Tässä artikkelissa kerrotaan, miten Raute Oyj:n kanssa suunniteltu ja toteutettu oppimisympäristö rakennettiin ja kuinka sitä on hyödynnetty LAB-ammattikorkeakoulun konetekniikan opiskelijoiden mekaniikkasuunnittelun osaamisen kehittämisessä. Oppimisympäristö sisältää koneensuunnittelun sekä PDM- ja Creo-tietokannat. Artikkelia varten on haastateltu seuraavia henkilöitä: Markus Palminen (Raute Oyj, pääopettaja), Ari Heinonen (Raute Oyj, järjestelmäasiantuntija) ja Ari Vesikko (LAB, CAD-asiantuntija). Haastelijana toimi sähkötekniikan lehtori ja tämän artikkelin kirjoittaja Teijo Lahtinen.

Kirjoittaja: Teijo Lahtinen

Suomalaisten ammattikorkeakoulujen rahoitus on viime vuosina heikentynyt merkittävästi. Vastaavaa säästöintoa ei ole nähtävissä kilpailijamaissamme. Tämän vuoksi koulutuksen laatu ja kilpailukykymme ovat vaarassa. Kasvaneet ryhmäkoot, poukkoileva johtaminen ja opetussuunnitelmien epämääräisyys eivät tuota laatua koulutukseen. (Wennberg et al. 2018). Samaan aikaan osaavan henkilöstön rekrytointi yrityksissä on vaikeutunut. Esimerkiksi sähkö-, automaatio- ja koneinsinööreistä on huutava pula. (Teknologiateollisuus ry 2018).

LAB-ammattikorkeakoulun konetekniikassa Lahdessa koulutuksen laatua ja ajantasaisuutta on kehitetty yhteistyössä alan yritysten kanssa viemällä osa oppimisympäristöistä yrityksiin. Tällä pyritään kehittämään valmistuvien opiskelijoiden yrityskohtaista osaamista. Samalla saadaan siirrettyä yritysten asiantuntijoiden osaamista koulutukseen.

Oppimisympäristöjä on rakennettu seuraaviin yrityksiin: Raute Oyj (koneensuunnittelu sekä PDM- ja Creo-tietokannat (kuva 1 ja 2)), Orfer Oy (robotiikka ja robottisolujen suunnittelu), SEW Eurodrive Oy (sähkömoottorikäytöt) ja Beckhoff Oy (PLC-ohjelmointi). Uusia oppimisympäristöjä on suunnitteilla seuraaviin yrityksiin: LSK Electrics Oy (sähkösuunnittelu, CADS ja EPlan), Dieffenbacher Oy, (sähkösuunnittelu, EPlan), ESYS Oy (sähkösuunnittelu, CADS) ja Siemens Oy (PLC-ohjelmointi, sähkökäytöt ja projektointi).

Kuva 1. PTC Creon käyttöliittymä. Kuva: Raute Oyj.

Kuva 2. PTC Creon piirustus-käyttöliittymä. Kuva: Raute Oyj.

Projektissa toimivien asiantuntijoiden toimenkuvat

Ari Heinonen toimii Rautella järjestelmäasiantuntijana. Työhön kuuluu päätehtävänä Creo/PDM-järjestelmän ylläpito ja datansiirto muihin järjestelmiin. Hän koordinoi myös suunnittelutoimistojen yhteistyötä kansainväinvälisesti (Kiina, Kanada). Kehitystehtävät, sisäinen koulutus, alihankkijat ja kansainvälisyys niin ikään kuuluvat Arin tehtäviin.

Markus Palminen toimii Rautella ”nuorempana” järjestelmäasiantuntijana pääasiassa samoissa tehtävissä kuin Ari Heinonen. Markus on valmistunut LAMKin puutekniikasta 2008 sekä konetekniikasta 2012, ja hän on toiminut Rautella seitsemän vuotta. Markuksen päärooli projektissa on opetus, jonka hän on hoitanut hienosti. Rauhallisena ja asiantuntevana henkilönä hän on saanut pidettyä projektin kasassa opetusympäristön luonnin alkuvaikeuksista huolimatta. Ida Kylliäinen toimi Markuksen apuopettajana projektin alussa.

Ari Vesikolla on kymmenien vuosien kokemus konesuunnittelusta ja CAD-järjestelmistä kuten AutoCad ja SolidWorks (kuvassa 3 ). Ari on myös suunnitellut ja toteuttanut konesuunnittelun verkkototeutuksen yhdessä Severi Nenosen kanssa (suunnittelun automatisointi). Ari Vesikko toimii LABin yhteishenkilönä ratkoen opetuksen ja tietotekniikan ongelmia projektissa.

Kuva 3. PTC Windchill Cadin osa. Kuva: Raute Oyj.

Haasteita ja ratkaisuja

Projektin käynnistymistä ja toteutusta on hankaloittanut se, että opiskelijoiden osaaminen on kirjavaa. Suurin osa opiskelijoista ei ole aikaisemmin käyttänyt PDM-pohjaisia suunnittelujärjestelmiä. Kurssilla tarjotaan perusohjeistus Creon käyttöön, mutta tämä ei näytä riittävän, vaan opiskelijat tarvitsisivat enemmän ohjausta ko. suunnittelujärjestelmän käyttöön. Ammattiopinnot tukevat pääosin CAD-ohjelmistojen käyttöä, eivät niinkään ”hardcore”-suunnitteluosaamista.

Opetuksen aloituksessa on törmätty ongelmiin Creon asennuksessa opiskelijoiden omille koneille. Ongelmat on ratkaistu ainakin osittain VDI:n (Virtual desktop infrastructure) avulla. VDI ei aina ole toiminut, mutta järjestelmäpäivityksillä asia on saatu kuntoon. Suurin ongelma järjestelmän pystytyksessä on ollut yhteensopimattomat tietotekniset järjestelmät ja käytänteet. Julkisilla organisaatioilla on usein varsin jäykät rakenteet.

Projektit

Lähtökohtaisesti Rauten omat business-mallit ovat aivan liian monimutkaisia opiskelijoiden tehtäviksi. Yhden mallin suunnitteluun kuluu asiantuntijalta noin 20 tuntia. Opiskelijalta samaan asiaan kuluu ainakin satoja tunteja, vaikka kyse olisi yksinkertaisesta mallista. Tämän vuoksi malleja on yksinkertaistettava. Esimerkiksi kuljetinmallista otetaan työn alle vain osa mallista, kuten vetopää, ja muu kuljetin esitetään pelkkänä pintamallina. Lisäksi opiskelijoiden tulee myös oppia miksi ja miten suunnittelujärjestelmässä pitää tehdä tiettyjä järjestelmän vaatimia asetuksia. Näitä asetuksia ovat mallin rakenteen tasojen kopiointi, attribuutit ja linkit muihin järjestelmiin. Näitä asioita voidaan harjoitella esimerkiksi ohutlevytuotteiden ja polttoleikkeiden avulla.

Koulutustarpeisiin kehitettiin omat mallit, jotka tallennetaan ”sandboxiin”. Mallit ovat raakileita ja tuotekirjastot, kuten ostokomponentit esim. pultit ja mutterit on lukittu. Niitä tavallinen käyttäjä ei voi muuttaa. Lähitulevaisuudessa on tulossa järjestelmäpäivitys, joka nostaa esiin uusia kysymyksiä. Näitä kysymyksiä ovat: kuinka päivitys pitää tehdä (ehkä klooni tulevasta tuotantoversiosta), kuinka irrotetaan palikoita systeemistä ja otetaan datat talteen ennen päivitystä sekä tarvitaanko oma serveri ja systeemi.

Lopuksi

LAB-ammattikorkeakoulun näkökulmasta katsottuna Rauten kanssa yhteistyössä kehitetty mekaniikkasuunnittelun oppimisympäristö on todellinen ”Game Changer”. Se on monella tavalla poikkeuksellinen, niin toteutustavan kuin panostuksen suhteen: suurkiitokset Rauten ja LABin porukalle. Tämä projekti toimi päänavauksena oppimisympäristömallille, jolla voidaan yritysyhteistyötä ja koulutuksen laatua lisätä merkittävästi.

Hyvin todennäköisesti projektin tuotoksena myös Raute saa palvelukseensa paremmin valmennettuja suunnittelijoita, jotka jo osaavat suunnittelujärjestelmän perusteet.  Polku on auki aina aloittavasta insinööristä (Junior Design Engineer) projekteihin ja vaativiin suunnittelutehtäviin (pääsuunnittelija).

Järjestelmäpäivityksen yhteydessä systeemiin tulee muutoksia, joiden vaikutusta pitäisi seurata. Oppimisympäristöjen tulee kehittyä teknisen kehityksen mukana. Rautella ja LAB-ammattikorkeakoululla on vahva kansainvälinen agenda. Tämän vuoksi tulevaisuudessa täytyy kiinnittää enemmän huomiota myös kulttuurieroihin. Jo nyt suuri osa LABin opiskelijoista on kansainvälisiä opiskelijoita.

Lähteet

Teknologiateollisuus ry. 2018. 9 ratkaisua Suomelle: Teknologiateollisuuden Koulutus ja osaaminen -linjaus 2018. [Viitattu 17.3.2020]. Saatavissa: https://teknologiateollisuus.fi/sites/default/files/file_attachments/teknologiateollisuus_koulutus_ja_osaaminen_linjaus_2018_final.pdf

Wennberg, M., Koramo, M. & Keinänen, J. 2018. Ammattikorkeakoulu-uudistuksen arviointi. Loppuraportti. Opetus- ja kulttuuriministeriö. Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2018:32. [Viitattu 17.3.2020]. Saatavissa: http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-263-588-4

Kirjoittaja

Teijo Lahtinen työskentelee sähkötekniikan lehtorina LAB-ammattikorkeakoulussa.

Julkaistu 25.3.2020

Artikkelikuva: https://pxhere.com/en/photo/764783 (CC0)

Viittausohje

Lahtinen, T. 2020. Rauten ja LAB-ammattikorkeakoulun yhteinen oppimisympäristö. LAB Open. [Viitattu ja pvm]. Saatavissa: https://www.labopen.fi/lab-pro/rauten-ja-lab-ammattikorkeakoulun-yhteinen-oppimisymparisto/