Tulevaisuuden ammatit matkailualalla – miten vastata opiskelijoiden odotuksiin?

Matkailualan nopea, globaali muutos luo tarpeen uudenlaisille ammateille ja osaamisille. Ammattikorkeakoulujen on pysyttävä ajan tasalla näistä muutoksista ja varmistettava, että niiden koulutusohjelmat vastaavat sekä nykyisiä että tulevaisuuden tarpeita. Opiskelijoiden on puolestaan oltava proaktiivisia urasuunnittelussaan ja pyrittävä hankkimaan osaamista, joka valmistaa heidät tulevaisuuden työmarkkinoille.

Kirjoittajat: Johanna Heinonen ja Sini Temisevä

Matkailualan muutostekijät

Matkailuala on dynaamisessa muutoksessa, johon vaikuttavat digitalisaatio, kestävän kehityksen vaatimukset ja kuluttajien muuttuvat käyttäytymismallit. UNWTO:n (2020) ja Gretzelin ym. (2015) tutkimukset korostavat, kuinka teknologiset innovaatiot, kuten tekoäly ja virtuaalitodellisuus, sekä kasvava tietoisuus ympäristövaikutuksista muokkaavat matkailukokemusta ja liiketoimintamalleja. Kestävän matkailun kysyntä kasvaa, mikä ohjaa yrityksiä kehittämään vastuullisempia palveluita ja tarjoamaan aitoja, paikalliskulttuuriin pohjautuvia elämyksiä. Digitalisaation rooli matkailualalla on merkittävä, sillä se tarjoaa mahdollisuuksia räätälöidä matkailukokemuksia ja tehostaa toimintaa. Kuluttajat arvostavat yhä enemmän aitoja kokemuksia, jotka kunnioittavat kohdealueen kulttuuria ja edistävät sen kestävää kehitystä, haastaen toimijoita luomaan ainutlaatuisia palveluita.

Näiden muutosten myötä matkailualan yritysten on pysyttävä ajan tasalla alan trendeistä ja mukautettava toimintaansa nopeasti muuttuviin markkinaolosuhteisiin. Tämä edellyttää innovatiivisuutta ja vastuullisuutta, jotta voidaan vastata nykypäivän matkailijoiden odotuksiin ja turvata matkailun kestävä tulevaisuus.

Opiskelijoiden näkemykset ja uratoiveet

Matkailualan tulevaisuuden ammattien odotetaan heijastavan alan muutostekijöitä. Kestävän matkailun asiantuntijat, digitaalisen markkinoinnin strategit ja kulttuurienvälisen viestinnän asiantuntijat ovat esimerkkejä ammateista, jotka vastaavat alan tarpeisiin. Lisäksi teknologian kehittyessä, data-analytiikan ja tekoälyn osaajien kysyntä kasvaa, samoin kuin virtuaalimatkojen suunnittelijoiden ja toteuttajien. Esimerkiksi Gretzel ym. (2015) korostavat, kuinka älyteknologia ja tekoäly muuttavat matkailualaa, parantavat asiakaskokemusta ja tehostavat toimintaa. Tämä teknologinen kehitys ei ainoastaan avaa uusia mahdollisuuksia matkailualalle vaan myös luo kokonaan uusia ammatteja, kuten virtuaalitodellisuuden sisällöntuottajat ja tekoälyn sovellusten kehittäjät, jotka ovat ratkaisevassa roolissa alalla tulevaisuudessa.

Opiskelijat, tulevaisuuden matkailualan ammattilaiset, ovat entistä tietoisempia alan muutoksista ja haasteista. Heidän näkemyksensä ja uratoiveensa heijastavat tätä muutosta, suuntautuen kestävään kehitykseen, digitaaliseen markkinointiin ja kulttuurienväliseen viestintään. Smith & Puczko (2014) huomauttavat hyvinvointimatkailun kasvavasta suosiosta, mikä tarjoaa opiskelijoille uusia urapolkuja. Tunnistaen tämän tarpeen, Laurea-ammattikorkeakoulu on kehittänyt oman opintojaksonsa, joka keskittyy tulevaisuuden matkailualan ammattien tutkimiseen ja urapolkujen selvittämiseen. Tämä opintojakso tarjoaa opiskelijoille mahdollisuuden syventää ymmärrystään alan muutoksiin, tutkia erilaisia tulevaisuuden ammatteja ja kehittää tarvittavia taitoja näitä ammatteja varten. Opintojakson avulla Laurea pyrkii valmistamaan opiskelijansa menestyksekkäästi kohtaamaan matkailualan tulevaisuuden haasteet ja hyödyntämään sen tarjoamat mahdollisuudet. Vastaavia, geneerisempiä opintojaksoja on myös tarjolla LAB-ammattikorkeakoulussa.

Ammattikorkeakoulujen rooli

Muutosherkkyys ja resilienssi ovat kriittisiä ominaisuuksia ammattikorkeakouluille, kun ne pyrkivät valmentamaan opiskelijoita vastaamaan tulevaisuuden työelämän vaatimuksiin. Nämä ominaisuudet eivät ainoastaan edistä opiskelijoiden valmiuksia sopeutua muuttuviin työmarkkinoihin, vaan ovat myös keskeisiä tekijöitä Suomen kilpailukyvyn ylläpidossa ja parantamisessa. Tässä kontekstissa ammattikorkeakoulujen kyky ennakoivasti mukautua ja uudistaa koulutusohjelmiaan vastaamaan alan muutostarpeita on olennainen (Hägg & Gabrielsson 2020).

Erityisen merkittävä esimerkki tästä on LAB-ammattikorkeakoulun ja matkailualan välille luotu yhteistyöhanke, joka keskittyy verkkokoulutuksen toteutukseen. Tämä koulutusohjelma on kehitetty parantamaan erityisesti jo alalla toimivien ammattilaisten täsmäosaamista, kuten digitaalisen markkinoinnin, kestävän kehityksen ja kulttuurienvälisen viestinnän aloilla. Näiden alojen koulutuksen vahvistaminen on tunnistettu keskeiseksi kehityskohteeksi matkailualan nopeasti muuttuvissa vaatimuksissa (Gössling et al. 2019).

Tämä innovatiivinen koulutusmalli heijastaa ammattikorkeakoulujen ja työelämän tiiviin yhteistyön merkitystä uudenlaisen, työelämälähtöisen ja joustavan koulutuksen kehittämisessä. Koulutusohjelma ei ainoastaan tue opiskelijoiden ja jo alalla toimivien ammattilaisten urakehitystä, vaan edistää myös Suomen kilpailukykyä kansainvälisesti tarjoamalla matkailualalle kriittisesti tarvittavaa osaamista (Buhalis & Amaranggana 2015).

Ammattikorkeakoulujen rooli yhteiskunnallisessa innovoinnissa ja muutoksen hallinnassa korostuu entisestään, kun ne soveltavat muutosherkkyyttä ja resilienssiä koulutusohjelmiensa kehittämiseen. Näiden instituutioiden ja niiden sidosryhmien, kuten yritysten ja yhteisöjen, välinen aktiivinen ja dynaaminen yhteistyö on avainasemassa tulevaisuuden haasteisiin vastaamisessa.

Lähteet

Buhalis, D. & Amaranggana, A. 2015. Smart tourism destinations enhancing tourism experience through personalisation of services. In Information and Communication Technologies in Tourism 2015: Proceedings of the International Conference in Lugano, Switzerland, February 3-6, 2015. Switzerland: Springer International Publishing. 377-389.

Gretzel, U., Sigala, M., Xiang, Z. & Koo, C. 2015. Smart tourism: foundations and developments. Electronic markets 25. 179-188.

Gössling, S., Scott, D. & Hall, C.M. 2021. Tourism and water: interactions, impacts and challenges. Journal of Travel Research. Vol. 60 No. 1. 3S-17S.

Hägg, G. & Gabrielsson, J. 2020. A systematic literature review of the evolution of pedagogy in entrepreneurial education research. International Journal of Entrepreneurial Behavior & Research. 26(5). 829-861.

Smith, M. & Puczko, L. 2014. Health, tourism and hospitality: Spas, wellness and medical travel. London: Routledge

UNWTO. 2020. COVID-19 and tourism. Viitattu 11.4.2024. Saatavissa https://www.unwto.org/covid-19-and-tourism-2020

Kirjoittajat

Johanna Heinonen toimii LABissa lehtorina ja TKI-asiantuntijana. Erityisesti matkailun kehittäminen sekä digitaalinen viestintä ja asiakaskokemus ovat hänen sydäntään lähellä. Lisäksi hän on kiinnostunut johtamisesta, ihmisten motivoinnista ja sitouttamisesta sekä verkkokoulutuksen haasteista ja mahdollisuuksista.

Sini Temisevä toimii Laurea-ammattikorkeakoulussa palveluliiketoiminnan lehtorina. Sinin intohimona on erityisesti digitaalisen opetuksen kehittäminen yhteisöllisesti ja tulevaisuuteen luotaavasti.

Artikkelikuva: https://pixabay.com/fi/illustrations/verkko-verkkoon-tietotekniikka-4861605/ (Pixabay Licence)

Julkaistu 30.4.2024