Oppimisen aputyökalujen hyödyntämisestä

Tietoliikennetekniikan nopea kehitys, mobiililaitteiden määrä, virtuaalinen ja/tai täydennetty todellisuus ja runsas, jopa maksutta saatavilla oleva digitaalinen sisältö, ovat lisänneet oppimisen tukena käytettävien ratkaisujen määrää lähimmän parikymmenen vuoden aikana runsaasti.

Kirjoittaja: Pasi Juvonen

Erilaisten tekoälyyn liittyvien ratkaisujen kuten uusien yleisten kielimallien (mm. GPT-3.5), kehittyneiden algoritmien ja koneoppimisen hyödyntäminen monenlaisissa maksutta käytössämme olevissa sovelluksissa ja työkaluissa on herättänyt viimeisen vuoden aikana runsaasti pohdintoja. Tässä tekstissä pohdin lyhyesti, miten tämä vaikuttaa ja on jo vaikuttanut muutoksiin oppimistehtävien laatimisessa ja yleisemmin oppimisen johtamisessa.

Lähikuukausina olen kuullut ja lukenut paljon haasteista, joita opintojaksoilla on syntynyt yleisten kielimallien käyttämisestä essee- yms. tehtävien vastauksissa. Hurjimmat kuulemani arviot ovat olleet tasoa ”90 % palautetuista vastauksista on tekoälyn kirjoittamia”. Selkeästi keinoja, joilla opintojaksoilla asetettuihin oppimistavoitteisiin on tarkoitus päästä, on hyvä tarkastella uudelleen.

Kirjoittajan oma näkemys korkeakoulupedagogiikan keskeisistä elementeistä on tiivistettynä: teoria, käytäntö ja dialogin avulla tapahtuva oppimistavoitteiden suunnittelu ja asettaminen, sekä teoriasta opitun ja tekemällä opitun reflektio yksin ja yhdessä. Oman oppimiskäsitykseni pohjalta pohdin, että mitä jos käännämmekin yleisten kielimallien hyödyntämisen mahdollisuuksiksi haasteiden sijaan.

Laitetaan renki töihin

Entäpä jos otetaan tekoälyn hyödyntäminen mahdollisuutena vahvasti mukaan oppimistavoitteiden suunnitteluun ja siirretään fokusta yhteisen ymmärryksen rakentamiseen oppijoiden kesken. Alla hahmoteltuna muutama kysymys, joista voisi tällöin lähteä liikkeelle:

Esitä yleiselle kielimallille 5 kysymystä aiheesta X. Kysymysten tavoitteena on rakentaa perusymmärrystä aiheesta. Listaa käyttämäsi kysymykset ja saamasi vastaukset.
Tarkenna ja tai tiivistä saamiesi vastausten perusteella aihetta lisäkysymyksillä ja pidä edelleen kirjaa sekä kysymyksistä että saaduista vastauksista.
Vertailkaa esitettyjä kysymyksiä 3–4 opiskelijan pienryhmissä ja nostakaa yhteiseen raporttiin tms. keskeisiä havaintoja samankaltaisuuksista, eroavaisuuksista sekä aiheessa keskeisiltä näyttävistä asioista.
Validoikaa yleiseltä kielimallilta saamanne vastaukset lähdekriittisesti ja listatkaa loppuraportissa tms. myös muut käyttämänne lähteet.
Pohtikaa mitä uutta aiheesta opitte. Mikä vahvisti jo aiemmin tiedossanne ollutta? Mikä oli kokonaan uutta? Millaisia uusia kysymyksiä nousi esille?
Lisätkää raportin tms. liitteeksi myös yleisen kielimallin aiheesta luomat kysymykset ja niihin tuottamat vastaukset yms.

Tässä vaiheessa kysyin GPT-3.5-sovellukselta, mikä on tärkeintä oppimisen johtamisessa ja sain kymmenkohtaisen listan, ja maailmaa syleilevät perustelut aiheeseen liittyvistä useita näkökulmista ja kompleksisuudesta. Pyysin tiivistämään vastauksen kolmeen tärkeimpään asiaan ja siihen sain seuraavan vastauksen:

Tietysti, tässä kolme keskeistä näkökohtaa oppimisen johtamisessa:

Tavoitteiden Keskittyminen: Selkeät oppimistavoitteet ohjaavat koko prosessia ja auttavat määrittämään, mitä halutaan saavuttaa.
Yksilöllinen Tuki ja Kehittäminen: Tarjoa opettajille ja opiskelijoille yksilöllistä tukea, koulutusta ja mahdollisuuksia ammatilliseen kehittymiseen.
Jatkuva Arviointi ja Palaute: Seuraa oppimistuloksia, tarjoa palautetta ja käytä tätä tietoa oppimisen ja opetuksen parantamiseen.

Nämä kolme näkökohtaa muodostavat vankan perustan oppimisen johtamiselle, joka keskittyy tavoitteisiin, yksilölliseen kasvuun ja jatkuvan parantamisen kulttuuriin. (OpenAI 2023a)

Toinen GPT 3.5 -sovellukselle tekemänäni kahden kysymyksen sarja tarkoituksena oli kokeilla, onko sen antama lista oppimistehtävien suunnitteluun lähelläkään aiemmin oman kokemukseni pohjalta listaamiani asioita. Näin keskustelu eteni: Kysymys: Entä millaisia kysymyksiä sinulle tulisi esittää, jotta vastaukset mahdollistaisivat oppijan oman pohtimisen erilaisia oppimistehtäviä tehdessä? Vastauksena syntyi 12 kohdan listan, minkä takia tein jatkokysymyksen pyytäen Chat GPT:tä tiivistämään vastauksen kolmeen tärkeimpään asiaan. Vastaus:

Tässä tiivistettynä kolme tärkeintä asiaa oppimistehtävän suunnittelussa:

Selkeys ja tavoitteet: Oppimistehtävän tavoitteet on oltava selkeät ja saavutettavissa. Oppijan tulisi ymmärtää, mitä tehtävältä odotetaan.
Motivaatio ja merkityksellisyys: Hyvä oppimistehtävä innostaa ja motivoi oppijaa. Tehtävän tulisi olla merkityksellinen ja relevantti oppijalle.
Kriittinen ajattelu ja oppijan oma pohdinta: Oppimistehtävän tulisi aktivoida kriittistä ajattelua ja tarjota mahdollisuus oppijan omalle pohdinnalle ja oman oppimisprosessin ohjaamiselle. (Open AI 2023b).

Kysymys: ”Millainen on hyvä oppimistehtävä?” tuotti jälleen kaksitoistakohtaisen listan, joten jatkokysymys oli: ”Tiivistä vastauksesi 3 tärkeimpään asiaan?” Vastaus:

Hyvä oppimistehtävä on:

Selkeä ja tavoitteellinen: Siinä on selkeät oppimistavoitteet, ja oppija ymmärtää, mitä odotetaan.
Relevantti ja motivoiva: Se liittyy oppimistavoitteisiin ja innostaa oppijaa.
Kriittistä ajattelua tukeva: Se kannustaa kriittiseen ajatteluun ja syvälliseen oppimiseen. (Open AI 2023c)

Lopuksi

Nykyisin monenlaista tietoa on helposti saatavilla, moni vastaus on yhtä lähellä kuin lähin internetiin yhdistetty älylaite. Myös maksutonta oppisisältöä löytyy niin sosiaalisen median alustoilta kuin enemmän koulutuksen tarjontaan erikoistuneilta digialustoiltakin. Tämän trendin voi olettaa jatkuvan, minkä takia oppimisen johtamisen fokusta kannattaa suunnata entistä enemmän kykyyn ymmärtää ja syntyneen ymmärryksen pohjalta soveltaa jo olemassa olevaa tietoa yksin ja yhdessä. Yhteisen ymmärryksen luominen ja uusien ratkaisujen luominen syntyneen ymmärryksen pohjalta tulevat olemaan jatkossakin niitä vahvuuksia, joilla voimme erottautua boteista.

Kysyin vielä lopuksi, miten GPT-3.5-sovellusta voi hyödyntää oppimistehtävien suunnittelussa sen itsensä mielestä. Vastaus ei tuottanut yllätyksiä tai mainitsemisen arvoisia vastauksia, mutta johdatteli kirjoittajan nopeasti jatkokysymykseen ”Miten voin opettajana erottaa opiskelijan tuottaman vastauksen sinun tuottamasta vastauksesta?” Tämä vastaus toimikin jo tämän tekstin alkuosan validoijana, sillä samat teemat eri lailla sanoitettuna nousivat esille vastauksessa.

Suosittelen kaikkia oppimistehtäviä suunnittelevia kokeilemaan tämän kaltaisten työkalujen käyttöä esittämällä monenlaisia kysymyksiä eri näkökulmista, tyyleillä ja välillä puolesta tai vastaan ja sen jälkeen tarkentaen tai välillä laajentaen. Pidän todennäköisenä, että aika nopeasti tällaisia työkaluja hyödyntävien oppimistehtävien laatiminen helpottuu.

Lähteet

OpenAI. 2023a.Mikä on tärkeintä oppimisen johtamisessa? Tiivistä vastaus kolmeen tärkeimpään asiaan. ChatGPT-3.5. Viitattu 2.9.2023. Saatavissa https://chat.openai.com/

OpenAI. 2023b.Millaisia kysymyksiä sinulle tulisi esittää, jotta vastaukset mahdollistaisivat oppijan oman pohtimisen erilaisia oppimistehtäviä tehdessä? Tiivistä vastauksesi 3 tärkeimpään asiaan. ChatGPT-3.5. Viitattu 2.9.2023. Saatavissa https://chat.openai.com/

OpenAI. 2023c. Millainen on hyvä oppimistehtävä? Tiivistä vastauksesi 3 tärkeimpään asiaan. ChatGPT-3.5. Viitattu 2.9.2023. Saatavissa https://chat.openai.com/