Työnantaja, oletko huomioinut etä- ja hybridityön riskit ja mahdollisuudet?

Etä- ja hybridityöskentelyyn siirtyminen luo työpaikoille työturvallisuuden kannalta paitsi uusia mahdollisuuksia myös riskejä. Jokaisen työnantajan tulisikin perehtyä tarkasti, minkälaisia riskejä ja mahdollisuuksia etä- tai hybridityöhön siirtyminen yritykselle toisi tai on mahdollisesti jo tuonut. Riskien kartoittaminen ennalta on hyvin tärkeää, jotta niitä voidaan ennaltaehkäistä mahdollisimman hyvin ja laajasti. Hyvän riskikartoituksen avulla organisaatio säästää kuluissa ja mahdollisissa henkilö- ja laitevahingoissa. Riskien ja mahdollisuuksien selvittämisellä yritys voi myös punnita, olisiko etä- tai hybridityöskentely heille kannattava työskentelymuotojen vaihtoehto.

Kirjoittajat: Tuisku Laamanen & Kari Hämeenaho

Etä- ja hybridityöskentelyn työturvallisuusriskit ja niiden ennalta ehkäisy

Työturvallisuusvelvollisuuksia joudutaan soveltamaan etätyössä hieman eri tavalla kuin lähityössä. Etätyön työturvallisuuteen liittyykin erilaisia riskejä, kun kaikkia velvoitteita ei voida toteuttaa samoin kuin lähityössä. Työturvallisuusriskejä on myös muitakin kuin tässä artikkelissa esitetyt. Jokaisen työpaikan tuleekin tehdä riskikartoitus ja suunnitella, kuinka juuri heihin kohdistuvia riskejä voitaisiin ennaltaehkäistä. Hyvin tyypillistä on, että etätyön riskikartoitusta ei laadita vaikka se on työnantajan työturvallisuuteen liittyvä velvoite myös työskenneltäessä kotona.

Etätyöhön liittyviä yleisiä riskejä ovat sosiaalisten suhteiden haasteet, työajan hallinnan vaikeus, johtamisen ja valvonnan haasteet sekä huono työergonomia. Sosiaalisten suhteiden haasteilla tarkoitetaan työyhteisöstä syrjäytymistä, kun etätyötä tehdäänkin yksin. (Pråhl 2020.) Työyhteisöstä syrjäytymistä voidaan ennaltaehkäistä työnantajan ja työntekijän välisellä kommunikaatiolla. Tähän velvoittaa myös uusittu Yhteistoimintalaki 1333/2021, jonka mukaan työnantajan tulee järjestää vähintään kahdesti vuodessa vuoropuheluita, joihin työntekijät pääsevät osallistumaan. Vuoropuheluvelvoite koskee yrityksiä, joissa on vähintään 30 työntekijää. Työntekijän syrjäytymistä voi ennaltaehkäistä myös työnantajan järjestämillä jokaviikkoisilla etäkahvitteluhetkillä, joissa työntekijät pääsevät vaihtamaan kulumisia viikoittain. Myöskin työnantaja voi järjestää työntekijöille työhyvinvointipäiviä vähintään kerran vuodessa, jolloin työntekijät pääsevät tapaamaan kasvotusten etätapaamisen sijaan.

Työajan hallinnan riskillä taas tarkoitetaan työajan ja vapaa-ajan sotkeutumista, kun työtä tehdään kotoa käsin. Työajan hallinnan ongelmat voivat johtaa ylipitkiin työpäiviin, joista taas voi seurata työntekijän uupuminen ja tarkkaavaisuuden heikentyminen. Myöskin työajan hallinnan ongelmaan sisältyy töiden tekeminen sairaana. (Pråhl 2020.) Töitä saatetaan tehdä sairaana etätyöpisteeltä, vaikka samassa voinnissa työntekijä ei menisi lähitöihin. Jokaisen työnantajan tulisi tehdä suunnitelma siitä, kuinka työaikaa seurataan sekä kieltää töiden tekeminen sairaana. Työaikaa voisi seurata esimerkiksi erilaisilla ohjelmilla, joihin työntekijöiden tulee kirjata töiden aloittaminen ja lopettaminen.

Johtamisen ja valvonnan haasteilla tarkoitetaan niiden riittämättömyyttä sekä palautteen ja tuen antamisen heikkenemistä, kun työnantaja ei tee töitä samassa paikassa kuin työntekijät. Työntekijä voi kokea haastavammaksi ottaa yhteyttä työnantajaan etänä, mikäli työnantaja ei ole säännöllisesti yhteydessä etätyötä tekevään työntekijään. Palautteen ja tuen antamisen heikkeneminen voi aiheuttaa työntekijän kehittymisen huonontumisen ja motivaation laskemisen, jolloin työpaikka ei saa hyödynnettyä työntekijän täyttä potentiaalia. (Rauramo 2017.) Työantajan tulee tehdä suunnitelma siitä, kuinka hän voi johtaa etätyötä tarpeeksi tehokkaasti. Työnantaja voi pitää esimerkiksi työntekijän kanssa säännöllisesti etäpalaverin, jossa keskustellaan työn sujuvuudesta, annetaan palautetta työntekijän työstä sekä varmistetaan, tarvitseeko työntekijä apua jossain.

Myöskin huono työergonomia on yksi työturvallisuusriskeistä, sillä työntekijä on yksin vastuussa oman työergonomiansa toteutumisesta (Pråhl 2020). Töitä voidaan mahdollisesti tehdä muuallakin kuin määrätyllä työpisteellä, jolloin ergonomia ei ole hyvä ja mikä pitkällä aikavälillä voi aiheuttaa ongelmia työntekijän terveydelle. Huonoa työergonomiaa voidaan välttää sillä, että työntekijälle neuvotaan, millainen työpiste on hyväksyttävä sekä ohjeistetaan tuolin ja pöydän säätämisessä. Tämän jälkeen työnantajan tulee luottaa siihen, että työntekijä noudattaa ohjeita.

Kuva 1. Hyvän työergonomian noudattaminen etätöissä on tärkeää. Säädettävällä työpöydällä pystyt säätämään työpisteen juuri sinulle sopivaksi. (Kuva: Tuisku Laamanen)

Etä- ja hybridityön työturvallisuusmahdollisuudet

Riskien lisäksi etä- ja hybridityöskentely luo työturvallisuuteen myös mahdollisuuksia. Etä- ja hybridityön luomia mahdollisuuksia ovat esimerkiksi parempi työrauha verrattuna lähityöskentelyyn, jos töitä on ennen tehty avokonttorissa. (Rauramo 2017.) Etätyöpisteellä työntekijä saa paremman työrauhan ja pystyy syventymään työntekoon paremmin, kun häiriötekijöitä ei ole samalla tavalla. Työrauhan parantuessa työntekijä pystyy myös havainnoimaan työympäristöään paremmin ja näin ehkäisemään ennalta työturvallisuusriskejä.

Myöskin tilanteissa, joissa etätyöpiste sijaitsee kotona, työmatkatapaturmariski ja tartuntatautien leviäminen pienenee. Työntekijälle jää myös paremmin vapaa-aikaa, kun työmatkoihin ei mene aikaa, jolloin työntekijä saa paremmin lepoa sekä pystyy sovittamaan työn ja perhe-elämän yhteen helpommin. (Rauramo 2017.)

Etätyön työturvallisuusmahdollisuuksiin kuuluu myös työntekijän mahdollinen itseluottamuksen vahvistuminen, kun työntekijän vastuu ja vaikutusmahdollisuus oman työn tekemiseen ja johtamiseen lisääntyy (Rauramo 2017).

Laamasen (2022) opinnäytetyössä ei ole lueteltu kaikkia mahdollisia työturvallisuusriskejä ja mahdollisuuksia vaan kerrottu niistä yleisimpiä. Jokaisen työpaikan tuleekin perehtyä oman organisaation työturvallisuusriskeihin ja -mahdollisuuksiin, jolloin saadaan kuva siitä, olisiko etä- ja hybridityöskentely työnantajalle kannattavaa.

Lähteet

Laamanen, T. 2022. Työturvallisuus etä- ja hybridityössä. AMK-opinnäytetyö. LAB-ammattikorkeakoulu, liiketalouden ala. Viitattu 14.4.2022. Saatavissa https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202204296521

Pråhl, J. 2020. Vierashuoneessa asianajaja Johan Pråhl: Työsuojelu ja etätyöt. Edilex. Viitattu 7.12.2021. Saatavissa https://www.edilex.fi/uutiset/65371

Rauramo, P. 2017. Etätyössä turvallisesti. Viitattu 6.1.2022. Saatavissa https://ttk.fi/oppaat_ja_ohjeet/digijulkaisut/etatyossa_turvallisesti

Yhteistoimintalaki 1333/2021. Viitattu 2.2.2022. Saatavissa https://finlex.fi/fi/laki/alkup/2021/2021133