Monialaiset taidot ja arviointi

LAB-ammattikorkeakoulu on ollut mukana EmploySkills Erasmus+ -projektissa, jonka yhtenä päämääränä on ollut monialaisten taitojen (transversal skills) opetuksen ja arvioinnin kehittäminen osana korkeakouluopintoja. Tässä artikkelissa kerrotaan EmploySkills-projektin aikana tehdystä opetukseen ja arviointiin liittyvästä kokeilusta.

Kirjoittaja: Marja Viljanen

Mitä monialaiset taidot ovat?

Työelämän osaamistarpeet ovat muutoksessa. Odotettavissa on, että iso osa tämän päivän opiskelijoista tulee työskentelemään ammateissa, joita ei vielä ole olemassa. Tällaisessa tilanteessa monialaisten taitojen merkitys työelämässä tulee entisestään korostumaan. (Dondi, Klier, Panier & Schubert 2021.) Näitä työelämässä tarvittavia monialaisia taitoja kutsutaan asiayhteydestä riippuen monialaisiksi taidoiksi, laaja-alaisiksi taidoiksi, 21st Century Skills, Soft Skills, tai transversaalisiksi taidoiksi. Ammattikorkeakouluilla on tärkeä rooli opiskelijoiden ammatillisen kasvun tukijana ja edellä mainittujen monialaisten taitojen kehittäjänä.

EmploySkills-projekti ja monialaisten taitojen opetuksen kehittäminen

EmploySkills-hankkeen alussa kartoitettiin keskeisiä työelämässä tarvittavia monialaisia taitoja yhdessä työelämäedustajien ja alumnien kanssa. Alla oleva kuva esittelee kuusi monialaista taitoa, joihin projektissa keskityttiin.

Kuva 1. Kuusi monialaista taitoa EmploySkills -hankkeessa (Kuva: Marja Viljanen)

LAB-ammattikorkeakoulussa toteutettiin projektin aikana muun muassa kahdesti Internationalisation Process -moduulikurssi. Kurssilla keskityttiin monialaisista taidoista etenkin ratkaisukeskeisen ajattelun kehittämiseen (solution-oriented thinking) ratkomalla yrityksen kansainvälistymiseen liittyviä haasteita. Lisäksi kurssi toimi testialustana erilaisten arviointityökalujen kokeilulle. Alla oleva kuva esittelee Internationalisation Process -kurssin rakenteen.

Kuva 2. Internationalisation Process kurssin rakenne (kuva: Marja Viljanen)

Monialaisia taitoja opetettaessa, arviointi saattaa usein jäädä vähemmälle huomiolle. Aikaisemmat tutkimukset ovat kuitenkin osoittaneet, että arvioinnilla voidaan kehittää niin opetusta, kuin oppimistakin. Arviointitapoja kehittämällä, voidaan vaikuttaa siihen, kuinka opiskelijat opiskelevat. Lisäksi arviointitapoja kehittäminen haastaa opettajat miettimään mitä ja miten opetetaan. (Goubeaud 2010.)

Arvioinnin kokeilut

Internationalisation Process -moduulikurssin aikana pyrittiin kokeilemaan erilaisia arvioinnin tapoja ja pohtimaan sitä, kuinka arvioinnin avulla voitaisiin tukea monialaisten taitojen harjoittelua. Kurssin alussa käytettiin diagnostista arviointia. Opiskelijat rakensivat yhdessä keskustelemalla ymmärrystä siitä, millaiset ominaisuudet parhaiten kuvaavat ratkaisukeskeistä henkilöä. Tämän jälkeen opiskelijat tekivät itsearvioinnin ja pohtivat, kuinka ratkaisukeskeisinä he näkivät itseään kurssin alkaessa.

Kurssin jatkuessa arviointi tuotiin kiinteäksi osaksi oppimisprosessia, ja formatiivisen arvioinnin avulla pyrittiin tukemaan ratkaisukeskeisen ajattelun kehittymistä. Opiskelijat ratkoivat kansainvälistymiseen liittyviä case-tehtäviä pienissä ryhmissä, sekä auttoivat Rehome-kalusteita löytämään uusia kohderyhmiä tuotteilleen kansainvälisiltä markkinoilta (Rehome 2021). Saatuaan valmiiksi ensimmäisen case-ratkaisunsa, ryhmät tapasivat ohjaajan kanssa ja pohtivat itsearvioinnin ja vertaisarvioinnin avulla omaa ja ryhmän oppimista ja tekemistä. Samalla ryhmät saivat ohjaajalta palautetta (feedback) ensimmäisen case-tehtävän ratkaisusta.

Samassa tapaamisessa käytiin myös ohjaajien ja ryhmien välillä eteenpäin suuntaava arviointikeskustelu (feedforward). Keskustelussa pohdittiin sitä, miten ryhmä ja sen jäsenet voisivat edelleen kehittää ratkaisukeskeistä ajattelua seuraavaa case-tehtävää ratkoessaan. Samankaltaista menetelmää käytettiin Rehome-projektin ohjauksessa. Aikaisemmat tutkimukset ovat osoittaneet, että juuri tällaisen eteenpäin suuntaavan arviointikeskustelun avulla voidaan tukea opiskelijoiden oppimisen laatua ja tehokkuutta (Dulamă & Ilovan 2015).

Kurssin edetessä seuraavia case-ratkaisuja työstettiin tuntien aikana. Tällöin ohjaajat pyrkivät jatkamaan formatiivisen, oppimista edistävän arvioinnin hyödyntämistä. Tällä kerralla apuna käytettiin aktiivisen kysymisen menetelmää (active questioning). Päämääränä oli haastaa opiskelijoiden ratkaisukeskeistä ajattelua samalla kun case-työskentely oli käynnissä.

Kurssin lopussa opiskelijat tekivät vielä itsearvioinnin, siinä keskityttiin tarkastelemaan ratkaisukeskeisen ajattelun kehittymistä kurssin aikana. Lisäksi opiskelijoita pyydettiin pohtimaan sitä, mikä ratkaisukeskeisen ajattelun opetuksessa toimi kurssin aikana ja kuinka kurssia voisi tulevaisuudessa edelleen kehittää.

Ajatuksia arvioinnin kokeiluista

Internationalisation Process -kurssin lopussa opiskelijoilta saadun palautteen pohjalta nousi esiin, että etenkin oppimisen aikana tapahtunut arviointi (active questioning) ja oppimista varten tehty eteenpäin suuntaava arviointi (feedforward), tukivat opiskelijoiden mielestä hyvin heidän monialaisten taitojensa ja etenkin ratkaisukeskeisen ajattelun kehittymistä.

Saadussa palautteessa kukaan opiskelijoista ei nostanut tärkeäksi itsearvioinnin tai vertaisarvioinnin roolia oppimisprosessissa. Saatu palaute laittoi ohjaajat pohtimaan itsearvioinnin harjoittelun tärkeyttä. Itsearviointi eli taito todeta oman nykyisen osaamisen ja tavoitteena olevan osaamisen välinen ero ja etäisyys on osa itsesäätelytaitoa. Taito arvioida omaa oppimistaan on arvokas taito ja sitä kannattaa harjoitella, sillä itsearviointi auttaa meitä saavuttamaan omiksi koettuja tavoitteita ja ottamaan omistajuutta omasta oppimisestamme. (Cleary & Zimmerman 2004.)

Ammattikorkeakouluopinnot on luonteva paikka harjoitella muuttuvassa työelämässä tarvittavia monialaisia taitoja. Arvioinnin kehittäminen näyttää olevan yksi tapa, jolla voidaan edistää monialaisten taitojen harjoittelua. Internationalisation Process -kurssilla tehdyn kokeilun pohjalta näyttää siltä, että etenkin oppimisen aikana tapahtuva oppimista kehittävä ja tukeva arviointi edesauttaa monialaisten taitojen harjoittelua ja oppimista.

Lähteet

Cleary, T., & Zimmerman, B. 2004. Self-regulation empowerment program: A school-based program to enhance self-regulated and self-motivated cycles of student learning. Psychology in the Schools. Wiley Periodicals, Inc. Vol. 41(5), 537–550. Viitattu 20.12.2021. Saatavissa: https://doi.org/10.1002/pits.10177

Dondi, M., Klier, J., Panier, F. & Schubert, J. 2021. Defining the skills citizens will need in the future world of work. McKinsey & Company. Viitattu 20.12.2021. Saatavissa https://www.mckinsey.com/industries/public-and-social-sector/our-insights/defining-the-skills-citizens-will-need-in-the-future-world-of-work

Dulamă, M. E. & Ilovan, O-R. 2015. How Powerful is Feedforward in University Education? A Case Study in Romanian Geography Education on Increasing Learning Efficiency. Viitattu 20.12.2021. Saatavissa https://doi.org/10.12738/estp.2016.3.0392

Goubeaud, K. 2010. How is Science Learning Assessed at the Postsecondary Level? Assessment and Grading Practices in College Biology, Chemistry and Physics. Journal of Science Education and Technology. Vol. 19(3), 237–245.

Rehome. 2021. An answer to people’s primary needs. Viitattu 21.12.2021. Saatavissa http://www.rehomefurniture.com/

Kirjoittaja

Marja Viljanen työskentelee lehtorina LAB-ammattikorkeakoulun liiketalouden yksikössä. Hän on toiminut opettajana ja asiantuntijana EmploySkills-hankkeessa.

Artikkelikuva: https://pxhere.com/en/photo/910524 (CCo)

Julkaistu 31.1.2022