Maaseudun merkitys osana yhteiskunnallista keskustelua on noussut esille lähiaikoina monella tavoin ja erilaisten vaihtoehtojen kautta. Maaseutu on vaihtoehtoinen tai monipaikkaisuuteen perustuva asuinpaikka, potentiaalinen vaihtoehto matkailulle, ruoan omavaraisuusasteen tärkeä tekijä tai hiilinielun muodostaja. Maaseutu ei kuitenkaan pärjää yksin, vaan maaseudun elinvoimaa ylläpitävät yritykset ja maaseutuympäristöön asemoituva liiketoiminta.

Kirjoittajat: Emmi Maijanen, Pekka Mytty, Kirsi Purhonen, Meri Valta ja Oona Mäkinen

Suomen maaseudun yritystoimintaan liittyvät mielikuvat rakentuvat usein alkutuotannon kautta. Alkutuotannon lisäksi maaseudun yrityksillä on kuitenkin muunkinlaista liiketoimintaa: ennakkoluulottomia, paikkariippumattomia, digitaalisia ja kansainvälisiä, tuotteistettuja palveluja ja tuotteita. Maaseudun elinvoimaa ja liiketoiminnan kehittymistä tuetaan yhteiskunnassa muun muassa tietojohtamisen ja tietointensiivisyyden avulla.

Tietojohtamisen avulla voidaan paremmin ymmärtää erilaisen tiedon roolia organisaation johtamisessa, toiminnassa ja järjestelmissä sekä voidaan esimerkiksi paneutua erilaisiin ilmiöihin liiketoimintaprosesseissa ja pohtia miten organisaatiota johdetaan tiedon avulla (Leskelä ym. 2019; Laihonen ym. 2013.) Maaseudun tietojohtaminen kytkeytyy muun muassa aluekehitykseen ja maaseutualuiden elinvoimaisuuden säilyttämiseen tietointensiivisyyden avulla. Tietointensiivisellä liiketoiminnalla tarkoitetaan tässä yhteydessä sitä, että maaseudun yritykset kytkevät oman liiketoimintansa tiedon luomiseen, tiedon kartuttamiseen ja tiedon hyödyntämiseen osana liiketoimintansa kehittämistä (mm. Laihonen ym. 2011). Tietointensiivistä liiketoimintaa määrittää usein verkostoituminen ja kytkeytyminen alueen korkeakoulujen tai muiden palveluyksiköiden tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaan.

Tietointensiivinen kehittäminen rakentuu strategioihin tieto-ohjauksen avulla, jolla pyritään luomaan uusia, kestäviä ja jopa globaaleja ratkaisuja. Älykkään erikoistumisen strategioissa tietointensiivisyyden merkityserot, kuten arviointi- ja tutkimustieto, TKI-toiminta, digitaalisuus, osaamisen vahvistaminen tai koulutus, näkyvät monimuotoisina kirjauksina, mutta jäävät strategiaketjuissa alaspäin mentäessä yläkäsitteiksi rahoitusta hakeville yrityksille. Tiedon erilaiset merkitykset ja muodot kehittämisessä jäävät laajemmin hyödyntämättä.

Maaseutualueiden tietointensiivisen liiketoiminnan kehittymistä edistetään hankevoimin

Älykkään ja kestävän tietointensiivisen talouden ohjaaminen Suomen maaseutualueilla – Tietomaa uudistaa – hankkeessa tarkastellaan ja tutkitaan maaseutua ja maaseudun liiketoiminnan kehittymistä kestävän tietotalouden näkökulmista käsin. Hankkeessa on mukana monialainen korkeakoulujen yhteistyöverkosto, joka tuottaa tietoa maaseutualueiden älykkäästä erikoistumisesta, yritysten uudistumis-, yhteistyö- ja oppimisprosesseista ja tietointensiivisen liiketoiminnan heikoista signaaleista. Tuotettua tietoa käytetään maaseudun innovaatioekosysteemin edistämiseen tähtäävien kehittämis- ja ohjaustoimenpiteiden muotoiluun. Tutkijaverkosto koostuu Turun kauppakorkeakoulun, Itä-Suomen yliopiston, LAB-ammattikorkeakoulun ja Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun asiantuntijoista. (XAMK 2022)

Osana hankkeen kokonaisuutta toteutettiin aineistoanalyysi maaseutuun kohdistuvista strategiadokumenteista. Aineisto koostui maakuntien älykään erikoistumisen strategioita (18kpl), ELY-keskusten maaseutustrategioita (15kpl) ja paikallisten LEADER-ryhmien strategioita (43 kpl). Tarkastelun kohteena oli, miten erilaisten strategioiden painopisteet ja suunnat ohjaavat ja tukevat maaseudun liiketoiminnan kehittymistä myös muuhun kuin alkutuotantoon liittyvien liiketoimintaideoiden osalta. Aineistot käytiin läpi analysoimalla strategiat sisällönanalyysien avulla ja luokittelemalla sisällöt pää- ja alateemoihin. Osa aineistosta vietiin myös sanapilvigeneraattoreiden läpi keskeisten avainsanojen löytämiseksi (kuva 1).

Sanapilvi puhekuplan sisällä, jossa älykkään erikoistumisen strategioiden avainsanat. Eniten esiin nousevat sanat uusi, kestävä, ratkaisu, älykäs, palvelu ja kiertotalous.

Kuva 1: Älykkään erikoistumisen strategioiden avainsanat (kuva: Kirsi Purhonen)

Koulutuksen ja alueiden osaamiskärkien rooli kehittämisessä

Tutkittaessa ELY-keskusten ja Leader-ryhmien maaseutustrategioita havaittiin alueellisia eroja: Itä- ja Länsi-Suomessa koulutuksella on isompi rooli kuin muilla alueilla. Koulutus on tietointensiivistä kehittämistä ja osaamista lisäävää toimintaa, mutta pohdittavaksi jää, mikä merkitys koulutuksella on uusien liiketoimintaideoiden kehittämisessä, käyttöönotossa, tuotantoprosesseissa tai liiketoimintaosaamisessa. Riittääkö yritystuen saajan aika ja into kehittämiseen, jossa koulutus on yksi liiketoiminnan kehittämisen toimenpide? Onnistuuko tiedon jakaminen, verkostoituminen ja yhteiskehittäminen liikeideoiden edistämisessä, johon kuitenkin useampi strategiapaperi ohjaa.

Strategioihin valitut alueelliset painopisteet ovat maakuntien osaamiskärkiä ja alueiden innovaatiotoiminnan teemoja. Teemat tarjoavat konkreettisia osa-alueita sellaiseen tietoon, johon oman liiketoimintaidean voi kytkeä. Maaseudun strategioissa nousevat usein esille vihreä siirtymä, matkailu, ruoka sekä perinteiset maaseudun elinkeinot maa- ja metsätalous. Liiketoiminnan kehittämiseen vaikuttavat myös alueiden erilainen väestörakenne, heidän palveluntarpeensa ja liiketoimintaa tukeva yhteisöllisyys.

Monialaisuus ja poikkitieteellisyys auttavat selviytymään ja luovat uutta

Maaseuturahaston rahoitusta maatalouden ulkopuolisen yritystoiminnan perustamiseen tai laajentamiseen saaneiden yritysten liiketoimintaideoista löytyy alueellisissa strategioissa esiintyviä sisältöteemoja. Esimerkiksi matkailuun ja hyvinvointiin kytkeytyvä Green Care -toiminta nousee yllättävän suurena toivona esiin maaseudun tyhjenevien tilojen uusiokäytön osalta. Maaseudun tietointensiivinen Green Care -toiminta on johdettavissa strategiaketjuista ylhäältä alas hyvinvoinnin, luonnon, kulttuurin ja siihen liittyvän TKI-toiminnan avulla.

Liikeideoiden kirjo ja niistä kumpuava luovuus herättää toiveikkuutta maaseudun kehittymiselle. Rahoitusta saaneiden yritysten kekseliäisyys yllättää yhdistelmillään: konepaja kehittää matkailua tai hyvinvointialan yritys bioenergiaa. Monialaisuus liittyy strategioissa ensisijaisesti yrittäjien lyhyen tähtäimen taloudelliseen selviytymiseen. Kehittämistä ei ohjata tiedon avulla innovaatioihin tai yhteiskehittämiseen, vaan perinteinen toimialajaottelu on kehittämistä ohjaava suunta. Toisaalta taloudellinen selviytyminen monialaisuuden avulla voi käynnistää aidon innovaatioprosessin. Maaseudun yrityksiä tulisikin ohjata yhä enemmän monialaiseen ja poikkitieteelliseen tiedon soveltamiseen, jotta uutta liiketoimintaa syntyisi.

Lähteet

Laihonen, H., Hannula, M., Helander, N., Ilvonen, I., Jussila, J., Kukko, M., Kärkkäinen, H., Lönnqvist, A., Myllärniemi, J., Pekkola, S., Virtanen, P., Vuori, V., & Yliniemi, T. 2013. Tietojohtaminen. Tampere: Tampereen teknillinen yliopisto.

Laihonen, H., Lönnqvist, A., & Käpylä, J. 2011. Tietointensiiviset liike-elämän palvelut: kohti merkityksellisempää vertailuinformaatiota. Liiketaloustieteellinen aikakauskirja . Vol. 3, 329-351.

Leskelä, R. L., Haavisto, I., Jääskeläinen, A., Sillanpää, V., Helander, N., Laasonen, V., Ranta, V. & Torkki, P. 2019. Tietojohtaminen ja sen kehittäminen: tietojohtamisen arviointimalli ja suosituksia maakuntavalmistelun pohjalta. Helsinki: Valtioneuvoston kanslia. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 2019:42. Viitattu 12.5.2022. Saatavissa http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-287-754-3

XAMK. 2022. Tietomaa uudistaa. Viitattu 6.6.2022. Saatavissa https://www.xamk.fi/tutkimus-ja-kehitys/tietomaa-uudistaa/

Kirjoittajat

Emmi Maijanen, Informaatioverkostojen DI, lehtori, LAB-ammattikorkeakoulu

Pekka Mytty, kauppatieteiden maisteri, lehtori, LAB-ammattikorkeakoulu

Kirsi Purhonen, Yhteisöpedagogi (YAMK), projektipäällikkö, Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu

Meri Valta, Palvelumuotoilija (YAMK), TKI-asiantuntija, Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu

Oona Mäkinen, palvelumuotoilijaopiskelija, Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu

Artikkelikuva: https://pixabay.com/fi/photos/k%c3%a4site-luonto-puu-ymp%c3%a4rist%c3%b6%c3%b6n-2791440/ (Pixabay Licence)

Julkaistu 10.6.2022

Viittausohje

Maijanen, E., Mytty, P., Purhonen, K., Valta, M. & Mäkinen, O. 2022. Tiedolla ja strategioilla vauhtia maaseudun liiketoimintaan. LAB Pro. Viitattu pvm. Saatavissa https://www.labopen.fi/lab-pro/tiedolla-ja-strategioilla-vauhtia-maaseudun-liiketoimintaan/