Vastuullisuusviestintä on eri kokoisten tilitoimistojen verkkosivuja tarkasteltaessa hyvin moninaista. Keskityttäessä vain pk-sektorin yritysten verkkosivuihin havaitaan, että vastuullisesta toiminnasta viestiminen on vasta yleistymässä. Viestinnän olisi hyvä pohjautua helposti todennettaviin asioihin, joita sekä yrityksen että sen asiakkaiden olisi helppo ymmärtää. Vihreä vastuu -hanke pyrkii tukemaan yhteistyökumppaneidensa vastuullista toimintaa ja siitä viestimistä.

Kirjoittajat: Terhi Tuominen ja Suvi Sivén

Vihreä tilinpäätös ja vastuullisuus osana vihreää siirtymää – Vihreä vastuu -hankkeen ensimmäisessä työpaketissa (syksy 2021-huhtikuu 2022) kartoitettiin tilitoimistojen ja niiden asiakkaiden nykytilaa vastuullisuuspalveluihin ja vastuullisuuteen liittyvässä osaamisessa (Vihreä vastuu 2022). Kahdeksan kuukauden aikana LABin ja Laurean hanketiimi (ml. opiskelijat) ottivat yhteyttä lähes 200 tilitoimistoon Etelä-Karjalan, Päijät-Hämeen ja Uudenmaan alueilla aiheeseen liittyen.

Kartoituksessa selvisi, että suurin osa (yli 90 %) pk-tilitoimistoista ei tällä hetkellä tuota vastuullisuuspalveluita, vaikka niiden kysynnän voidaan olettaa kasvavan uuden EU-lakiehdotuksen myötä (Piirto & Wilska 2021, Valtioneuvosto 2022). Haasteena on, että pk-tilitoimistoilla ei ole riittävää vastuullisuuteen liittyvää osaamista ja tietämystä esimerkiksi siitä, mitä vihreä tilinpäätös on, kuinka sitä voidaan objektiivisesti mitata ja raportoida ja mitä kaikkea vastuullisuus käsittää.

Esimerkiksi YK:n kestävän kehityksen periaatteet (Agenda 2030 2022) (kuva 1) ja erilaisten vastuullisuusstandardien runsas kirjo (SFS 2022) tuntuvat vielä kovin abstrakteilta ja kaukaisilta pienen yrityksen näkökulmasta. Tämän vuoksi hankkeessa kartoitetaankin mm. kyselyn avulla erilaisia vihreään tilinpäätökseen liittyviä tunnuslukuja, joita tilitoimistot voisivat hyödyntää ja käyttää, kun kehitetään yhdenmukaista vihreän tilinpäätöksen palvelumallia.

Kuvassa kaikki YK:n kestävän kehityksen 17 eri periaatetta.

Kuva 1: YK kestävän kehityksen periaatteet (Agenda2030)

Hankkeen kestävän kehityksen arviointi

Vihreä vastuu -hanketiimi arvioi omaa toimintaansa Kööpenhaminan ja Chalmersin Teknisen yliopiston kehittämällä arviointityökalulla, joka perustuu YK:n Kestävän kehityksen periaatteisiin. Tässä työkalussa verrataan hankkeen toimintaa suhteessa YK:n 17 kestävän kehityksen periaatteeseen arvioimalla, onko hankkeen toiminnan vaikutus suoraan positiivista, välillisesti positiivista, ei vaikutusta, välillisesti negatiivista vai suoraan negatiivista (SDG Impact Assesment Tool 2022). Näiden arviointien tuloksena Vihreä vastuu -hanke sai tässä vaiheessa kuvan 2 mukaisen tuloksen.

Kuva havainnollistaa, mitkä kestävän kehityksen 17 periaatteista LAB:n ja Laurean hanketiimi koki tärkeiksi hankkeen näkökulmasta. Kestävän kehityksen tavoitteisiin koettiin suoraan vaikuttavan hyvä koulutus (periaate nro 4), sukupuolten välinen tasa-arvo (periaate nro 5) ja yhteistyö ja kumppanuus (periaate nro 17).
Kuva 2. Vihreä vastuu -hankkeen suoran vaikutuksen alueet Agenda 2030 pohjalta (Agenda2030, muokannut Suvi Sivén)

Vihreä vastuu -hankkeen arvioitiin vaikuttavan suoraan kestävän kehityksen neljänteen tavoitteeseen (laadukas koulutus) siten, että hankkeessa yhdenvertaiseen sekä tasa-arvoiseen ja elinikäiseen vastuullisuuteen liittyvien osa-alueiden osaamisen kehittäminen on keskeisessä roolissa. Lisäksi hankkeen arvioitiin vaikuttavan suoraan kestävän kehityksen viidenteen tavoitteeseen (sukupuolten välinen tasa-arvo) siten, että sosiaalisen vastuullisuuden osa-alue ja siihen liittyvät mittarit osana kehitettävää palvelumallia ovat hankkeessa keskeisessä roolissa. Hankkeessa on myös tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta ja sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen).

Hankkeen arvioitiin vaikuttavan suoraan myös kestävän kehityksen 17. tavoitteeseen (kestävä kehitys ja kumppanuus) siten, että hankkeessa kestävän kehityksen osaamisen kehittämiseen ja vahvistamiseen yhteistyön avulla panostetaan pk-yritysten (ml. tilitoimistot ja heidän asiakkaansa) ja oppilaitosten välillä. Hankkeessa huomioidaan EU:n yritysvastuulakialoite, maakohtaiset vastuullisuustavoitteet, saavutettavuuden parantaminen, vastuullisten kumppanuuksien vahvistaminen, vertaisosaamisen ja tietotaidon jakaminen sekä vihreään tilinpäätökseen ja vastuullisuusraportoinnin yhteyteen määriteltävä luotettava, yhdenvertainen ja vertailukelpoinen data. Hankkeessa käynnissä olevien toimien kautta nämä kolme Agenda2030:n suoran vaikutuksen merkkiä saanevat seurakseen vielä muita vuoden 2022 loppuun mennessä.

Vihreä vastuu -hankkeen oma kestävän kehityksen arviointi on viestinnällisesti tärkeä, sillä se kertoo osaltaan niistä vastuullisuuden tavoitteista, jotka ovat hankkeen näkökulmasta tärkeitä. Hankkeeseen liittyvä kestävän kehityksen tavoitteiden arviointi täsmentyy, ja uusi arviointi toteutetaan vielä syksyllä 2022.

Viestintä ja markkinointi keskeisessä roolissa vastuullisuuden eteenpäin viemisessä

Viestinnän ja markkinoinnin näkökulmasta analysoitiin, kuinka hankkeessa kontaktoidut tilitoimistot sekä muut pk-sektorin yritykset ovat viestineet vastuullisuudesta heidän omilla internet-sivuillaan. Tulosten perusteella vastuullisuuteen liittyvä viestintä on vielä hyvin vähäistä ja näkyi yleisimmin vain mainintana paperittomuudesta tai sähköisinä palveluina. Vain muutaman tilitoimiston viestinnässä vastuullisuus oli nostettu yrityksen arvoihin tai missioon jollakin tavalla. Pk-yritysten kilpailukyvyn ja maineen näkökulmasta vastuullisuuden voidaan kuitenkin nähdä olevan tulevaisuuden trendi ja vaatimus, johon pienten yritysten tulisi viestinnässään ja toiminnassaan reagoida.

Yritysvastuun, kestävän kehityksen ja vastuullisuuden periaatteiden ja suositusten täsmentyessä ja kasvaessa on tärkeää näyttää esimerkkiä paitsi omalla toiminnallaan, niin myös osaamisen jakamisella sekä kehittämällä yhdessä tulevaisuuteemme vaikuttavia vastuullisuuspalveluita ja työkaluja. Pienillä pakonkin sanelemilla teoilla on merkitystä. Ennakointi vahvistaa niin yritysten kuin niiden henkilöstönkin osaamista ja muutoskyvykkyyttä ja sitä kautta käytännön toimintaa ja vastuullisuusviestintää.

Lähteet

Agenda2030. 2022. Kestävän kehityksen globaali toimintaohjelma. Viitattu 24.5.2022. Saatavissa https://kestavakehitys.fi/agenda-2030

Piirto, L. & Wilska, K. 2021. Yritysvastuusääntely etenee. TEMatiikkaa-blogi. Viitattu 24.5.2022. Saatavissa https://tem.fi/blogi/-/blogs/yritysvastuusaantely-etenee

SDG Impact Assessment Tool. Viitattu 20.6.2022. Saatavissa https://sdgimpactassessmenttool.org/en-gb

SFS. 2021. Standardit ovat vastuullisuuden työkaluja. Viitattu 24.5.2022. Saatavissa https://sfs.fi/standardit-ovat-vastuullisuuden-tyokaluja/

Valtioneuvosto. 2022. Asian käsittelytiedot U 35/2022 vp. Valtioneuvoston kirjelmä eduskunnalle komission ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi yritysten kestävää toimintaa koskevasta huolellisuusvelvoitteesta ja direktiivin (EU) 2019/1937 muuttamisesta (KOM(2022) 71 lopullinen). Viitattu 25.5.2022. Saatavissa https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/KasittelytiedotValtiopaivaasia/Sivut/U_35+2022.aspx

Vihreä tilinpäätös ja vastuullisuus osana Vihreää siirtymää – Vihreä vastuu. 2022. Viitattu 20.6.2022. Saatavissa https://vihreavastuu.fi/

Kirjoittajat

Terhi Tuominen toimii TKI-asiantuntijana ja projektipäällikkönä Vihreä tilinpäätös ja vastuullisuus osana vihreää siirtymää – Vihreä vastuu -projektissa LAB-ammattikorkeakoulussa.

Suvi Sivén toimii lehtorina ja projektipäällikkönä Vihreä tilinpäätös ja vastuullisuus osana vihreää siirtymää – Vihreä vastuu -projektissa Laurea-ammattikorkeakoulussa.

Artikkelikuva: https://pxhere.com/en/photo/919601 (CC0)

Julkaistu 21.6.2022

Viittausohje

Tuominen, T. & Sivén, S. 2022. Pk-tilitoimistojen vastuullisuusosaaminen ja vastuullisuuteen liittyvä viestintä yhä vähäistä. LAB Pro. Viitattu pvm. Saatavissa https://www.labopen.fi/lab-pro/pk-tilitoimistojen-vastuullisuusosaaminen-ja-vastuullisuuteen-liittyva-viestinta-yha-vahaista/