Yksi alueellisen kasvun tekijöistä on oppilaitosten ja elinkeinoelämän välinen yhteistyö. Vuotuisessa Learn, share, and expand your knowledge at the 2021 University-Industry Interaction Online (UIIN2021) –konferenssissa käsiteltiin teemaa laajasti. Osallistuin konferenssiin kuulijan roolissa. Artikkelissa siteeraan soveltaen sellaisia esitysten sisältöjä, joita yritys- ja oppilaitoskokemusteni sekä niin työelämän kuin yleisen kehityksenkin pohjalta pidän asian kannalta relevantteina.

Kirjoittaja: Elina Ruokoski

UIIN2021 – mitä ja miksi?

Konferenssissa eri maiden yliopistojen ja elinkeinoelämän edustajat esittelivät teemaan liittyviä kokeiluja, malleja ja näkemyksiä. Esityksiä kolmipäiväisessä tapahtumassa oli kaikkiaan 29, puhujia 80. Osallistuin 16 esitykseen. Niiden pohjalta tekemieni nostojen on tarkoitus palvella uudenlaisen alueellisen oppilaitosten ja yritysten välisen yhteistyömallin rakentamista. Mallin kehittäminen on yksi Yritys-Hunter-hankkeen (2021-2023) tavoitteista. Hankkeen toimeksiantaja on Lahden kaupunki. Päävastuullinen operaattori on LAB-ammattikorkeakoulu. (LAB 2021.)

Kasvun valmentajat

Oppilaitosten roolia alueellisen taloudellisen kasvun vipuvartena on syytä vahvistaa. Opiskelija tulee nähdä kasvun tekijänä. Asianosaisilta edellytetään toimenpiteiden, aktiivisuuden ja asenteiden tarkistusta. Asianosaisiksi luen alueen yritykset ja työnantajaorganisaatiot, oppilaitokset (tässä: korkeakoulut), opettajat ja opiskelijat.

”We are not only creating ‘employees’ but critical thinkers as well”, kuten eräs nimettömäksi jäänyt kuulija totesi. Meidän tulee kannustaa opiskelijoita innovaatioihin monin eri tavoin (vrt. Brukardt 2021). Ohjauksen laatu, etenkin ura- ja ammatillisen kasvun, on ratkaisevassa roolissa. Mitä muita keinoja meillä on? Opetuksen radikaali uudistaminen? Fokusointi reflektion fasilitointiin? Opettajan työnkuvan ja työskentelyedellytysten tarkistaminen?

Oppimisen ja opetuksen roolituksen uusjaosta esitettiin konferenssissa kaksi puheenvuoroa. JAMKin esityksessä viitattiin rajoja rikkovaan, ratkaisevan tärkeitä ’reflektio-stoppeja’ sisältävään, Future Factory -opintojaksoon, jossa opettajat toimivat muutosagentteina ja coacheina. Coaching’ssa on kriittistä huomata, milloin coachia tarvitaan ja milloin ei. Teoreettinen viitekehys kurssille tulee mm. Vygotskyn sosiokonstruktiivisesta mallista. (Aksovaara ym. 2021.)

Toinen, niin ikään suomalaisittain mukava esitys, käsitteli monille tuttua Tiimiakatemia-mallia. Esille nousi opettajien coach-roolin lisäksi yrityksissä tapahtuvan mentoroinnin tarpeellisuus (Rivers 2021). Puhutaan siis muusta kuin työpaikalla tapahtuvasta oppimisen ja opiskelijan ohjauksesta. Mentorin rooli on ennemminkin kanssakulkea kokeneena ja vertaisena kollegiaalisena tukijana senkin jälkeen, kun opintoihin liittyvä työelämäjakso on päättynyt.

Yritys – oletko tehnyt osasi kunnolla

Myös alueen yrityksissä ja työnantajaorganisaatioissa edellytetään aktiivisempaa ja osallistuvampaa roolia opiskelijoiden työelämävalinnoissa. Kyse on oikea-aikaisesta oikeiden osaajien löytämisestä, osaajapulan ratkaisemisesta, kasvun esteiden poistamisesta. Työvoiman saatavuus on kasvun suurin este (EK 2021).

Oppilaitokset ovat täynnä tulevaisuuden osaajia. Kun halutaan rekrytoida, valikoida ja ajaa sisään uusia tekijöitä, ovat ammatilliset ja korkea-asteen oppilaitokset haluttuja yhteistyötahoja. Vai ovatko? Jos on oppilaitoksissa kehitettävää työelämäyhteistyössä, on sitä yrityksissäkin. Liian usein toimeksiannot ovat hatarasti määriteltyjä tai ne roiskaistaan opettajan tai jonkun muun välityksellä opiskelijaryhmälle tai sähköisiin ilmoituskanaviin. Samaan aikaan toisaalla moni yritys satsaa toimeksiantoonsa, viestintään ja kanssakäymiseen, mutta eivät silti onnistu innostamaan opiskelijoita riveihinsä. Valeria Carpené (2021) sanoi osuvasti: “It is not a supermarket, you have to put some time and effort in order to get some outcome, there is a commitment both sides. This is working together. You need to work with us for good outcomes.”

Tahtotilaa on. Se tiedetään. Tämän totesivat panelistit keskustellessaan aiheesta Strategic partnerships. Szabon ym. (2021) mukaan yritykset haluavat tehdä yhteistyötä. Rahaakin siihen on, mutta he eivät tiedä mistä aloittaa: ”They’ll need a lot of hand in hand work.” Onko yritysten tehtäväkuvissa huomioitu opiskelija- ja oppilaitosyhteistyön edellyttämä aika ja osaaminen? Suhtaudutaanko harjoittelijoihin potentiaalisina uusina kollegoina?

Oppilaitos monen asian mahdollistajana

Tutkinto on ajokortti työelämän tieverkostoon. Se, minkälaisten vaiheiden kautta kortin saa, ei ole yhdentekevää. Ammattikorkeakouluissa tehtävän työn tavoitteena on opetuksen tarjoamisen ohella ajaa kahta asiaa: opiskelijan ammatillista kasvua ja alueensa elinkeinoelämän kehittymistä (ks. LAB 2020). Oppilaitos kasvattaa kasvun tekijöitä. Se tarjoaa resursseja sekä työntekijä- että työnantajatasolle, yksilön uran ja yrityksen liiketoiminnan kasvua vahvistamaan. Näitä kahta tasoa ei voi tarkastella toisistaan riippumattomina.

Oppilaitos-opiskelija-yritys-yhteistoiminta on suhdetyötä ja vuorovaikutusta. Tätä korostettiin eri sanakääntein useissa puheenvuoroissa:

Building a trust, opening the door, showing value.
It is all about communication.
Engagement is about people.

It is about people.
Collaboration is people business.
(mm. Szabo ym. 2021).

Panelistit painottivat sisäisen yhteistyön mittaamisen lisäksi henkilösuhteiden merkitystä: “Person-to-person networks are keypoints of contacts, personal networks bring people together” (Plewa ym. 2021).

Samaa korostetaan TKI-toiminnan ja opetuksen integroimisesta puhuttaessa. Farinelli ym. (2021) totesi napakasti, että yhteistyöhön on todellakin laitettava aikaa ja rahaa, se kun ei ole mikään tilaus tai toimitussopimus. Tuloksekkaassa integraatiossa on lopulta kyse yksilöistä, jotka integraatiota toteuttavat käytännössä (Matveinen 2021, 101).

Opiskelijoiden työurista

Opiskelijoiden opinto- ja uravalinnat ja oppilaitoksessa saatu ohjaus vaikuttavat heille kertyvän osaamisen hyödynnettävyyteen. Yksilölliset kiinnostuksen kohteet, kykyuskomus ja tarjolla oleviin mahdollisuuksiin reagointi ohjaavat opiskelijan sijoittumista työelämään. Myös sattumilla on osansa. Persoona ja sosiaaliset taidot määrittävät, kuinka hyvin osaaminen löytää kohteensa. Millä kentillä opiskelija haluaa vaikuttaa? Kenelle hän haluaa antaa osan itsestään? Mitä hän tarvitsee avukseen? Mikä on hänen kasvutendenssinsä? Minkälaista (työ)elämää hän haluaa elää? Opiskelijoiden ammatti- ja osaamisidentiteetin kehitys ei ole vain heidän uratulevaisuuttaan määrittävä tekijä, vaan kriittinen osa alueen elinkeinoelämän tilaa ja kasvua.

Lähteet

Aksovaara, S., Ruuska, J., Liimatainen, L. & Laitinen-Väänänen, S. 2021. Teachers as a boundary breaking agents at JAMK Future Factory entrepreneurial learning and innovation ecosystem. Esitys University-Industry Interaction Online (UIIN2021) -konferenssin esityksessä: Academics and Engagement Professionals The Role of Entrepreneurial Boundary Spanning Agents 15.6.2021.

Brukhart, D. 2021. Building the talent pipeline by nurturing discovery and enhancing the undergraduate experience. Esitys UIIN2021 -konferenssin esityksessä: The University as a Talent Engine: Fostering Entrepreneurial Skills & Talent – esityksessä 14.6.2021.

Carpené, V. 2021. Engaging Industries in Life Long Learning: Corporate Academies with University of Bologna. Esitys UIIN2021 -konferenssin esityksessä: Academics and Engagement Professionals: The Role of Entrepreneurial Boundary Spanning Agents 15.6.2021.

EK. 2021. Elinkeinoelämän keskusliiton Suhdannebarometri heinäkuu 2021. Elinkeinoelämä keskusliiton raportti. [Viitattu 6.8.2021]. Saatavissa: https://helsinki.chamber.fi/wp-content/uploads/2021/07/suhdannebarometri-heinakuu-2021.pdf

Farinelli, C., Carpené, V., Motetti, P., Vecchi, S. & Marano, E. 2021. The roadmap: a tool for an active strategic university-industry partnership. Esitys UIIN2021 –konferenssin esityksessä: Pathway to impact: Managing and measuring external engagement 16.6.2021.

LAB. 2021. LAB-ammattikorkeakoulu 2021. Yritys-Hunter-hanke. [Viitattu 20.8.2021]. Saatavissa: https://lab.fi/fi/projekti/yritys-hunter

LAB. 2020. Tutkintosääntö 2020. [Viitattu 13.8.2021]. Saatavissa: https://elab.lab.fi/fi/opintojen-suorittaminen/opintoja-ohjaavat-saadokset-ja-ohjeet/amk-laki-ja-tutkintosaanto

Matveinen, M. 2021. Avoin TKI-integroitu oppiminen osana rakennustekniikan koulutusta. Teoksessa: Helariutta., A., Fred, M., Kangastie, H., Merimaa, M. & Päällysaho S. (toim.). Avoin TKI-integroitu oppiminen – toimintamallit ja hyvät käytänteet. Laurea-ammattikorkeakoulu. Laurea-julkaisut 163. 6-9. [Viitattu 13.8.2021]. Saatavissa: http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-799-610-5

Plewa, C., Davies, M. Bulova, M., Bijma, A. & Pembleton, J. 2021. Hear from both industry and university experts on their approach towards measuring and evaluating university-industry engagement.  Pathway to impact: Measuring input, results and impact UIIN2021 -konferenssin paneelikeskustelussa 15.6.2021.

Rivers, A. 2021. Updating the Team Academy Model: Results of the redesign of the UWE Team Entrepreneurship Programme. Esitys UIIN2021 -konferenssin esityksessä: The University as a Talent Engine: Fostering Entrepreneurial Skills & Talent. 14.6.2021.

Szabo, J., Forde, N., Eckert, N. & Toijala, O. 2021. Hear from both university and industry experts on their approach towards strategic partnerships with large and medium-sized industry and societal stakeholders. Strategic partnerships UIIN2021 -konferenssin paneelikeskustelussa 16.6.2021.

Kirjoittaja

Elina Ruokoski työskentelee TKI-asiantuntijana LAB-ammattikorkeakoulussa uraohjauksen asiantuntijatehtävissä Yritys-Hunter -hankkeessa.

Artikkelikuva: Elina Ruokoski

Julkaistu 27.8.2021

Viittausohje

Ruokoski, E. 2021. Korkeakouluopiskelijoiden työurat alueellisen kasvun kentällä. LAB Pro. [Viitattu ja pvm]. Saatavissa: https://www.labopen.fi/lab-pro/korkeakouluopiskelijoiden-tyourat-alueellisen-kasvun-kentalla/