Oletko kuormittunut? Johda itseäsi ratkaisukeskeisesti!

Kun tuntuu, että arki ei ehkä ole omannäköistä tai mieli on turhan kuormittunut, itsensä johtamisen tukena voi hyödyntää erilaisia ratkaisukeskeisiä harjoituksia. Harjoituksissa keskitytään omiin voimavaroihin ja laaditaan suuntaviivoja kohti toivottuja tavoitteita. Harjoitukset voivat esimerkiksi auttaa hahmottamaan, mihin asioihin omia voimavaroja kannattaa suunnata, mitkä arjen sisällöt eivät ole omien arvojen mukaisia tai toivottuja tavoitteita edistäviä ja mitä asioita lisäämällä omaa hyvinvointia voi tukea.

Kirjoittaja: Kaisu Isomäki

Bounce Forward – Resilienssiä työelämään -hankkeessa järjestettyjen kahden Tulevaisuusagenttikoulutuskierroksen osallistujilla on ollut osana koulutusta mahdollisuus päästä tapaamaan ratkaisukeskeistä valmentajaa 1–2 kertaa. (LAB 2023). Osallistujia koulutuksessa valmentanut ratkaisukeskeinen valmentaja Marjukka Tiainen kertoo, että useimmiten asiakkaita pohdituttaa omaan uraan tai oman työn kuormittavuuteen liittyvät asiat. Asiakkaat tulevat esimerkiksi keskustelemaan siitä, kuinka tuntevat olevansa uransa taitekohdassa ja tarvitsevat apua ajatustensa jäsentämisessä. Osa asiakkaista hakee valmentajalta apua siihen, kuinka voisi ottaa mieltä painavat asiat puheeksi oman esihenkilön kanssa. (Tiainen 2023.) Tässä artikkelissa esitellään kaksi koulutuksessa ja valmennuksissa nostettua työkalua, joiden avulla jokainen voi pohtia oman arkensa kuormittavuutta ja lähteä johtamaan itseään ratkaisukeskeisesti.

Kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin peruspilarit

Kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin tärkeimmät kulmakivet ovat omien arvojen tunnistaminen ja pyrkimys elää niiden mukaista elämää sekä riittävä lepo ja palautuminen (Tiainen 2023). Työ, jossa ihminen pystyy toimimaan omien arvojensa mukaisesti, tuntuu mielekkäältä. Riittävä lepo ja palautuminen ylläpitävät motivaatiota ja mahdollistavat sen, että energiaa riittää asioiden läpiviemiseen. Riittämätön lepo vaikuttaa negatiivisesti niin tarkkaavaisuuteen, oppimiseen, mielialaan kuin luovuuteenkin (TTL 2016). Kun ihminen saa tehdä arvojensa mukaisia asioita ja pystyy palautumaan työn rasituksista, niin mieltä kuormittavista kuin positiivistakin, hän jaksaa myös huolehtia muista tärkeistä hyvinvoinnin tukipilareista, kuten riittävästä liikunnasta ja oikeanlaisesta ravinnosta (Tiainen 2023).

Oman työn johtamisen tueksi ja liiallisen kuormituksen ennaltaehkäisemiseksi voi ottaa käyttöön esimerkiksi erilaisia ratkaisukeskeisiä harjoituksia. Ratkaisukeskeisen ajattelu- ja työskentelytavan lähtökohtana on myönteinen, voimavarasuuntautunut, tulevaisuusorientoitunut tapa työstää esimerkiksi mieltä kuormittavia asioita. Työskentelytavassa asetetaan tavoitteita ja mietitään, millä pienillä ja konkreettisilla askelilla valittuihin tavoitteisiin voidaan päästä. Esimerkkejä ratkaisukeskeisistä harjoituksista ovat muun muassa vaikuttamisen kehät sekä rutiinikello. (Tiainen 2023.)

Vaikuttamisen kehät -malli selkeyttää vaikuttamisen mahdollisuuksiasi

Vaikuttamisen kehät on Stephen Coveyn vuonna 1989 ilmestyneessä kirjassaan The 7 Habits of Highly Effective People popularisoima malli, jonka avulla voit hahmottaa niitä asioita, joihin sinulla on mahdollisuus vaikuttaa sekä niitä asioita, jotka ovat kontrollisi ulkopuolella, mutta jotka saattavat kuormittaa mieltäsi (Gousset 2022). Harjoituksen voi yksinkertaisimmillaan tehdä paperille piirtämällä kolme sisäkkäistä kehää.

Sisimmälle, kontrollin kehälle kirjaat niitä asioita, joihin voit vaikuttaa ja joista voit päättää. Tällaisia asioita ovat esimerkiksi se, mitä ajattelet tai mitä päätät, millainen asenne sinulla on eri asioita kohtaan sekä mille asioille sanot kyllä ja mille vastaat ei. Keskimmäiselle, vaikuttamisen kehälle kirjataan niitä asioita, joihin voit omalla toiminnallasi vaikuttaa, mutta joista et voi päättää. Näitä asioita voivat olla esimerkiksi muiden mielipiteet sinusta, työpaikkasi yleinen ilmapiiri tai toimintatavat tai se miten läheisesi tai kollegasi toimivat eri tilanteissa. Uloimmalle, huolen kehälle tulevat ne asiat, joihin et voi vaikuttaa tai joista et voi päättää, kuten sää. Harjoituksen kannalta on tehokkainta kirjata uloimmalle kehälle sellaisia asioita, jotka jostain syystä painavat mieltäsi tai muuten kuormittavat sinua, kuten sodanuhka, yhteiskunnan taloudellinen tilanne tai menneisyytesi valinnat ja tapahtumat.

Harjoituksen tarkoituksena on auttaa sinua hahmottamaan, mitkä asiat ovat vaikutusvallassasi ja mitkä asiat ovat vaikutusvaltasi ulkopuolella – eli mihin sinun kannattaa aikaasi ja energiaasi käyttää ja minkä asioiden pohtimiseen on syytä käyttää mahdollisimman vähän omia voimavaroja. Selkeyttämällä itsellesi ne asiat, joihin et voi vaikuttaa, voit vähentää mielesi kuormitusta ja keskittyä olennaiseen – sisimmäisten kehien asioihin, joihin voit jättää positiivisen kädenjälkesi.

Kuva 1. Vaikuttamisen kehät (Kuva: Kaisu Isomäki)

Rutiinikello-harjoituksessa hahmotetaan omien päivärutiinien nyky- ja tavoitetilaa

Edellisen harjoituksen tavoin rutiinikello-harjoituksen voit toteuttaa esimerkiksi piirtämällä paperille kaksi yksinkertaista kellotaulua. Ensimmäiseen kellotauluun aikataulutat tavanomaisen arkipäiväsi sisällön.

Milloin heräät ja milloin menet nukkumaan?
Mihin aikoihin laitat ruokaa ja syöt?
Minkä ajan päivästä teet töitä?
Mikä aika on varattu sosiaalisille suhteille: perheelle, ystäville tai uusille tuttavuuksille?
Kuuluuko päivääsi liikuntaa?
Entä muita harrastuksia?Milloin hoidat kotityöt?
Mikä aika (töitä lukuun ottamatta) kuluu erilaisten näyttöjen äärellä?
Onko tavanomaisessa päivässäsi tyhjiä hetkiä?

Kuva 2. Bounce Forward -hankkeen Tulevaisuusagenttikoulutuksen ”Hyvinvointi ja ajanhallinta” -työpajassa osallistujat pohtivat omia rutiinejaan ja niihin liittyviä tavoitteita rutiinikello-harjoituksen avulla (Kuva: Martyn Richards & Teemu Aimia)

Kun olet täyttänyt ensimmäisen rutiinikellon, arvioi sen sisältöä. Mitkä asiat kellossasi ovat hyvin? Mihin asioihin kaipaisit muutosta? Kuuluuko tavanomaiseen päivääsi jotain sellaista, joka on täysin arvojesi vastaista? Puuttuuko päivästä jokin sinulle merkittävä sisältö? Tee seuraavaksi harjoitus uudestaan näiden tietojen valossa. Mieti tällä kertaa, miltä tavoitearkipäiväsi näyttää. Mistä asioista tavoitearkipäiväsi koostuu? Halutessasi voit tehdä saman harjoituksen myös viikonlopuille.

Harjoituksen tehtyäsi mieti konkreettisia askelia, joilla voit lähteä kohti tavoittelemiasi rutiineja. Aloita pienestä. Pienillä valinnoilla on tapana onnistua ja sitä kautta saat rohkeutta tehdä isompia valintoja (Tiainen 2023). Jos vilkuilet työpuhelintasi yhtenään myös vapaa-ajalla ilman painavaa syytä, opettele laittamaan puhelin työpäivän päätteeksi esimerkiksi lipastonlaatikkoon. Poissa silmistä, poissa mielestä – kun teet puhelimen vilkuilun itsellesi hankalammaksi, lopetat huonon tavan herkemmin. Jos huomaat liikunnan, erityisesti hyötyliikunnan, vähentyneen esimerkiksi etätyöskentelyn myötä, mieti keinoja lisätä sitä. Sen sijaan, että veisit biojätteet, pahvit ja paperit kaikki kerralla jätekatokseen, voisitko viedä yhden jätelajin kerrallaan? Jos päiviisi kuuluu palavereita, joissa sinun on hyvä olla kuuntelulla, mutta joissa sinulla ei ole jatkuvaa suunvuoroa, voisitko osallistua tällaisiin kokouksiin kävelylenkiltä? Pienillä teoilla voi olla suuri merkitys, sillä ne usein sysäävät liikkeelle isompia asioita (Tiainen 2023).

Lähteet

Gousset, D. 2020. The Circle of Influence’s Powerful Benefits. Viitattu 23.3.2023. Saatavissa https://humanskills.blog/the-circle-of-influence/

LAB. 2023. Bounce Forward – Resilienssiä työelämään. Viitattu 24.2.2023. Saatavissa https://resilienssiatyoelamaan.fi/tulevaisuusagenttikoulutus/

Tiainen, M. 2023. Rehtori, ratkaisukeskeinen valmentaja. Liikuntakeskus Pajulahti. Haastattelu 25.1.2023.

TTL. 2016. Uni ja palautuminen. Viitattu 13.2.2023. Saatavissa https://www.ttl.fi/teemat/tyohyvinvointi-ja-tyokyky/elintavat/uni-ja-palautuminen

Kirjoittaja

Kaisu Isomäki toimii LAB-ammattikorkeakoulussa TKI-asiantuntijana ja Bounce Forward – Resilienssiä työelämään -hankkeessa projektisuunnittelijana. Hanke rahoitetaan osana unionin Covid-19 johdosta toteuttamia toimia.

Artikkelikuva: https://pxhere.com/en/photo/1575117 (CC0)

Julkaistu 11.4.2023