Mihin lehteen tähtäät, sen lauluja laulat

Akateeminen julkaiseminen on keskeinen, ellei jopa kaikkein tärkein meritoitumiskeino tutkijoille. Julkaisujen laatua ja niihin tehtävien viittausten määrää voi seurata esimerkiksi Google Scholarin kautta lähes reaaliaikaisesti. Aina ei ole kuitenkaan helppoa tunnistaa, mikä sadoista alan lehdistä olisi paras julkaisukanava omalle tutkimukselle.

Kirjoittaja: Outi-Maaria Palo-oja

Julkaisukanavan valikointi on tärkeä osa tutkimusta

Oikean julkaisukanavan tunnistaminen usein unohtuu tutkimustyöhön uppoutuneilta. Tutkimustulosten jälkeen pitäisi kuitenkin vielä jaksaa jatkaa erilaisiin julkaisumahdollisuuksiin tutustumista ja lehtien arviointia. Akateemiset aikakauslehdet- journalit, kuten akateemisessa maailmassa sanotaan – määrittelevät omat tavoitteensa, kiinnostuksen kohteensa ja toivotut menetelmät. Jo tehdyt valinnat rajaavat osan julkaisuista pois, mutta jäljelle jää vielä kymmeniä mahdollisuuksia.

Valinnassa voi hyödyntää erilaisia kansallisia tai alakohtaisia ranking-listoja kuten esimerkiksi kotimaista Jufo-portaalia (Julkaisufoorumi 2023) tai liiketoimintatutkimukseen keskittynyttä Academic Journal Guide -manuaalia eli niin sanottua ABS-listaa (Academic Journal Guide 2023). Myös lehtien vaikuttavuudesta kertovat vaikuttavuuskertoimet eli impact factorit antavat osviittaa lehden tieteellisestä tasosta, mutta ne kertovat vain siitä, miten paljon kyseisen lehden artikkeleihin on viitattu edeltävän kahden vuoden aikana – eivät siitä, aiheuttivatko artikkelit kritiikkivyöryn vai käänsivätkö uuden lehden tieteen kehityksessä.

Kirjoittamista vain yhtä lehteä varten

Kun valinta on tehty, oma tutkimus kirjoitetaan vain tätä yhtä tiettyä lehteä silmällä pitäen. Se määrittelee käsikirjoituksen rakenteen, pituuden ja kirjoitustyylin, mutta myös sen, millaisiin artikkeleihin tekstissä on syytä viitata. Kun viittaa samassa lehdessä aiemmin julkaistuihin artikkeleihin sekä toimituskunnan jäsenten artikkeleihin, käsikirjoitus harvemmin hylätään ensilukemalta, jos se suinkin sopii lehden teemaan. Jos taustatyöstä huolimatta artikkelia ei hyväksytä julkaistavaksi, kirjoitustyö alkaa alusta. Vain harvoin löytyy toinen vaihtoehto, mihin käsikirjoitusta voi ehdottaa ilman muutoksia.

Akateemista kosiskelua?

Toimituskunnan jäseniin ja saman lehden aiempiin julkaisuihin viittaaminen ei ole vain akateemista mielistelyä vaan myös osoitus siitä, että taustatyöt on tehty. Tunnetaan, millaisia artikkeleita kyseinen lehti haluaa julkaista ja millaisten tutkijoiden työpanosta on arvostettu niin paljon, että heidät on kutsuttu toimituskuntaan.

Tieteellinen julkaiseminen on usein tasapainoilua uuden ja menneen välillä. Vaikka alan kulmakiviin tai tiettyihin tutkijoihin viittaamista odotetaan, silti jokaisen viittauksen takana pitäisi olla todellinen peruste. Name-dropping eli tunnettuihin tekijöihin viittaaminen ilman, että on oikeasti tutustunut heidän tutkimuksiinsa, paljastuu alan todellisille taitajille yhdellä silmäyksellä.

Google Scholarista (2023) huomaa nopeasti, mitkä ovat eniten viitatut artikkelit. Kannattaa kuitenkin muistaa, että uusimmat tutkimukset eivät ole ehtineet saavuttaa paljon viittauksia, vaikka niistä myöhemmin tulisikin alan uusia merkkipaaluja. Julkaisuprosessit voivat kestää vuosia ennen kuin teksti päätyy muiden tutkijoiden luettavaksi ja kommentoitavaksi. Vähän viitattuihin, mutta uusiin tutkimuksiin viittaaminen kuitenkin osoittaa, että kirjoittaja on hyvin perillä alansa uusimmista suuntauksista.

Konferenssipalautteesta vinkkejä julkaisemiseen

Konferenssijulkaiseminen on hyvä tapa aloittaa julkaisu-ura. Konferenssien julkaisuprosessit ovat nopeita ja palaute on harvoin sellaista, joka tekisi niin kipeää kuin kilpailluista tieteellisistä aikakauslehdistä saatu palaute. Kaikkiin tieteellisiin konferensseihin ei edes odoteta viimeisteltyjä papereita, jotka julkaistaisiin sellaisenaan. Tällaisissa konferensseissa käsikirjoituksiin annetaan rakentavaa palautetta, koska osallistujat haluavat aidosti tukea tieteen kehittymistä. Parhaimmillaan konferenssista saa vinkin, mihin lehteen tutkimusraporttiaan kannattaa ensimmäiseksi tarjota.

Kollegoiden perässä maailmalle

Sopivan konferenssin löytäminen onkin sitten toinen haaste. On olemassa konferensseja kokoavia sivustoja kuten All Conference Alert (2023) ja Research.com (2023), mutta niihin koottu tieto on melko satunnaista ja reagointiaika lyhyt. Parhaat konferenssit löytyvät muita LAB-ammattikorkeakoulussa työskenteleviä tai alan tutkijoita seuraamalla sekä aktiivisesti alan yhteisöihin osallistumalla.

Koska samat ihmiset käyvät vuodesta toiseen samoissa konferensseissa, maailmalle on syntynyt lämminhenkisiä akateemisia perheitä, jotka tapaavat toisiaan kerran vuodessa. Esimerkiksi International Process Symposium (PROS 2023) – konferenssissa nimekkäät yhteiskuntatieteilijät puhuttelevat toisiaan etunimillä. T-paidassa ja aurinkolaseissa tuhansien viittausten tieteilijöistäkin tulee varsin helposti lähestyttäviä.

Monenkirjava vertaisarviointi

Isoihin konferensseihin saatetaan lähettää jopa tuhansia abstrakteja tai kokonaisia käsikirjoituksia. Niiden arvioimisen taakka on jaettu muille tutkijoille. Varsinkin konferenssipalautteissa vertaisarviointi voi tuottaa monen tasoisia muokkausehdotuksia. Parhaassa tapauksessa palautteen antaja tuntee tekstin tutkimusalan hyvin ja osaa tehdä merkityksellisiä muokkausehdotuksia.

Monesti vertaisarvioija kuitenkin tarkastelee asiaa toisesta näkökulmasta tai ei tunne arvioimansa käsikirjoituksen sisältöä lainkaan. Harjaantunut tutkija sivuuttaa nämä palautteet nopeasti ja kiittää kauniisti niiden antajaa. Harvemmin kirjoittavankaan ei pitäisi jäädä pohtimaan niitä liian tarkkaan, mutta on vain inhimillistä lähteä muokkaamaan tekstiä haluttuun suuntaan. Viimeistään siinä vaiheessa, kun itse antaa palautetta jonkun toisen kirjoituksesta, ymmärtää, ettei rakentavan palautteen antaminen ole helppoa varsinkaan silloin, kun ei itse tunne alaa läpikotaisin. Siihenkin on syytä valmistautua, sillä jokainen akateeminen kirjoittaja joutuu joskus opettelemaan vertaisarvioinnin taidon.

Lähteet

Academic Journal Guide. 2023. ABS Guide. Viitattu 1.8.2023. Saatavissa https://charteredabs.org/academic-journal-guide-2021/

All Conference Alert. 2023. All Conference Alerts 2023 | International Conferences. Viitattu 11.8.2023. Saatavissa https://allconferencealert.net/

Google Scholar. 2023. Viitattu 30.8.2023. Saatavissa https://scholar.google.fi/

Julkaisufoorumi. 2023. Jufo-portaali. Viitattu 1.8.2023. Saatavissa https://jfp.csc.fi/

PROS. 2023. The Process of Social-Symbolic Work: Understanding the Role of Agents in the Ongoing Construction of Organizational Life. 14th International Process Symposium. Viitattu 30.8.2023. Saatavissa https://osofficer.wixsite.com/pros

Research.com. 2023. Viitattu 11.8.2023. Saatavissa https://research.com/

Kirjoittaja

Outi-Maaria Palo-oja toimii LAB-ammattikorkeakoulussa johtavana asiantuntijana Innovaatioiden kaupallistamisen vahvuusalueella.

Artikkelikuva: Vasta julkaiseminen tekee tutkimuksesta näkyvää. Julkaisukanavan valinnalla voi vaikuttaa siihen, miten laajalle julkaisusi leviää. Saatavissa https://stock.adobe.com/fi/images/publish/140305091 (Adobe Stock, lunastettu Standard License)

Julkaistu 1.9.2023