Seniorimatkailun mahdollisuudet ja haasteet: tulevaisuuden näkymiä

Väestön ikääntyminen on maailmanlaajuinen ilmiö, joka näkyy myös matkailualalla. Seniorimatkailusta, eli yli 60-vuotiaiden matkailusta, on tullut merkittävä osa matkailuteollisuutta, ja sen merkitys kasvaa jatkuvasti. Tämän matkailijaryhmän erityistarpeet ja toiveet avaavat uusia mahdollisuuksia, mutta tuovat mukanaan myös haasteita matkailupalveluiden kehittämiselle. LAB-ammattikorkeakoulun Special Interest Tourism – Teemamatkailun mahdollisuudet -opintojaksolla opiskelijat perehtyvät erikoismatkailuun, mukaan lukien seniorimatkailuun, ja sen potentiaaliin sekä haasteisiin.

Kirjoittaja: Johanna Heinonen

Seniorimatkailun mahdollisuudet

Ikääntyvät matkailijat muodostavat kasvavan ja houkuttelevan kuluttajaryhmän, jolla on usein enemmän vapaa-aikaa ja taloudellisia resursseja kuin nuoremmilla matkailijoilla (Boksberger & Laesser 2009). Monille senioreille matkustaminen ei ole pelkkä vapaa-ajan aktiviteetti, vaan keskeinen osa aktiivista elämäntapaa, joka tukee heidän terveyttään ja hyvinvointiaan (Nimrod 2014). Seniorimatkailussa piilee huomattavia mahdollisuuksia, jotka ulottuvat taloudelliselle, sosiaaliselle ja yhteiskunnalliselle tasolle.

Taloudellisesta näkökulmasta seniorimatkailu tarjoaa matkailualalle merkittäviä liiketoimintamahdollisuuksia. Monet seniorit ovat taloudellisesti itsenäisiä ja valmiita käyttämään varojaan matkustamiseen, ja heidän matkansa ovat usein pidempiä kuin nuorempien matkailijoiden (Kazeminia ym. 2015). Lisäksi he arvostavat korkealaatuisia palveluja, mikä tekee heistä houkuttelevan asiakaskunnan matkailualalle. Seniorimatkailijat matkustavat usein sesonkien ulkopuolella, mikä auttaa tasapainottamaan kysynnän vaihtelua ja parantaa alan kannattavuutta myös hiljaisempina aikoina (Cleaver ym. 1999).

Sosiaalisesta näkökulmasta seniorimatkailu voi tarjota mahdollisuuksia edistää yhteisöllisyyttä ja sosiaalista kanssakäymistä. Matkailu voi vahvistaa ikääntyvien sosiaalisia verkostoja ja vähentää yksinäisyyttä, joka on yleinen ongelma ikääntyneiden keskuudessa (Nimrod 2014). Monet seniorit osallistuvat mielellään ryhmämatkoille tai erilaisiin teemamatkoihin, joissa he voivat solmia uusia ystävyyssuhteita ja jakaa kokemuksia muiden samankaltaisten matkailijoiden kanssa.

Yhteiskunnallisella tasolla seniorimatkailu voi olla keino lisätä seniorien osallisuutta yhteiskunnassa. Matkailupalvelut, jotka on suunniteltu vastaamaan ikääntyvien tarpeisiin, voivat tukea heidän itsenäistä ja aktiivista elämää sekä parantaa heidän kokonaisvaltaista hyvinvointiaan (Kazeminia ym. 2015). Lisäksi matkailuala voi hyödyntää seniorien elämänkokemusta ja asiantuntemusta esimerkiksi vapaaehtoistyön tai kulttuurivaihdon kautta, mikä rikastuttaa sekä matkailijoiden että vastaanottavien yhteisöjen kokemuksia.

Seniorimatkailun haasteet

Seniorimatkailun kehityksen ohella on tärkeää tunnistaa myös siihen liittyvät haasteet, jotka keskittyvät erityisesti matkailupalveluiden esteettömyyteen, terveysongelmiin ja turvallisuuteen. Ikääntyvät matkailijat kohtaavat usein erilaisia esteitä, jotka liittyvät palveluiden saavutettavuuteen. Fyysisten rajoitteiden, kuten portaiden tai esteettömien wc-tilojen puuttuminen, voivat merkittävästi rajoittaa heidän matkustusmahdollisuuksiaan (Burnett & Baker 2001). Näiden haasteiden ratkaisemiseksi matkailualan on kiinnitettävä erityistä huomiota esteettömyyteen ja mukautettava infrastruktuuriaan sekä palveluitaan vastaamaan seniorien tarpeisiin. Tämä edellyttää investointeja niin rakennusratkaisuihin kuin henkilöstön koulutukseenkin.

Ikääntymisen myötä monilla senioreilla on myös erityisiä terveyteen liittyviä tarpeita, mikä asettaa haasteita matkailun suunnittelulle ja palveluiden toteutukselle. Terveysriskien huomioon ottaminen on keskeistä, jotta ikääntyneet matkailijat voivat nauttia matkustamisesta turvallisesti. Matkailupalveluiden on tarjottava joustavia ja yksilöllisiä vaihtoehtoja, jotka mahdollistavat matkustamisen mahdollisimman vähäisellä stressillä ja riskillä (Kazeminia ym. 2015).

Lisäksi seniorimatkailijat ovat usein hyvin tietoisia turvallisuudesta, ja he kaipaavat erityistä varmuutta sekä matkakohteessa että matkustuksen aikana. Heidän turvallisuudentarpeensa voi ilmetä monin tavoin, esimerkiksi haluna saada yksityiskohtaisia turvallisuusohjeita, oppaita tai vakuutuspalveluja, jotka on räätälöity heidän erityistarpeidensa mukaan. Matkailuyritysten on vastattava näihin odotuksiin ja tarjottava palveluja, jotka tekevät matkustamisesta turvallista ja mukavaa senioriasiakkaille (Patterson 2006).

Tulevaisuuden näkymät

Seniorimatkailu tulee kasvamaan tulevina vuosina, kun väestö ikääntyy ja aktiivisen elämäntavan merkitys kasvaa. LAB-ammattikorkeakoulun Special Interest Tourism – Teemamatkailun mahdollisuudet -opintojakso tarjoaa opiskelijoille ainutlaatuisen mahdollisuuden pohtia seniorimatkailunkin roolia matkailualan tulevaisuudessa. Opiskelijat tutkivat erikoismatkailun eri muotoja ja kehittävät ratkaisuja, jotka vastaavat muun muassa ikääntyvien matkailijoiden tarpeisiin. Tulevaisuudessa matkailualan ammattilaisten on entistä tärkeämpää huomioida seniorien toiveet ja odotukset, jotta he voivat tarjota laadukkaita ja turvallisia matkailukokemuksia tälle kasvavalle kohderyhmälle.

Lähteet

Boksberger, P. E., & Laesser, C. 2009. Segmentation of the senior travel market by the means of travel motivations. Journal of Vacation Marketing. 15 (4), 311–322. Viitattu 16.9.2024. Saatavissa https://doi.org/10.1177/1356766709335829

Burnett, J. J., & Baker, H. B. 2001. Assessing the Travel-Related Behaviors of the Mobility-Disabled Consumer. Journal of Travel Research. 40 (1), 4–11. Viitattu 16.9.2024. Saatavissa https://doi.org/10.1177/004728750104000102

Kazeminia, A., Del Chiappa, G., & Jafari, J. 2015. Seniors’ Travel Constraints and Their Coping Strategies. Journal of Travel Research. 54 (1), 80–93. Viitattu 16.9.2024. Saatavissa https://doi.org/10.1177/0047287513506290

Cleaver, M., Muller, T. E., Ruys, H. F. M., & Wei, S. 1999. Tourism Product Development for the Senior Market, Based on Travel-Motive Research. Tourism Recreation Research. 24 (1), 5–11. Viitattu 16.9.2024. Saatavissa https://doi.org/10.1080/02508281.1999.11014852

Nimrod, G. 2014. The benefits of and constraints to participation in seniors’ online communities. Leisure Studies. 33 (3), 247–266. Viitattu 16.9.2024. Saatavissa https://doi.org/10.1080/02614367.2012.697697

Patterson, I. R. 2006. Growing older tourism and leisure behaviour of older adults. CABI. Viitattu 16.9.2024. Saatavissa https://doi.org/10.1079/9781845930653.0000

Kirjoittaja

Johanna Heinonen on LAB-ammattikorkeakoulun lehtori ja TKI-asiantuntija. Hänen sydäntään lähellä ovat erityisesti matkailun monipuolinen kehittäminen, digitaalinen viestintä ja asiakaskokemus.

Artikkelikuva: https://pixabay.com/fi/photos/matkalaukku-pakkaus-matkustaa-loma-3297015/(Pixabay Licence)