Matkailupalvelujen asiakaslähtöinen kehittäminen on paitsi trendikästä, myös hyödyllistä. Vaikka asiakaslähtöisyyden käsite onkin matkailussa noussut näkyvästi esille vasta 2000-luvulla, on se tavallaan ollut aika itsestään selvä vaade menestyvälle matkailupalvelulle jo kauan. Tämän päivän kilpailuyhteiskunnassa kapeakatseisesti tuotettu palvelu ei myy, joten palveluntuottajan on pakko kuunnella asiakkaidensa tarpeita ja tarvittaessa mukauttaa toimintaansa sopimaan entistä paremmin niiden kanssa yhteen.

Kirjoittaja: Päivi Tommola

Pyörämatkailu on ns. special interest tourism -matkailun muoto, jonka tuotekehityksessä tulee tunnistaa ja huomioida kohderyhmän erityistarpeet. Suomessa tämä on noussut vahvasti esille pyörämatkailun valtakunnallisesta kehittämisestä ja markkinoinnista vastaavan Pyörämatkailukeskuksen kehittämän Tervetuloa pyöräilijä -tunnuksen lanseerauksen vaikutuksesta. Pyöräily-ystävällisen tuotteen ja palvelun tunnusmerkit määrittävä tunnus on auttanut yrittäjiä ymmärtämään entistä paremmin asiakkaidensa tarpeita ja auttanut heitä tekemään palvelujensa pyöräily-ystävällisyyden näkyviksi myös asiakkailleen (Bikeland 2023). Päijät-Hämeessä pyöräily-ystävällisten palvelujen kehittämistä ja näkyvyyden lisäämistä on edistänyt LAB-ammattikorkeakoulun ja PHLU:n yhteinen Pyörämatkailijan Päijät-Häme -hanke (LAB 2023a).

Harrastajien osallistaminen suunnitteluun

Syksyllä 2021 käynnistyneessä Pyörämatkailijan Päijät-Häme -hankkeessa on aiemmin lisätty alueen pyörämatkailun näkyvyyttä mm. tuottamalla alueen esittelyvideo sekä alueellinen pyörämatkailuopas (Tommola 2022a, Tommola 2022b). Tämän kevään prioriteettina hankkeessa on ollut pyörämatkailun alueellisen tapahtumapäivän kehittäminen. Tapahtumapäivän pilotointiin toukokuussa 2023 osallistui yhteensä 26 pyörämatkailusta kiinnostunutta yritys-, yhdistys- tai aluetoimijaa.

Vaikka tapahtumapäivän kehittäminen lähtikin liikkeelle elinkeinoelämän tarpeista, saatiin suunnitteluun jo alkuvaiheessa mukaan myös pyöräilyn harrastajia, joiden panos auttoi potentiaalisten osallistujien tarpeiden ja intressien hahmottamisessa. Harrastajien osallistaminen suunnitteluun oli matkailun kehittämisen näkökulmasta tärkeää myös sen vuoksi, että suunnitteluvaiheessa käyty vuoropuhelu antoi yrittäjille mahdollisuuden kehittää asiakasymmärrystään käytännönläheisen case-esimerkin kautta.

Suunnittelutyössä mukana olleiden harrastajien lisäksi palautetta ideasta saatiin jo suunnitteluvaiheessa myös yleisöltä. Ideoita ja näkemyksiä kerättiin talteen kyselytutkimukselle erityisesti asiakasystävällisen viestinnän ja markkinoinnin näkökulmista (Veräväinen 2022).

Tunnistetut vahvuudet toimivat

Menestyvällä palvelutuotteella on oltava jokin erityislaatuinen myyntiväittämä, unique selling point, joka jää ihmisten mieliin ja saa sen erottumaan joukosta (Visit Finland 2020). Salpausselkä Bike Festin USP oli Pyöräilykesän avaus Salpausselkä Geoparkin veden muovaamissa maisemissa. Tapahtuman pääteemaksi valittu Salpausselkä Geopark on alueen vuonna 2022 saaman UNESCO-tunnustuksen myötä paitsi ajankohtainen, myös erittäin hyvin kestävän hyvinvointimatkailun intressien kanssa yhteensopiva teema. Pyöräilykesän avaus sen sijaan koettiin osuvaksi valinnaksi sen vuoksi, että tapahtumakonsepti haluttiin sovittaa mahdollisimman hyvin yhteen Päijät-Hämeen nykyisen pyöräilykalenterin kanssa.

Päijät-Hämeen tapahtumamatkailun vetovoiman kärjiksi on tunnistettu vahva tapahtumaosaaminen, toimiva liikunta- ja urheilumatkailun liiketoimintaekosysteemi sekä järvimaisemista kumpuava luonnon vetovoima (Lahti Region 2016). Salpausselkä Bike Festistä haluttiin luoda matkailullinen matalan kynnyksen pyöräilytapahtuma, joka houkuttelisi paikalle pyöräilystä ja luonnosta kiinnostuneita matkailijoita myös Lahden seudun ulkopuolelta. Matkailijoiden näkökulmasta tapahtuman vetovoiman ajateltiin vahvistuvan kiinnostaviin käyntikohteisiin tukeutuvien retkireittien, luontoa ja kulttuuria esittelevien opastussisältöjen sekä ensimmäistä Salpausselkää mukailevien, omatoimisesti vaikeasti toteutettavien retkireittien kautta.

Pilottitapahtuman kokemusten ja saadun palautteen perusteella ideointivaiheessa tehdyt linjaukset vahvistuivat järkeviksi. Saatu palaute osoitti, että osallistujat arvostivat nähtävyyskohteisiin tukeutuvia reittejä sekä retkien elämyksellisyyttä lisääviä opastussisältöjä. Kiitosta sai myös aloittelijoillekin sopiva sekä monipuolinen retkiohjelma, josta löytyi sopivia vaihtoehtoja eri taitotasoille ja erilaisille pyörätyypeille. Palaute kertoi meille myös, että olimme oikeilla jäljillä keskuspaikan messuohjelman tuottamisessa, vaikka tarjonta ensimmäisellä kerralla jäikin määrällisesti melko suppeaksi (LAB 2023b).

Haasteista oppia tulevaan

Pilottitapahtuman järjestelyjen haasteina kyselyssä nousi esille retkikohtaisia kuljetuksiin ja opastukseen liittyviä asioita sekä tarve kehittää ja laajentaa keskuspaikan messuohjelmaa. Koska tapahtuman toteutuksessa oli mukana useita erilaisen harrastustaustan ja erilaiset intressit omaavia toimijoita, oli myös toteutuksessa paljon toimijakohtaisia eroja ja palautteet eri retkien välillä erosivat suuresti toisistaan. Haasteista huolimatta valtaosa osallistujista piti Salpausselkä Bike Fest -konseptia erittäin mielenkiintoisena ja toivoi, että se saisi jatkoa. Myös järjestäjien näkökulmasta pilottitapahtuma oli onnistunut ja toi uusia yhteistyömalleja sekä oppia ja inspiraatiota toiminnan kehittämiseen riippumatta siitä, saako tapahtuma jatkoa tulevina vuosina vai ei.

Lähteet

Bikeland. 2023. Tervetuloa pyöräilijä -tunnus. Pyörämatkailukeskus. Viitattu 01.06.2023. Saatavissa https://www.bikeland.fi/tervetuloapyorailijatunnus

LAB. 2023a. Pyörämatkailijan Päijät-Häme. Hanke. Viitattu 01.06.2023. Saatavissa https://www.lab.fi/fi/projekti/pyoramatkailijan-paijat-hame

LAB. 2023b. Salpausselkä Bike Festin palautekysely. Pyörämatkailijan Päijät-Häme. Hanke. Viitattu 01.06.2023. Julkaisematon.

Tommola, P. 2022a. Pyörämatkailijan Päijät-Häme -video houkuttelee fillariretkelle maalaismaisemiin. LAB focus. Viitattu 1.6.2023. Saatavissa https://blogit.lab.fi/labfocus/pyoramatkailijan-paijat-hame-video-houkuttelee-fillariretkelle-maalaismaisemiin/

Tommola, P. 2022b. Pyörämatkailuopas tarjoilee retkivinkkejä pyörämatkailuun Päijät-Hämeessä. LAB focus. Viitattu 1.6.2023. Saatavissa https://blogit.lab.fi/labfocus/pyoramatkailuopas-tarjoilee-retkivinkkeja-pyoramatkailuun-paijat-hameessa/

Veräväinen, S. 2022. Sosiaalisen median markkinointisuunnitelma: case Salpausselkä Bike Fest. LAB-ammattikorkeakoulu. Opinnäyte. Viitattu 1.6.2023. Saatavissa https://www.theseus.fi/handle/10024/791549

Visit Finland. 2020. Matkailija 2030-skenaariot. Helsinki: Business Finland.  Viitattu 1.6.2023. Saatavissa https://www.visitfinland.fi/490529/globalassets/julkaisut/visit-finland/tutkimukset/2021/matkailija-2030–skenaariot.pdf

Visit Lahti. 2023. Päijät-Hämeen matkailu- ja tapahtumastrategia. Helsinki: FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy.  Viitattu 1.6.2023. Saatavissa https://visitlahti.fi/wp-content/uploads/2022/06/Tahtoa_ja_Tekemista_Paijat-Hameen_matkailu-_ja_tapahtumastrategia_2025.pdf

Kirjoittaja

Päivi Tommola toimii LAB-ammattikorkeakoulussa Pyörämatkailijan Päijät-Häme -hankkeen projektipäällikkönä. Hanke koordinoi ensimmäistä Salpausselkä Bike Fest tapahtumaa, joka järjestettiin 26.-27.5.2023.

Artikkelikuva: Salpausselkä Bike Festin keskuspaikan ohjelmaan kuului mm. Riksaralli-kisailu. (Kuva: Kimmo Hirvonen)

Julkaistu 8.6.2023

Viittausohje

Tommola, P. 2023. Pyöräilytapahtuman asiakaslähtöinen kehittäminen. LAB Pro. Viitattu pvm. Saatavissa https://www.labopen.fi/lab-pro/pyorailytapahtuman-asiakaslahtoinen-kehittaminen/