Kahdeksan suomalaista korkeakoulua jalostavat kansallisessa Liikuntateknologian osaajien ja urheiluseurojen yhteiskehittämisen verkostossa osaamistaan. Tässä artikkelissa esitellään tämän kuuden maakunnan kestävän kasvun ja elinvoiman tukemiseen tähtäävän LIUKAS-verkostohankkeen strategiset kärjet ja toimijat.
Kirjoittaja: Ilkka Väänänen
Työ- ja elinkeinoministeriö (2021) on valinnut Liikuntateknologian osaajien ja urheiluseurojen yhteiskehittämisen kansallisen verkoston (LIUKAS) yhdeksi rahoittamakseen alueiden kestävän kasvun ja elinvoiman tukeminen määrärahahankkeeksi, missä toimijat jalostavat yhdessä huippu-urheiluun kehitettyjä teknologioita laajemman käyttäjäkunnan käyttöön.
LIUKAS-verkostossa ovat mukana hanketta koordinoivan Kajaanin ammattikorkeakoulun lisäksi Oulun yliopisto, Centria-ammattikorkeakoulu, Jyväskylän yliopisto, LAB-ammattikorkeakoulu, Lappeenrannan-Lahden teknillinen yliopisto, Turun ammattikorkeakoulu ja Turun yliopisto. Verkosto pyrkii kehittämään tuotteita ja palveluja erityisesti lapsille ja nuorille sekä harrastajille, joilla on erityistarpeita. Teknologian avulla voidaan tukea terveyttä ja hyvinvointia edistävää harrastustoimintaa ja aktiivista liikuntaa. Yhteiskehittämisverkoston kuusi strategista kärkeä ovat:
- Liikunnallinen pelaaminen lasten ja nuorten liikunnan tueksi
- Liikuntaa, terveyttä ja hyvinvointia tukeva ympäristö ja teknologia
- Teknologiset ratkaisut lasten ja nuorten valmennuksen tueksi
- Bioteknologiset ratkaisut, puettavat anturit ja painettava elektroniikka
- Lasten ja nuorten liikunnan seuranta ja optimointi
- Älykkäät liikuntapalvelut ja ketterien liikuntakokeilujen ekosysteemi
Verkoston kick-off-tilaisuus järjestettiin helmikuun 2022 alussa. Tilaisuuden avasi projektipäällikkö Marko Jäntti CEMIS tutkimus- ja koulutuskeskuksesta ja professori Vesa Linnamo Jyväskylän yliopisto Vuokatin liikuntateknologian yksiköstä. Ensimmäiseksi tutustuttiin Kajaanin ammattikorkeakoulun Katri Takalan johdattelemana lasten ja nuorten liikuttamismahdollisuuksiin liikunnallisien pelien (Exergaming) avulla. 3D- ja VR-pohjaisten simulointi- ja visualisointiratkaisujen tuottamisen ja erilaisten kohderyhmien virtuaalivalmennuksen kehittämisen lisäksi Kainuussa on kehitteillä Arctic Data Intelligence and Supercomputing Ecosystem in Kainuu (AIKA) ekosysteemi, mikä kattaa alueen toimijat suurteholaskennan, data-intelligencen (analytiikka, tekoäly, visualisointi) ja liiketoiminnan kehittämisen näkökulmista. Teemaan liittyvät myös huippu-urheilun datastrategiatyön (HUDS) osaamisen ja menetelmien valuttaminen huippu-urheilusta laajemman käyttäjäkunnan hyödynnettäväksi.
Liikunta, terveys ja hyvinvointi sekä informaatioteknologia ja ihminen yhteiskunnassa on nostettu strategiseksi painopisteeksi Jyväskylän yliopistossa. Anni Hakkarainen ja Neil Cronin Jyväskylän yliopistosta esittelivät Vuokatin liikuntateknologian yksikön sekä liikunta- ja terveystieteellisen tiedekunnan tutkimusosaamista. Jyväskylän yliopisto omaa huippuosaamista biomekaniikassa, liikuntafysiologiassa sekä valmennus- ja testausopissa – osaamista löytyy mm. mittausmenetelmien kehittämisestä biomekaanisiin mittauksiin sekä markkerittomaan liikeanalyysiin tekoälyn avulla. Menetelmiä voidaan hyödyntää kuntoutuksesta terveysliikuntaan ja tavoitteelliseen urheiluun. Lauri Frank puolestaan kertoi IT-tiedekunnan tietojärjestelmiin, tieteelliseen laskentaan ja data-analyysiin liittyvästä toiminnasta. IT-tiedekunnassa on tutkittu erityisesti liikuntateknologiaa sekä -sovelluksia yhteistyössä yritysten kanssa, teemoina esim. liikuntamotivaatio ja nuorten ikäihmisten lipsuminen sovelluksien käyttämisestä.
Tämän jälkeen siirryttiin LUT-korkeakoulujen (Lappeenrannan-Lahden yliopisto ja LAB-ammattikorkeakoulu) verkostoon tuomaan asiantuntemukseen. Tero Rantala LUTista esitteli Sports Engineering (SERCF) -tutkimuskeskuksen uusia avauksia ja mahdollisuuksia liikunnan tukemisessa. LABista Jaani Väisänen ja Ilkka Väänänen kertoivat LABin hyvinvoinnin palveluinnovaatioista ja käyttäjäkokemuksen optimoinnista konkreettisina esimerkkeinä Päijät-Hämeen liikunnan, elämysten ja hyvinvoinnin tiekartta. Yhdessä älykkäiden palvelujen kehittämisteeman kanssa kehitettävät terveys- ja liikuntapalvelut sekä palvelumuotoilun ja käytettävyyden osaaminen mahdollistaa liikuntapalveluiden ketterät kokeilut ja innovatiivisen suunnittelun monialaisesti yhdessä eri toimijoiden ja opiskelijoiden kanssa. LAB-ammattikorkeakoulun verkostoa palveleviin strategisiin ekosysteemeihin kuuluvat mm. innovaatioiden kaupallistaminen yhteistyössä LABin Business Mill -yrityshautomon ja LAB Well Tech -yksikön kanssa sekä ihmisen fysiologisen kuormituksen ja palautumisen mittaaminen LABin fysiologian laboratoriossa.
Webinaarin lopussa Jyri Pelkosen puheenvuoro keskittyi liikuntateknologian kehittämisen näkymiin Vuokatti Sport Olympic Training -valmennuskeskuksen toiminnassa. Jari Juuti Oulun yliopistosta esitteli Mikroelektroniikan tutkimusyksikön tutkimustoimintaa, ja Elina Kontio Turun ammattikorkeakoulusta tarkasteli Varsinais-Suomen laaja-alaista hyvinvoinnin ekosysteemitoimintaa. Viimeisen toimijaesittelyn piti Tuomas Valtonen Turun yliopistosta esitellen Terveysteknologian ryhmänsä. Turun yliopisto ja ammattikorkeakoulu tuovatkin LIUKAS-verkoston toimintaan vahvat alueelliset toimintamallit ja yhteistyöverkostot kuten Terveyskampus Turku ja Lasten ja nuorten liikunnan osaamiskeskus.
Lähteet
Työ- ja elinkeinoministeriö. 2021. Määrärahan jako TEM/2021/116. Viitattu 28.2.2022. Saatavissa https://tem.fi/paatos?decisionId=0900908f8073adeb
Kirjoittaja
Erikoistutkija Ilkka Väänänen toimii LAB-ammattikorkeakoulun asiantuntijana LIUKAS-verkostohankkeessa.
Artikkelikuva: Ilkka Väänänen
Julkaistu 28.2.2022
Viittausohje
Väänänen, I. 2022. Liikuntateknologista vaikuttavuutta kansallisessa yhteiskehittämisverkostossa. LAB Pro. Viitattu ja pvm. Saatavissa https://www.labopen.fi/lab-pro/liikuntateknologista-vaikuttavuutta-kansallisessa-yhteiskehittamisverkostossa/