Osallisuuden lyhyt oppimäärä - tämä ainakin jokaisen tulisi tietää osallisuudesta

Osallisuus on pinnalla oleva, monimerkityksellinen ilmiö ja käsite. Mitä osallisuudella oikeastaan tarkoitetaan? Siitä on löydettävissä monia määritelmiä ja sitä käytetään hyvin erilaisissa yhteyksissä. Englanniksi osallisuudesta käytetään asiayhteyden mukaan kahta eri käsitettä social inclusion sekä participation. Tässä artikkelissa pureudutaan osallisuuden käsitteeseen ja määritelmään sekä avataan esimerkkejä Päijät-Hämeessä tehtävästä osallisuustyöstä.

Kirjoittaja: Outi Jokinen

Mitä osallisuus on ja miksi se on tärkeää?

Osallisuus on jotain, mikä koskee kaikkia. Isolan ym. (2017) mukaan osallisuus on liittymistä, suhteissa olemista, kuulumista ja yhteisyyttä. Se on myös yhteensopivuutta ja mukaan ottamista, osallistumista, vaikuttamista ja demokratiaa. Se on myös kaiken edellä mainitun järjestämistä ja johtamista.

Osallisuuden ja kuulumisen tunteita on mahdollisuus löytää esimerkiksi työn, harrastuksen, asuinpaikan tai järjestötoiminnan kautta – tai muun itselle tärkeän ja merkityksellisen yhteisön toimintaan osallistumisesta. (Soste 2018a.) Terveyden ja hyvinvoinnin laitos on kehittänyt osallisuusindikaattorin, jolla voidaan mitata kokonaisvaltaista osallisuuden kokemusta osallisuutta ja kuulumista sekä kuulluksi tulemista kuvaavien väittämien kautta (THL 2024a).

Ihmisen osallisuuden kokemus ja yhteiskunnallinen aktiivisuus vaihtelevat elämänkulun ja -tilanteiden mukaisesti. Vastakohtana osallisuudelle voidaan pitää osattomuutta ja syrjäytymistä. Syrjäytymisellä tarkoitetaan yhteiskunnallisesta ja/tai sosiaalisesta elämästä etääntymistä sekä heikkoja mahdollisuuksia vaikuttaa omaa elämää koskeviin asioihin. Erilaiset haasteet, kuten terveysongelmat, rahahuolet yksinäisyys, huoli läheisistä tai erilaiset elämänmuutosvaiheet altistavat syrjäytymiselle. (THL 2024a.) Joskus voimavaroja ei jää muuhun kuin sinnittelemiseen päivästä toiseen.

Sosiaaliset verkostot ja osallisuuden kokeminen ja lisäävät hyvinvointia ja ehkäisevät syrjäytymistä. Osallisuudella on vahva yhteys muihin tekijöihin, joista hyvinvointi muodostuu kuten terveyteen, köyhyyteen, yksinäisyyteen, työ- ja toimintakykyyn, mielenterveyteen ja elämänlaatuun. Ihminen, joka kokee osallisuutta, pystyy vaikuttamaan omiin ja yhteisiin asioihin. (THL 2024a.)

Osallisuuden tasot

Osallisuutta voidaan tarkastella yksilön, yhteisön, yhteiskunnan ja politiikan tasolla (kuva 2). Yhteiskunnan rakenteilla, sosiaali-, terveys- ja työllisyyspalveluilla sekä seurakunnilla, kouluilla, työpaikoilla ja järjestöillä on tärkeä rooli osallisuuden vahvistamisessa. (THL 2024b.)

Kuva 1. Osallisuuden ilmeneminen yksilö-, yhteisö-, yhteiskunta- ja politiikkatasoilla THL:n (2024b) jaottelun mukaan. (Kuva: Outi Jokinen)

Viittauksia osallistumisesta ja oikeus osallisuuteen on kirjattu useisiin eri lakeihin, kuten kuntalakiin (410/2015), hyvinvointialuelakiin (611/2021), lakiin potilaan asemasta ja oikeuksista (758/1992) sekä lakiin sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista (812/2000).

Osallisuuden edistämisen muotoja

Osallisuutta edistävää työtä tehdään eri tasoilla, sektoreilla ja eri toimijoiden toimesta. Osallisuutta voidaan katsoa eri näkökulmista (THL 2024c):

Asukasosallisuus tarkoittaa alueen asukkaan oikeutta osallistua ja vaikuttaa alueensa päätöksentekoon ja palveluihin.
Asiakasosallisuus tarkoittaa mahdollisuutta vaikuttaa ja osallistua palvelujen suunnitteluun, kehittämiseen ja arviointiin.
Asiakkaan osallisuudella omassa palvelussa tarkoitetaan palveluja käyttävän henkilön oikeuttaa tulla kuulluksi ja sopia palveluistaan yhteisymmärryksessä ammattihenkilöstön kanssa.

Erityistä huomiota tulee kiinnittää sosiaaliseen osallisuuteen sekä heidän osallisuuteensa, jotka ovat haavoittuvassa asemassa.

Esimerkkejä osallisuustyöstä Päijät-Hämeessä

Lahden kaupungin (2024) tavoitteena on, että jokainen asukas kokee mielipiteensä olevan merkityksellinen ja saa sen kuulluksi.
Lahden kaupungin mainitsemia osallisuuden muotoja ovat mm.

Edustukselliset toimielinmallit: Asukasraadit, kumppanuuspöydät, nuorisovaltuusto, vanhus- ja vammaisneuvosto
Kokeilussa olevat osallistumisen tavat: Osallistuva budjetointi, nuorten toimintaosallisuus malli
Vuorovaikutusta tukevat menetelmät: OmaLahti-tilaisuudet, erätaukokeskustelut, skididialogit
Kohtaamispaikkoja ja palveluja: Palvelutori ja Lahti-Piste, Takatasku, digitaaliset alustat
Opitaan muilta: Kerätään ja jaetaan parhaita käytäntöjä ja vaikutuksia

Osallisuus hyvinvointialueella

Päijät-Hämeen hyvinvointialueen asukkailla ja palvelujen käyttäjillä on oikeus osallistua ja vaikuttaa hyvinvointialueen toimintaan. Vaikuttamaan pääsee esimerkiksi äänestämällä aluevaaleissa ja hyvinvointialueen kansanäänestyksessä tai käyttämällä aloiteoikeutta hyvinvointialueen toimintaa koskevissa asioissa. Hyvinvointialueella on kolme erilaista vaikuttamistoimielintä nuorisovaltuusto, vanhusneuvosto ja vammaisneuvosto. Aluevaltuuston tehtävänä on mahdollistaa monipuolisia ja vaikuttavia osallistumisen tapoja.

Päijät-Hämeen hyvinvointialueen, kuten muidenkin hyvinvointialueiden, osallisuustyötä ohjaa osallisuusohjelma. Osallisuusohjelmalla tavoitellaan sellaisen toimintakulttuurin luomista, jossa osallisuus toteutuu sekä päätöksenteossa että palveluissa ja niiden kehittämisessä. (Päijät-Hämeen hyvinvointialue 2024.) Päijät-Hämeen hyvinvointialueelle on yhtenä painopisteenä haavoittuvassa asemassa olevien osallisuuden kokemuksen mittaaminen ja edistäminen. (Fjällström & Carroll 2023.)

Järjestöt osallisuuden tukena

Järjestöt tarjoavat osallisuuden ja vaikuttamisen paikkoja kaikille, myös vähemmistöille ja heikoimmassa asemassa oleville. Järjestöt tarjoavat ihmisille monipuolisesti apua, tukea, tietoa ja mahdollisuuksia osallistua itse erilaiseen toimintaan. Lisäksi järjestöt organisoivat esimerkiksi vapaaehtois- ja vertaistoimintaa sekä virkistys- ja harrastustoimintaa. Järjestöjen toiminta täydentää julkisia palveluita ja voi olla esimerkiksi osa palveluketjua tai -kokonaisuutta. Osa järjestöistä toimii myös markkinaehtoisten palvelujen tuottajina. Seuraavaksi muutamia esimerkkejä Lahden alueella toimivista järjestöistä:

Lahden Diakoniasäätiö (2024) mahdollistaa muun muassa vapaaehtoistoimintaa Lahden alueella ja tukee perheitä sekä nuoria elämässä ja työllistymisessä.
Harjulan Setlementti (2024) tarjoaa kuntouttavaa työtoimintaa henkilöille, joiden työttömyys on pitkittynyt, kiusaamisen jälkihoitoa sekä matalan kynnyksen tukea kiusaamista kokeneille ihmisille sekä maahan muuttaneille kohdennettuja koulutuksia ja palveluja.
Päijät-Hämeen sosiaalipsykiatrinen säätiö (2024) eli Mente tukee palveluillaan ja hanketoiminnallaan mielenterveys- ja päihdekuntoutujien toipumista ja oman elämän haltuunottoa.
OLKA-toiminta on koordinoitua järjestö- ja vapaaehtoistoimintaa Päijät-Hämeen keskussairaalassa. Toiminnan tavoitteena on tarjota potilaille ja heidän läheisilleen tukea sairauteen sopeutumisessa (Päijät-Hämeen hyvinvointiyhdistykset ry. 2024).

Perinteisen yhdistystoiminnan lisäksi syntyy vapaamuotoisia liikkeitä ja aktiivisten kansalaisten ideoimia tempauksia, jotka leviävät alueellisista tekemisistä laajemmiksi. Myös enenevissä määrin on nähty erilaisia sosiaalisessa mediassa syntyneitä keskusteluja ja kampanjoita. (Soste 2018b.)

Monipuolinen osallisuustyö tarjoaa mahdollisuuden osallistua

Osallisuus on yksi merkittävimmistä yksilön kokemuksista, tunne kuulumisesta. Osallisuustyö ja tarjolla olevat osallistumisen ja vaikuttamisen paikat tarjoavat eri elämäntilanteissa oleville ihmisille mahdollisuuden osallisuuden kokemukseen. Yhteisesti tulee huolehtia siitä, että kaikilla on mahdollisuus niin kuulumiseen kuin vaikuttamiseen.

Osallisuus on pieni sana, jolla on suuri sisältö. Käsite vaatii kuitenkin yhteistä keskustelua ja osallisuustyö koordinointia, jotta osallisuuden kaikki puolet tulevat huomioiduiksi.

Lähteet

Fjällström, E. & Carroll, T. 2023. Osallisuuden versoja. Haavoittuvassa asemassa olevien työikäisten osallisuuskokemukset ja niiden vahvistaminen. Viitattu 26.11.2024. Saatavissa https://paijat-sote.fi/wp-content/uploads/2024/05/osallisuuden-versoja-2023–haavoittuvassa-asemassa-olevien-osallisuus–tulosraportti-25-4-2024-valmis.pdf

Harjulan Setlementti. 2024. Viitattu 22.11.2024. Saatavissa https://harjulan.fi/

Isola, A-M., Kaartinen, H., Leemann, L., Lääperi, R., Schneider, T., Valtari, S., Keto-Tokoi, A. 2017. Mitä osallisuus on? Osallisuuden viitekehystä rakentamassa. THL työpaperi 33/2017. Viitattu 21.11.2024. Saatavissa https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/135356/URN_ISBN_978-952-302-917-0.pdf

Hyvinvointialuelaki 611/2021. Viitattu 26.11.2024. Saatavissa https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2021/20210611

Kuntalaki 410/2015. Viitattu 22.11.2024. Saatavissa https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2015/20150410#O2L5P22

Lahden Diakonialaitos. 2024. Viitattu 22.11.2024. Saatavissa https://dila.fi/

Lahden kaupunki. 2024. Osallistu ja vaikuta. Viitattu 22.11.2024. Saatavissa https://www.lahti.fi/kaupunki-ja-paatoksenteko/osallistu-ja-vaikuta/

Laki potilaan asemasta ja oikeuksista 758/1992. Viitattu 22.11.2024. Saatavissa https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1992/19920785

Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista 812/2000. Viitattu 22.11.2024. Saatavissa https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2000/20000812

Päijät-Hämeen hyvinvointialue. 2024. Osallistu ja vaikuta. Viitattu 22.11.2024. Saatavissa https://www.paijatha.fi/osallistu-ja-vaikuta/

Päijät-Hämeen hyvinvointiyhdistykset ry. 2024. Olka-toiminta. Viitattu 22.11.2024. Saatavissa https://lahdenlink.fi/olka-toiminta/

Päijät-Hämeen sosiaalipsykiatrinen säätiö sr. 2024. Viitattu 22.11.2024. Saatavissa https://mente.fi/

Soste. 2018a. Osallisuus on tunne siitä, että kuuluu johonkin. Viitattu 21.11.2024. Saatavissa https://www.soste.fi/osallisuus-on-tunne-siita-etta-kuuluu-johonkin/

Soste. 2018b. Järjestöt ovat osallisuuden selkänoja. Viitattu 28.11.2024. Saatavissa https://www.soste.fi/jarjestot-ovat-osallisuuden-selkanoja/

THL. 2024a. Osallisuusindikaattori mittaa osallisuuden kokemusta. Viitattu 27.11.2024. Saatavissa https://thl.fi/aiheet/hyvinvoinnin-ja-terveyden-edistamisen-johtaminen/osallisuuden-edistaminen/heikoimmassa-asemassa-olevien-osallisuus/osallisuusindikaattori-mittaa-osallisuuden-kokemusta

THL. 2024b. Osallisuuden edistäminen. Viitattu 21.11.2024. Saatavissa https://thl.fi/aiheet/hyvinvoinnin-ja-terveyden-edistamisen-johtaminen/osallisuuden-edistaminen

THL. 2024c. Asukas- ja asiakasosallisuus. Viitattu 22.11.2024. Saatavissa https://thl.fi/aiheet/hyvinvoinnin-ja-terveyden-edistamisen-johtaminen/osallisuuden-edistaminen/asukas-ja-asiakasosallisuus

Kirjoittaja

Outi Jokinen työskentelee TKI-asiantuntijana LAB-ammattikorkeakoulun hyvinvointiyksikössä, erityisosaamisena sosiaalipedagogiikan ja osallisuuden erityiskysymykset. Hän toimii projektipäällikkönä kahdessa hankkeessa, joissa osallisuutta tarkastellaan eri näkökulmista.

Artikkelikuva: https://www.pexels.com/fi-fi/kuva/aamu-aamunkoitto-taivas-auringonlasku-207896/ (Pexels License)