Kuntaorganisaatioissa on ryhdytty miettimään, minkälainen johtaminen tukee kuntien kokonaisvaltaista kehittymistä – palvelujen tuottajana ja työnantajana – jatkuvasti muuttuvassa toimintaympäristössä. Yhteisöohjautuvuuden lisääminen valmentavan johtamisen kautta voi tuoda kaivattua kehitystä työntekijöitä motivoivalla tavalla. Vuorovaikutuksen lisääntyminen luo edellytyksiä laadukkaalle päätöksenteolle.

Henkilöstöä motivoiva tehostaminen

Monet kunnat ovat tilanteessa, jossa yhä pienemmällä henkilöstömäärällä pitäisi saada enemmän palveluja tuotettua. Osaksi tehostaminen on toteutumassa digitalisaation kautta, mutta toinen puoli ratkaisua liittyy ihmisiin. Työterveyslaitoksen tutkimusprofessori Jari Hakasen mukaan työntekijöiden potentiaalin hyödyntäminen edellyttää sekä vastuun että vallan jakamista työntekijöille (Akola 2020, 32). Kun sekä vastuuta että valtaa jaetaan laajemmin, puhutaan itseohjautuvuudesta, jonka Martela (2021, 16) määrittelee henkilön kyvyksi toimia omaehtoisesti ilman ulkopuolista ohjausta ja kontrollia.

Itseohjautuvuus lisää sisäistä motivaatiota ja sitä kautta sitoutuneisuutta työhön (Laloux 2018). Sisäinen motivaatio myös ennustaa työuralla menestymistä ja lisää työn imua vapaaehtoisuuden kautta, joka on toinen itsensä toteuttamisen perustarpeista (Martela 2015, 32; Martela & Jarenko 2015, 63). Näin luodaan edellytyksiä myös työn imun syntymiselle. Työn imu tarkoittaa aidosti myönteistä tunne- ja motivaatiotilaa työtä kohtaan (Hakanen 2011).

Itseohjautuvuudesta yhteisöohjautuvuuteen

Itseohjautuvuuden laajentuessa yhteisöohjautuvuuteen aletaan puhua tiimeistä. Yhteisöohjautuvuus määritellään tiimin kykynä toimia omaehtoisesti ilman ulkopuolista ohjausta ja kontrollia (Martela 2021, 16). Kunnissa tämä voi tarkoittaa tiimejä, jotka hoitavat yhdessä eri tehtävien toteutumista ilman ylimääräistä kontrollointia.

Tiimit muotoutuvat tarpeen mukaan ja ovat kykeneviä nopeisiin muutoksiin (Martela & Jarenko 2017, 12). Tiimissä jäsenet täydentävät toistensa taitoja ja hahmottavat paremmin yhteisen työkokonaisuuden (Katzenbach & Smith 1994; Huusko 2007, 13, 27). Työkokonaisuuden parempi hahmottaminen vähentää henkilöriskiä ja lisääntynyt vuorovaikutus mahdollistaa sujuvamman yhdessä oppimisen (Kauppinen 2021).

Yhteisöohjautuvan organisaation perusperiaatteita ovat hajautettu päätöksenteko, informaation läpinäkyvyys, työntekijöiden hyvinvointi ja yhteisöllisyys sekä oppiminen ja viestintä (Mäkkeli ym. 2021, 79). Itse- ja yhteisöohjautuvuuden tavoiteltavaa tasoa kannattaa pohtia organisaatiossa yhdessä keskustellen.

Johtamisen tarpeellisuus yhteisöohjautuvuuden lisääntyessä

Lait ohjaavat päätöksentekoa ja määrittelevät osaltaan johtamisen rakenteita kunnissa. Lain puitteissa yhteisöohjautuvuutta on mahdollista lisätä tarkastelemalla ja muotoilemalla johtamisen käytänteitä tarkoituksenmukaisemmiksi.

Itse- ja yhteisöohjautuvuuteen liittyvä hierarkian vähentäminen ei tarkoita sitä, että johtajia ei enää tarvita. Sen sijaan johtajan työ muuttuu enemmän toisten työtä mahdollistavaksi ja muutostarpeita havainnoivaksi. Esihenkilöllä on itseohjautuvuuden tukemisessa tärkeä rooli: hän sparraa, tukee ja rohkaisee työntekijää (Malmberg 2018).

Hyvä työilmapiiri mahdollistaa avoimen vuorovaikutuksen yhdessä kehittymiseen ja kehittämiseen (Kauppinen 2021). Esihenkilö voi vahvistaa luottamuksen ilmapiiriä esimerkiksi käyttämällä aikaa ihmisten johtamiseen ja keskusteluun (Malmberg 2018). Luottamuksellinen ilmapiiri mahdollistaa myös epäonnistumiset, joita voisi mieluummin nimittää vain oppimisen hetkiksi. Esimiehen rohkeus epäonnistumiseen sallii koko työyhteisölle oppimisen niin onnistumisista kuin epäonnistumisistakin. On tärkeää, että kehittämiseen on lupa ja tuki johdolta (KunTeko 2020).

Valmentava johtaminen

Valmentava johtaminen on tavoite- ja voimavarakeskeistä vuorovaikutusta, joka vahvistaa itseohjautuvuutta, luovuutta, kehittymistä, sitoutumista ja suoriutumista (Toikka & Vähätiitto 2019, 12; Viitala 2019, 169). Monissa kunnissa on alettu kehittää johtamista valmentavampaan suuntaan erilaisten hankkeiden kautta. Kehittämisen taustalla on tarve muuttua ketterämpään ja kokeilevampaan suuntaan.

Riittävä tuki ja kouluttaminen on edellytys yhteisöohjautuvuudelle. Myös esihenkilön tulee saada tukea rooliinsa itseohjautuvammassa työyhteisössä. Valmentavien elementtien tuominen johtamiseen kannattaa, sillä se antaa työntekijöille eväitä toimia itsenäisemmin ja aloitteellisemmin yhteistyötä korostaen.

Päätöksenteko lähellä ihmistä

Kunnassa tehdään työtä kaikkien – myös kunnalla töissä olevien – kuntalaisten hyvinvoinnin lisäämiseksi. Kyöstin ja Paanasen (2020, 3) mukaan kuntien päätöksenteon toimintaympäristö on monimutkaistunut selkeistä tehtävänkuvista monitasoiseen vuorovaikutukseen, ja luottamustoimet ovat ammattimaistumassa. Vuorovaikutuksen parantamiselle on selkeää tilausta kuntademokratian murroksessa.

Airaksisen (2017) mukaan kuntien kaikilla johtajilla tulee olla osaamisen ytimessä itseymmärrys, vuorovaikutus ja jatkuva oppiminen. Ylimmän johdon tehtävä on luoda rakenteet, jotka sallivat yhdessä tekemisen ja aidon vaikuttamisen. Näin päätöksenteko tulee lähelle ihmistä.

Lähteet

Airaksinen, J. 2017. Tulevaisuuden kuntia johtavat oppimiskykyiset moniottelijat – tämä koskee myös luottamushenkilöitä! Blogiteksti 16.8.2017. [Viitattu 11.5.2021]. Saatavissa: https://www.kuntaliitto.fi/blogi/2017/tulevaisuuden-kuntia-johtavat-oppimiskykyiset-moniottelijat-tama-koskee-myos

Akola, A. E. 2020. Itseohjautuvuus ja intuitio – suunnistus työyhteisön supervoimiin. Helsinki: Basam books.

Hakanen, J. 2011. Työn imu. Helsinki. Työterveyslaitos. [Viitattu 11.5.2021]. Saatavissa: https://www.ttl.fi/wp-content/uploads/2018/09/TTL_tyonimu.pdf

Huusko, L. 2007. Työpaikkana tiimi – miten tiimi kasvaa vastuuseen? Helsinki: Edita.

Katzenbach, J. R. & Smith, D. K. 1994. Tiimit ja tuloksekas yritys. Helsinki: Gummerus.

Kauppinen, H. 2021. Uudet johtamisen ja työskentelyn tavat Inarin kunnan hallinnon tukitoimissa. Opinnäytetyö. LAB-ammattikorkeakoulu, liiketalouden ala. Lahti. [Viitattu 12.5.2021]. Saatavissa: http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202105108011

KunTeko. 2020. Työelämän kehittäminen kannattaa. YouTube. [Viitattu 11.5.2021]. Saatavissa: https://youtu.be/qCHUmc0IPeE

Kyösti, A. & Paananen, H. 2020. Ammattina luottamushenkilö: työympäristönä muuttuva johtamisjärjestelmä. Helsinki: Kuntaliitto.Uutta kunnista nro 3/2021. [Viitattu 11.5.2021]. Saatavissa: https://www.kuntaliitto.fi/julkaisut/2021/2101-ammattina-luottamushenkilo-tyona-yhteistyon-johtaminen

Laloux, F. 2018. Sense and Respond: Frédéric Laloux on a New Management Paradigm. YouTube. [Viitattu 11.5.2021]. Saatavissa: https://youtu.be/nTgUYKsbHWk

Malmberg, K. 2018. Yllättävä tulos työelämäkyselyssä: itsensä johtaminen töissä ei vähennä pomojen tarvetta – päinvastoin. Helsingin Sanomat. [Viitattu 11.5.2021]. Saatavissa: https://www.hs.fi/ura/art-2000005892951.html

Martela, F. 2015. Valonöörit. Helsinki: Gummerus.

Martela, F & Jarenko, K. 2015. Draivi – voiko sisäistä motivaatiota johtaa? Helsinki: Talentum.

Martela, F. & Jarenko, K. 2017. Itseohjautuvuus tulee, oletko valmis? Teoksessa: Martela, F. & Jarenko, K. (toim.) Itseohjautuvuus – miten organisoitua tulevaisuudessa? Helsinki: Alma Talent, 9-32.

Martela, F. 2021. Itseohjautuvuus on yhteisöohjautuvuutta – ja sen lupaus on suuri. Teoksessa: Gamrasni, M. (toim.) Matkaopas yhteisöohjautuvuuteen. Helsinki: Haaga-Helia ammattikorkeakoulu, 11-18. [Viitattu 11.5.2021]. Saatavissa: https://www.haaga-helia.fi/sites/default/files/file/2021-03/matkaopas.pdf

Mäkkeli, J., Vuori, J. & Malkavaara H-L. 2021. Matkalla yhteisöohjautuvaksi – Toimivat yhteisölliset käytänteet. Teoksessa: Gamrasni, M. (toim.) Matkaopas yhteisöohjautuvuuteen. Helsinki: Haaga-Helia ammattikorkeakoulu, 79-101. [Viitattu 11.5.2021]. Saatavissa: https://www.haaga-helia.fi/sites/default/files/file/2021-03/matkaopas.pdf

Toikka, K. & Vähätiitto, H. 2019. Valmentavan johtamisen työkirja. Järvenpään kaupunki.

Viitala, R. 2019. Valmentava esimiestyö – vastuullinen keino itseohjautuvuuden ja luovuuden vahvistamiseen? Teoksessa: Collin, K. & Lemmetty, S. (toim.) Siedätystä johtamisallergiaan! Helsinki: Edita, 169-184.

Wikimedia Commons. 2012. Gulls on Morro Strand State Beach. [Viitattu 12.5.2021]. Saatavissa: https://commons.wikimedia.org/wiki/File:Gulls_on_Morro_Strand_State_Beach.jpg

Kirjoittajat

Henna Kauppinen opiskeli LAB-ammattikorkeakoulussa palveluliiketoimintaa ja teki opinnäytetyönsä kunnan hallinnon tukitoimien kehittämisestä.

Markus Kräkin on LAB-ammattikorkeakoulun Liiketoiminta-yksikön liiketalouden lehtori.

Artikkelikuva: Mike Braid. 1000’s of Gulls on Morro Strand State Beach at low tide with Morro Rock in background. https://commons.wikimedia.org/wiki/File:Gulls_on_Morro_Strand_State_Beach.jpg (CC-BY-2.0)

Julkaistu 21.5.2021

Viittausohje

Kauppinen, H. & Kräkin, M. 2021.Kuntien johtaminen lähellä ihmistä. LAB Pro. [Viitattu ja pvm]. Saatavissa: https://www.labopen.fi/lab-pro/kuntien-johtaminen-lahella-ihmista/