Menestyvät pienyritykset suuntaavat katseensa kohti tulevaisuutta

Ennakoinnin avulla pienyritysten on mahdollista säilyttää elinvoimaisuutensa toimintaympäristön murroksessa. Kristallipallosta ennustamisen sijaan tulevaisuuden tutkimuksen menetelmät tarjoavat konkreettisia työkaluja todennäköisinä pidettyjen skenaarioiden haastamiseen sekä vaihtoehtoisten tulevaisuuskuvien luomiseen. LAB-ammattikorkeakoulun hanke TUTU- eli Tulevaisuus tutuksi -verstas johdattaa Etelä-Karjalan mikro- ja pienyrityksiä tulevaisuusajatteluun webinaarien ja tulevaisuustyöpajojen avulla.

Kirjoittaja: Hanna Suutari

Kurkistetaan tulevaisuuden työelämään vuonna 2050:

Uudistuneessa parturi-kampaamossa yrityksen työntekijät, hyvinvointirobotit, hoitavat asiakkaiden toiveiden mukaan räätälöityjä työtehtäviään. Yrityksen omistaja istuu ulkoilmatoimistossaan palmun alla aina välillä seuraten kännykkäsovelluksellaan yrityksen kassavirtaa ja sosiaalisessa mediassa palveluista saatua palautetta.

Tai ehkäpä tulevaisuuden työelämässä koetaan seuraavaa:

Juomaveden puhdistamiseen käytetyn uuden kemikaalin yllättävän sivuvaikutuksen johdosta ihmisillä ei kasva enää hiuksia. Parturi-kampaamot ovat joutuneet yllättävän tapahtuman seurauksena sulkemaan ovensa ja lopettamaan liiketoimintansa.

Edellä kuvatut skenaariot edustavat kahta ääripäätä tulevaisuuden työelämästä pienyrittäjän näkökulmasta. Voisiko näiden vastakkaisten tulevaisuudenkuvien välillä olla tarjolla muitakin tulevaisuusvaihtoehtoja? Mitä hyötyä tällaisista vaihtoehtoisista tulevaisuuskuvista voisi pienyrityksille olla? Mitä keinoja yrityksillä ylipäätään on ennakoida tulevaisuutta?

Ennakointi ylläpitää yritysten toimintakykyä muuttuvassa maailmassa

Elämme tällä hetkellä yhteiskunnallista murrosvaihetta siirtyessämme modernista teollisuusyhteiskunnasta kohti verkostojen yhteiskuntaa. Murrosajalle ominaista on muun muassa tapahtumien ennakoimattomuus, ihmisten eriarvoistuminen sekä perinteisten instituutioiden kriisiytyminen. Valintojen mahdollisuuksien ja tiedon määrän lisääntyessä lisääntyy myös vaihtoehtoisten tulevaisuuksien määrä (Rubin 2004).

Yhteiskunnallinen murros muokkaa myös yritysten toimintaympäristöä. Finanssialan vaikuttaja ja Itä-Suomen yliopiston työelämäprofessori Reijo Karhinen on todennut: “Mitä suuremmalle suunnanmuutokselle on tarvetta, sitä enemmän menestys riippuu yksilöiden ja organisaatioiden kyvystä rakentaa tulevaisuuskuvaa” (Ketonen-Oksi 2021).

Tulevaisuusajattelu voi parhaimmillaan tarjota yrityksille työkaluja tapahtumahorisontin laajentamiseen ja vaihtoehtoisten tulevaisuuskuvien hahmottamiseen. Ennakoinnin ansiosta tulevaisuus voidaan kokea aktiivisesti muokattavana toimintakenttänä, mikä osaltaan mahdollistaa uusien ideoiden ja innovaatioiden synnyn. Myönteinen näkemys tulevaisuudesta ruokkii yritysten toimintastrategioiden muokkaamista kohti haluttua tulevaisuuskuvaa.

Muutosilmiöiden tarkastelu ja ymmärtäminen sekä epävarmuustekijöiden, kuten heikkojen signaalien ja villien korttien, havaitseminen auttaa yrityksiä äkillisiin muutoksiin sopeutumisessa. Näin esimerkiksi koronapandemian kaltaisten mustien joutsenten ylilentoihin pystytään tulevaisuuden yrityskentällä reagoimaan entistä paremmin.

Tulevaisuusajattelua voidaan hyödyntää myös negatiivisista polkuriippuvuuksista irtautumiseen sekä yritysten osaamistarpeiden parempaan tunnistamiseen. Työntekijöiden roolin korostaminen ennakointityössä vahvistaa ajatusta työntekijöistä aktiivisina, yrityksen tulevaisuuteen vaikuttavina toimijoina. Näin tulevaisuusajattelua ei vain hierarkkisesti valuteta ylhäältä alaspäin johtoportaalta työntekijöille vaan sitä harjoitetaan tiiviissä yhteistyössä koko työyhteisön sisällä.

Tulevaisuuskuvien rakentaminen haastaa yrityksiä myös osaltaan eettiseen pohdintaan. Millaista tulevaisuutta, kenelle hyvää ja millaisiin arvoihin perustuvaa, ollaan kulloinkin rakentamassa. Näin yritykset tulevaisuuskuvia rakentaessaan samalla pohtivat liiketoimintansa vaikutuksia ympäröivään maailmaan. Tämä voi osaltaan kannustaa pienyrityksiä aiempaa aktiivisempaan yritysvastuun kehittämiseen.

Tulevaisuustyöpajat auttavat pienyrityksiä alkuun tulevaisuusajattelussa

Pienyritysten ennakoinnille tyypillisiä piirteitä ovat muun muassa muuttumattomana jatkuvien tulevaisuuskuvien eli ”todennäköisten”skenaarioiden käyttö sekä toiminnan suunnittelun lyhyt aikajänne. Tällaisilla yrityksillä on usein myös käytössään rajatut resurssit tulevaisuuden suunnitteluun. Tulevaisuustyöpajat voivat vastata pienyritysten ennakoinnin tarpeeseen tarjoamalla työkaluja tulevaisuusajatteluun matalalla kynnyksellä.

Tulevaisuustyöpaja on alun perin itävaltalaisen Robert Jungkin kehittämä menetelmä, jonka päämääränä on ollut sosiaalisten ongelmien ratkaisu sekä tulevaisuustietoisuuden ja -valmiuden lisääminen. Onnistuessaan tulevaisuustyöpajat kasvattavatkin osallistujiensa itseluottamusta, osallisuuden kokemusta sekä tulevaisuususkoa. (Jungk & Müllert 1987.) Nykyisin työpajoja käytetään tulevaisuuden tutkimuksen kentällä yhtenä osallistavana skenaariotyöskentelyn menetelmänä (Rubin 2004). Suomessa tulevaisuustyöpajoja järjestävät muun muassa yksityiset järjestöt, oppilaitokset sekä Sitra, joka on lanseerannut kaikille avoimen Tulevaisuustaajuus-työpajamenetelmän (Solovjew-Wartiovaara 2021).

TUTU- eli Tulevaisuus tutuksi -verstas on LAB-ammattikorkeakoulun hanke, jonka tarkoituksena on tutustuttaa Etelä-Karjalan mikro- ja pienyrityksiä tulevaisuusajatteluun. Hankkeen aikana järjestetään kuusi erillistä neljän virtuaalityöpajan sarjaa. Työpajojen myötä tulevaisuustaitojaan pääsevät kartuttamaan kymmenet paikalliset mikro- ja pienyritykset. Työpajojen lisäksi järjestetään tulevaisuusajattelua syventäviä webinaareja. Hankkeen pitkäaikaisena tavoitteena on kasvattaa yritysten ennakointikykyä toimintaympäristöjen murroksessa sekä vahvistaa kokonaisuudessaan alueen elinkeinoelämää.

Lähteet

Jungk, R. & Müllert, N. 1987. Tulevaisuusverstaat: käsikirja demokratian elvyttämisen mahdollisuuksista. Helsinki: Helsingin yliopiston ylioppilaskunta: kansan sivistystyön liitto.

Ketonen-Oksi, S. 2021. Reijo Karhinen: Uuden oppimisesta kiinnostuneet työntekijät ovat tulevaisuuden timantteja. Futura. Vol. 21(2), 6–8. [Viitattu 15.9.2021]. Saatavissa: https://www.lehtiluukku.fi/lue/futura/02-2021/284922.html

Rubin, A. 2004. Tulevaisuudentutkimus tiedonalana. TOPI – Tulevaisuudentutkimuksen oppimateriaalit. Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Turun yliopisto. [Viitattu 15.9.2021]. Saatavissa: https://tulevaisuus.fi/perusteet/massakulttuurin-kriisi-ja-tulkinnan-moninaisuus/kohti-verkostojen-yhteiskuntaa/

Solovjew-Wartiovaara, A. 2021. Tulevaisuustaajuus – uusi työpajamenetelmä toisenlaisten tulevaisuuksien rakentamiseen. [Viitattu 15.9.2021]. Saatavissa: https://www.sitra.fi/uutiset/tulevaisuustaajuus-uusi-tyopajamenetelma-toisenlaisten-tulevaisuuksien-rakentamiseen/