Kilpailukykyä ja voimaa tapahtumiin yhteistyöllä Etelä-Karjalassa

Yhteistyön voima on tunnustettu monilla elämänaloilla, mutta sen merkitys korostuu erityisesti tapahtuma-alalla, jossa kokemukset ja vuorovaikutukset muodostavat toiminnan ytimen. Tapahtumateollisuuden kasvun myötä yhteistyö eri sidosryhmien välillä ei ole enää vain vaihtoehto, vaan välttämättömyys menestyksen saavuttamiseksi.

Kirjoittaja: Johanna Heinonen

Tapahtumat kiinnostavat edelleen

Tapahtumateollisuus on nykypäivänä merkittävä talouden ja kulttuurin veturi, jonka vaikutus ulottuu laajalle yhteiskunnan eri sektoreihin. Liikevaihdon ja kävijämäärien kasvu on ollut huomattavaa viime vuosina, johtuen osittain digitaalisten alustojen tarjoamista uusista mahdollisuuksista tavoittaa yleisöjä sekä kasvaneesta kiinnostuksesta elämyksellisiä tapahtumia kohtaan. Vuonna 2019 Suomen tapahtuma-ala tuotti 2,35 miljardin euron liikevaihdon ja tarjosi vakituista työtä noin 20 000 ihmiselle, lisäksi kausiluonteisesti 120 000–175 000 henkilöä sai alalta työtilaisuuksia (Kuusisto ym. 2023). Vuonna 2023 maailmanlaajuisesti järjestettyjentapahtumien keskimääräinen myytyjen paikkojen määrä tapahtumaa kohden oli noin 12 655 ja koko tapahtumateollisuuden arvo oli 406,0 miljardia dollaria. Teollisuusraporttien mukaan 10 % yrityksistä ympäri maailmaa ilmoitti kokouksiin ja tapahtumiin kohdistuvien menojensa kasvaneen merkittävästi yli 11 % vuonna 2023. (Global Events Industry Market Outlook.)

Yleisömäärät kasvavatkin jatkuvasti, sillä ihmiset etsivät yhä enemmän ainutlaatuisia kokemuksia ja mahdollisuuksia kokea yhteisöllisyyttä (Wiren ym. 2020). Tämä trendi heijastuu myös pienempiin tapahtumiin, joiden suosio on kasvussa. Kasvu ja uudet vaatimukset korostavat entisestään yhteistyön tarvetta tapahtumien järjestämisessä ja kehittämisessä.

Sosiaalisen median ja digitaalisen markkinoinnin kehittyessä tapahtumajärjestäjillä on entistä paremmat mahdollisuudet tavoittaa kohderyhmänsä ja luoda tapahtumistaan houkuttelevia, mikä puolestaan lisää sekä kävijämääriä että liikevaihtoa. Vaikka digitaalisilla ratkaisuilla on ollut tärkeä rooli tapahtumateollisuuden selviytymisessä pandemian aikana, monet odottavat innolla fyysisten tapahtumien paluuta, kun turvallisuus sen sallii. Tämä kokemus on kuitenkin osoittanut, että digitaalisuus tulee olemaan pysyvä ja entistä keskeisempi osa tapahtumateollisuuden tulevaisuutta, tarjoten sekä haasteita että mahdollisuuksia alalle.

Yhteistyössä on voimaa

Tapahtumissa asiakkaat etsivät ennen kaikkea kokemuksia, mikä asettaa tapahtumanjärjestäjille paineita luoda merkityksellisiä ja mieleenpainuvia hetkiä. Sponsorointi on perinteisesti ollut yksi yhteistyön muodoista, mutta yhteistyö ulottuu paljon laajemmalle. Se käsittää niin työpanoksen, hyödykkeiden vaihdon kuin asiantuntemuksen jakamisenkin yksilö- ja organisaatiotasolla.

Erityisesti nykypäivänä, kun 85 % johtajista uskoo tapahtumien ja niissä tapahtuvien kohtaamisten olevan kriittisiä yritysten menestymiselle (Bizzabo 2020), yhteistyön merkitys korostuu. Tapahtumiin suunnattava merkittävä osa markkinointibudjetista ja halu toimia tapahtumien isäntinä vain vahvistavat yhteistyön arvoa.

Yhteistyö voi vahvistaa yrityksen tai yhteisön arvoja, edistää brändin arvon nousua, tukea yhteiskuntavastuuta ja verkostoitumista sekä mahdollistaa sisäisen ja ulkoisen oppimisen. Tämän vuoksi on tärkeää sitouttaa yhteistyökumppanit, huomioida arvot ja imago sekä hyödyntää digitaalisuutta. Kansainvälisten kumppanien erityispiirteet tulee myös ottaa huomioon ja luoda yhteistyötä, joka ylittää pelkän rahan vaihdon.

Yhteistyö on avain menestykseen tapahtumissa. Sen kautta voidaan luoda kokemuksia, jotka eivät ainoastaan täytä asiakkaiden odotuksia, vaan myös ylittävät ne, luoden pohjaa kestävälle kasvulle ja innovaatiolle tapahtuma-alalla.

Etelä-Karjala suunnannäyttäjänä

Etelä-Karjalan alueen panostus tapahtumaklusterin kehittämiseen on osoitus siitä, miten yhteistyöllä voidaan vahvistaa alueen elinvoimaa ja kilpailukykyä. Euroopan kulttuuripääkaupunkihakemuksen ja European Region of Gastronomy -hankkeen myötä alueen luovien alojen, matkailun ja muiden toimialojen välinen ristiinpölytys on noussut uudelle tasolle, mikä luo pohjan ERG:n unelmavuosille.

LAB-ammattikorkeakoulun hankkeessa on tavoitteena luoda tapahtumaklusteri, joka tuo uutta liiketoimintaa alueen pk-yrityksiin ja edistää uusien tapahtumien syntymistä Etelä-Karjalaan. Hankkeessa keskitytään uusien avausten mahdollistamiseen, toimialojen välisen yhteistyön luomiseen ja tapahtumatoimijoiden osaamisen kasvattamiseen. Se kokoaa yhteen maakunnan tapahtumatoimijat ja yritykset, luoden aktiivisen verkoston, joka tukee alueellista, kansallista ja kansainvälistä yhteistyötä. Hankkeen tuloksena syntyy vetovoimaisempia tapahtumakonsepteja, aktiivinen toimijaverkosto ja koulutettuja tapahtumatoimijoita, mikä vahvistaa maakunnan imagoa ja lisää alueelle saapuvien matkailijoiden määrää.

Tämä on Etelä-Karjalasta inspiroiva todiste siitä, kuinka yhteistyöllä ja innovatiivisilla avauksilla voidaan vaikuttaa merkittävästi alueen vetovoimaan ja taloudelliseen hyvinvointiin. Se osoittaa, että tapahtumien ja matkailun synergia voi luoda ainutlaatuisia kokemuksia ja tuoda samalla taloudellista kasvua ja sosiaalista hyvinvointia alueelle. Tällainen yhteistyö mahdollistaa myös kulttuurin ja gastronomian kaltaisten alojen kehittymisen, mikä puolestaan rikastuttaa alueen tarjontaa ja houkuttelee entistä enemmän vierailijoita sekä paikallisesti että kansainvälisesti.

Lähteet

Bizzabo. 2020. 2020 Event marketing report. Viitattu 20.3.2024. Saatavissa https://welcome.bizzabo.com/reports/event-marketing-2020

Global Events Industry Market Outlook. Viitattu 20.3.2024. Saatavissa https://www.expertmarketresearch.com/reports/events-industry-market

Kuusisto, K. Sahlsted, M., Välimäki, O. & Westerholm, T. 2023. Tapahtuma-alan toimialamääritys ja yhteydet kaupunkikehittämiseen. Helsinki: Työ- ja elinkeinoministeriö. Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja 2023:1. Viitattu 20.3.2024. Saatavissa https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/164589

Wirén, M., Westerholm, T. & Liikamaa, A. 2020. Tapahtumateollisuuden toimialatutkimus 2020. Osa 1. Viitattu 20.3.2024. Saatavissa https://www.tapahtumateollisuus.fi/wp-content/uploads/2020/07/Tapahtumateollisuuden-toimialaraportti-2020-osa-1.pdf

Kirjoittaja

Johanna Heinonen toimii LABissa lehtorina ja TKI-asiantuntijana. Erityisesti matkailun monimuotoinen kehittäminen, digitaalinen viestintä ja asiakaskokemus ovat hänen sydäntään lähellä. EKTAK-hankkeessa hän toimii TKI-asiantuntijana ja vastaa oppilaitosyhteistyöstä.

Artikkelikuva: Niko Laurila. 2022. Saimaa Cycle Tour 2022. Viitattu 28.3.2024. Saatavissa imatra.kuvat.fi/kuvat/Tapahtumat+-+Events/Saimaa+Cycle+Tour/Saimaa+Cycle+Tour+2022+(10).jpg

Julkaistu 28.3.2024