Mikro- ja mobiilioppiminen Taskukoulun ytimessä

Kirjoittajat: Joanna Vihtonen ja Heli Kamaja

Naisyrittäjille suunnattua mikro-oppimista

LAB-ammattikorkeakoulussa on kehitetty osana VENLA-hanketta digimarkkinoinnin Taskukoulu, joka on naisyrittäjille suunnattu, digitaalisen markkinoinnin sisältöihin keskittyvä oppimissovellus älypuhelimeen. Sen tarkoituksena on tarjota nopea apu keskeisiin arkipäivän digimarkkinointiin liittyviin pulmiin.

Taskukoulu on omien tarpeiden mukaan joustava sekä aikaan ja paikkaan sitomaton. Tällaiselle koulutusmuodolle on huomattu olevan tarvetta erityisesti naisyrittäjien ja yksinyrittäjien keskuudessa. Naisyrittäjät toimivat usein yhden hengen mikroyrityksessä, jolloin muunlaisiin koulutuksiin osallistuminen on aikaresurssien takia haastavaa. Koska naisyrittäjän aika on usein tiukalla, täytyy oppimissisältö pilkkoa pieniin, helposti omaksuttaviin kokonaisuuksiin. (Vihtonen & Kamaja 2020.)

Oppimismuodoksi valittiin mikro-oppiminen, jossa sisältöjä tarjotaan pieninä paloina laajempien kokonaisuuksien sijaan. Sisällöt keskittyvät erityisesti käsitteiden selventämiseen ja käytännön ongelmien ratkaisemiseen. Opiskelutapa sopii hyvin työssä ja työn ohessa oppimiseen, sillä mikro-oppimisessa etsitään usein ratkaisuja tiettyihin, yksittäisiin ongelmiin tai kysymyksiin ja informaatioannoksia tarkastellaan senhetkisen tarpeen mukaan. (Valamis 2020.)

Mikro-oppiminen eroaakin siten makro-oppimisesta, joka on perinteisempi tapa opiskella ja tuottaa oppimismateriaalia. Makro-oppimisessa otetaan haltuun laajoja kokonaisuuksia ja siihen käytetään suhteellisen pitkä aika. Esimerkkinä mikro- ja makro-oppimisen tavasta voisi olla seuraava: makro-oppimisessa halutaan oppia Photoshop-kuvankäsittelyohjelma kokonaan, mikro-oppimisessa etsitään vastausta siihen, miten kuva rajataan. (Valamis 2020.)

Mikro-oppimisessa olennaisina asioina korostuvat seuraavat asiat: tiedon on löydyttävä nopeasti, se on muokattu mobiiliin sopivaksi, ja informaatiota voi etsiä oman tarpeen ja kiinnostuksen mukaisesti. (Valamis 2020.) Lisäksi mikro-oppimisen tulee taipua nopeaan reagointiin, jolloin opiskelija voidaan nopeasti perehdyttää olennaisiin asioihin (Perämäki 2020). Taskukoulu onkin pyritty rakentamaan niin, että käyttäjä voi valita tietosisällöistä itselleen tarpeelliset osiot – mukana ei ole oppitunteja, joille tulisi osallistua alusta loppuun.

Liikkuvuudesta toiset vaatimukset

Taskukoulu toimii kännykässä, jolloin se on mukana aina ja hyödynnettävissä vaikkapa lenkkipoluilla tai matkalla kotoa toimistolle. Mikro-oppimisen rinnalle nousee tällöin liikkuvuutta korostava mobiilioppiminen. Tämä liikkuvuus koskee niin opiskelijaa, laitteita kuin sisältöäkin (Grant 2019, 361), ja luo sisällönsuunnittelulle aivan omat vaatimuksensa.

Mobiilisisällön on oltava erityisen selkeä. Perämäki (2020) huomauttaa, että pieni kännykän ruutu sisältää helposti liikaa tietoa ja elementtejä, jolloin sisällön esitystapa on mietittävä tarkkaan. Esimerkiksi pääasian kertovat infograafit toimivat kännykän näytöllä hyvin. Yksityiskohtaisemmat tiedot voidaan laittaa vaikkapa ponnahdusikkunan taakse, jolloin asiat eivät jää toistensa alle eivätkä opiskelijat joudu turhaan scrollaamaan tai zoomaamaan.

Infograafin sijasta Taskukoulun etusivulle päädyttiin rakentamaan sisältöjä selkeästi kuvaavat otsikot, joissa käytettiin ikoneita. Kaikki seitsemän aihealuetta ovat heti näkyvissä, samoin niiden alaotsikot. Etusivulla liikutaan ylhäältä alas, aihealueilla edetään lukusuunnassa.

Kuva 1. Taskukoulun koko sisältö on hahmotettavissa jo etusivulta. (Kuvakaappaus: Heli Kamaja)

Selkeys nousi ykköstoiveeksi myös, kun sisältöä suunniteltiin naisyrittäjien kanssa yhteisissä työpajoissa keväällä 2019. Olennaisena pidettiin sitä, että sisällöstä voi valita itse tarvitsemansa osat. Aihealueiksi työpajojen perusteella valikoituivat sosiaalinen media, verkkosivut, sisällöntuotanto, analytiikka, markkinointi, tietosuoja ja tekijänoikeus sekä back office -työkalut (Vihtonen & Kamaja 2020.)

Mobiilisisällön suunnittelu on usein tasapainottelua nopeuden, eri formaattien ja oppimisen keinojen sekä yhtenäisyyden välillä. Parhaimmillaan oppimiskokonaisuus sisältää monia eri sisältöformaatteja, toisaalta sisältöjen yhtenäinen muoto ja toistuvuus herättää oppijassa luottamusta (Leino 2019). Taskukoulussa sisältöä tarjotaan tekstinä sekä lyhyinä videoina, jotka on tehty yhtenäisellä tekniikalla. Toistuvuuteen ja yhtenäisyyteen on pyritty myös muissa elementeissä, kuten ikoneissa, käsitekorteissa ja tekstin rytmittämisessä (kuva 2). Tehtävätyypit on pelkistetty kolmeen: suunnitelmiin, pohdintatehtäviin sekä monivalintoihin.

Kuva 2. Käsitteiden sisällöt löytyvät korttia kääntämällä. (Kuvakaappaus: Heli Kamaja)

Keino selviytyä tietotulvasta

Tietoa kulutetaan nykyisin hyvin sirpalemaisesti, ja se heijastuu myös oppimisen tapoihin (Leino 2019). Mikro-oppiminen on tuttua erityisesti nuorelle millenniaali-sukupolvelle, joka on oppinut saamaan tiedon nopeasti älypuhelimien ja sosiaalisen median käytön takia. Pieniin osiin palasteltu informaatiosisältö on ollut keino selviytyä tietotulvasta. Lisäksi älypuhelimien kehitys on merkittävästi lisännyt sellaisten oppimissisältöjen määrää, jotka ovat saatavissa missä ja milloin tahansa (Valamis 2020.)

Uuden työntekijäsukupolven myötä organisaatioiden onkin pitänyt löytää uusia koulutustapoja innostaa työntekijöitä osaamisen vahvistamiseen ja uusien asioiden omaksumiseen. (Giurgiu 2017).

Taskukoulu on ladattavissa Play-kaupasta Android-puhelimille veloituksetta hakusanalla Taskukoulu.

Lähteet

Grant, M. 2019. Difficulties in defining mobile learning: analysis, design characteristics, and implications. Educational Technology Research & Development. Vol. 67 (2), 361-388.

Giurgiu, L. 2017. Microlearning an Evolving Elearning Trend. Scientific Bulletin. Vol. 22 (1), 18-23. [Viitattu 7.12.202o]. Saatavissa: https://doi.org/10.1515/bsaft-2017-0003

Leino, K. 2019. Näin teet koukuttavia opetussisältöjä – 10+1 vinkkiä. Paper Planes. [Viitattu 7.12.2020]. Saatavissa: https://www.paperplanes.fi/blogi/nain-teet-koukuttavia-opetussisaltoja/

Perämäki, M. 2020. Mitä tarkoittaa mikro-oppiminen? Mediamaisteri. [Viitattu 15.5.2020]. Saatavissa: https://www.mediamaisteri.com/blog/mita-tarkoittaa-mikro-oppiminen?utm_campaign=Asiakastiedotteet&utm_source=hs_email&utm_medium=email&utm_content=87847330&_hsenc=p2ANqtz-8qGZ9H5fWu1x1Ngx-86oQk6az7wh4nHqWnRmz7jV6PV7Ww6fc8iDYYuK089-tpJIrOQezqfJo0R1A40Osiw7YgRscMkg&_hsmi=87847330

Valamis 2020. Kattava opas mikro-oppimiseen. [Viitattu 7.12.2020]. Saatavissa: https://www.valamis.com/fi/blogi/kattava-opas-mikro-oppimiseen#mita-mikro-oppiminen-on

Vihtonen, J. & Kamaja, H. 2020. Taskukoulu-mobiilisovellus naisyrittäjien verkostoitumisen välineenä. Teoksessa: Sallinen, S., Juvonen, P. & Vuorela, T. (toim). LAB Innovations Annual Review 2020. Lahti: LAB-ammattikorkeakoulu. LAB-ammattikorkeakoulun julkaisusarja, osa 9. [Viitattu 16.12.2020]. Saatavissa: http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-827-342-7

Kirjoittajat

Joanna Vihtonen toimii projektipäällikkönä Taskukoulu-hankkeessa ja työskentelee viestinnän lehtorina LAB-ammattikorkeakoulussa.

Heli Kamaja on hankkeen digipedagogiikan asiantuntija ja työskentelee viestinnän  lehtorina LAB-ammattikorkeakoulussa.

Artikkelikuva: https://pxhere.com/fi/photo/690196 (CC0)

Julkaistu 18.12.2020

Viittausohje

Vihtonen, J. & Kamaja, H. 2020. Mikro- ja mobiilioppiminen Taskukoulun ytimessä. LAB Pro. [Viitattu ja pvm]. Saatavissa: https://www.labopen.fi/lab-pro/mikro-ja-mobiilioppiminen-taskukoulun-ytimessa/