Kansainvälisten opiskelijoiden opettaminen hoitotyön koulutuksessa – kokemuksia Saila‑hankkeesta

Kansainvälisten opiskelijoiden opettaminen suomalaisessa ammattikorkeakoulussa edellyttää kulttuurista sensitiivisyyttä, pedagogista joustavuutta ja syvää ymmärrystä opiskelijoiden taustoista. Saila‑hankkeessa opiskelleet EU‑ ja ETA‑maiden ulkopuolelta tulevat sairaanhoitajat olivat jo suorittaneet sairaanhoitajan tutkinnon omassa kotimaassaan, mutta tarvitsivat Suomessa lisäopintoja ja osaamisen arviointia saadakseen Valviran myöntämän laillistuksen. Tämä opiskelijaryhmä toi opetukseen ainutlaatuisen näkökulman: he olivat kokeneita ammattilaisia, mutta samalla uuden oppimisympäristön ja kulttuurin äärellä. Tutkimukset korostavat, että selkeä pedagoginen rakenne, yhteisöllisyys ja kulttuurisesti saavutettava opetus ovat keskeisiä tekijöitä heidän oppimisensa ja integroitumisensa tukemisessa.

Kirjoittaja: Nina Hietaranta

Kulttuurinen moninaisuus hoitotyön oppimisympäristössä

Saila‑hankkeen opiskelijat edustivat monipuolisia kulttuuritaustoja ja hoitotyön käytänteitä. Heidän aiempi koulutuksensa ja työkokemuksensa olivat usein vahvoja, mutta suomalainen hoitotyö korostaa potilasturvallisuutta, näyttöön perustuvaa toimintaa ja moniammatillista yhteistyötä eri tavoin kuin monissa muissa maissa (Ristimäki 2025).

Hofsteden kulttuurisen ulottuvuuden teoriaa on hyödynnetty laajasti selittämään, miten kulttuurierot vaikuttavat oppimiseen ja vuorovaikutukseen (Hofstede 2010). Esimerkiksi valtaetäisyyden ja opettajan auktoriteetin käsitys vaihtelee merkittävästi eri maiden välillä. Saila‑hankkeen opiskelijoilla tämä näkyi erityisesti opetustilanteissa, joissa suurin osa opiskelijoista odotti opettajalta vahvaa ohjaavaa roolia, kun taas harvemmat olivat tottuneet itsenäiseen työskentelyyn.

Bui & Russell (2024) korostavat, että yhteisöllisyyttä vahvistavat pedagogiset ratkaisut lisäävät kansainvälisten opiskelijoiden turvallisuuden tunnetta ja tukevat akateemista sopeutumista. Tämä havaittiin myös Saila‑hankkeessa: ryhmäytyminen, vertaisoppiminen ja kulttuurien välinen keskustelu vahvistivat opiskelijoiden luottamusta ja osallisuutta.

Kielitaito ja kielellinen tuki hoitotyön opetuksessa

Kielellinen osaaminen on keskeinen osa hoitotyön ammattitaitoa, ja Saila‑hankkeen opiskelijoille suomen kielen oppiminen sekä hoitotyön käsitteistön omaksuminen olivat merkittäviä oppimisen tavoitteita. Krashenin teorian mukaan oppiminen edistyy parhaiten, kun opiskelija saa ymmärrettävää, mutta hieman omaa taitotasoaan haastavampaa kielellistä syötettä, mikä korostaa opettajan roolia opetuskielen selkeyttämisessä ja käsitteiden avaamisessa (Krashen 1982). Manchesterin yliopistossa tehty tutkimus (Zeng 2024) osoittaa, että kansainväliset opiskelijat hyötyvät erityisesti selkeistä ohjeista, johdonmukaisista arviointikriteereistä ja saavutettavasta opetuskielestä, sillä epäselvyys lisää oppimisen kuormitusta ja voi heikentää opiskelijan itseluottamusta. Tämä havaittiin myös Saila‑hankkeessa, jossa opiskelijoiden tuli osoittaa osaamisensa simulaatioissa, kirjallisissa tehtävissä ja näyttökokeissa, ja kielellinen tuki oli olennainen osa heidän oppimisprosessiaan.

Kielellinen tuki hoitotyön opetuksessa voi tarkoittaa esimerkiksi visuaalisten materiaalien hyödyntämistä, vaiheistettua opetusta, käsitteiden selkeää avaamista ja mahdollisuutta osoittaa osaamista eri tavoin. Tuen tarkoituksena ei kuitenkaan ole sisällön liiallinen yksinkertaistaminen, sillä Saila‑hankkeen opiskelijat olivat jo koulutettuja sairaanhoitajia, joilla oli vahva ammatillinen perusta. He hyötyivät siitä, että heitä haastettiin ammatillisesti samalla tavalla kuin suomalaisia opiskelijoita, mutta opetuksen tuli olla pedagogisesti saavutettavaa ja huomioida heidän kielellinen lähtötasonsa. Tämä tasapaino — ammatillinen vaativuus ja kielellinen saavutettavuus — osoittautui keskeiseksi tekijäksi opiskelijoiden oppimisen ja ammatillisen kasvun tukemisessa.

Pedagoginen joustavuus ja eriyttäminen laillistamisväylän opetuksessa

Saila‑hankkeen opiskelijoilla on hyvin erilaisia koulutustaustoja ja kokemuksia hoitotyöstä. Tämä edellyttää opettajalta pedagogista joustavuutta ja kykyä eriyttää opetusta. Eriyttäminen voi tarkoittaa esimerkiksi vaihtoehtoisia suoritustapoja, eritasoisia tukimateriaaleja, yksilöllistä ohjausta tai aiemman osaamisen tunnistamista.

Hashmi ym. (2024) korostavat, että inklusiivinen pedagogiikka ja reflektiiviset oppimismenetelmät parantavat kansainvälisten opiskelijoiden oppimistuloksia. Saila‑hankkeessa reflektiota hyödynnettiin erityisesti simulaatioiden jälkeisissä purkukeskusteluissa, joissa opiskelijat tarkastelivat omaa toimintaansa suhteessa suomalaiseen hoitotyöhön. Mezirow’n transformatiivisen oppimisen teoria (2002) tukee tätä: reflektio auttaa opiskelijaa ymmärtämään omia toimintatapojaan ja omaksumaan uusia ammatillisia käytänteitä.

Opettajan rooli ohjaajana ja kulttuurien välisenä tulkkina

Saila‑hankkeen opettajat toimivat paitsi asiantuntijoina myös kulttuurien välisinä tulkkeina. He auttoivat opiskelijoita ymmärtämään suomalaista terveydenhuoltojärjestelmää, potilasturvallisuuden periaatteita ja työelämän odotuksia. Universities UK:n raportin (2024) mukaan kansainväliset opiskelijat toivovat erityisesti selkeitä rakenteita, työelämäyhteyksiä ja ohjausta urapolkujen hahmottamiseen. Nämä tekijät olivat keskeisiä myös Saila‑hankkeessa, jossa opiskelijat valmistautuivat toimimaan suomalaisessa hoitotyössä laillistettuina sairaanhoitajina.

Turvallinen oppimisympäristö on erityisen tärkeä opiskelijoille, jotka opiskelevat vieraalla kielellä ja uudessa kulttuurissa. Bui & Russell (2024) korostavat, että yhteisöllisyys, vertaistuki ja opettajan saavutettavuus ovat keskeisiä tekijöitä opiskelijoiden hyvinvoinnille ja akateemiselle menestykselle. Saila‑hankkeessa yhteisöllisyyttä vahvistettiin pienryhmätyöskentelyllä, vertaisoppimisella ja kulttuurien välisillä keskusteluilla. Kun opiskelijat kokivat kuuluvansa ryhmään, heidän motivaationsa ja oppimistuloksensa paranivat merkittävästi.

Johtopäätökset

Kansainvälisten opiskelijoiden opettaminen hoitotyön koulutuksessa on vaativaa mutta palkitsevaa. Saila‑hankkeen kokemukset osoittavat, että kulttuurinen sensitiivisyys, pedagoginen joustavuus ja selkeä rakenne tukevat opiskelijoiden oppimista ja ammatillista kasvua.

Kun opettaja tunnistaa opiskelijoiden aiemman osaamisen ja heidän yksilölliset tarpeensa, oppimisesta tulee sujuvaa ja opiskelijat voivat hyödyntää osaamistaan suomalaisessa terveydenhuollossa. Saila‑hankkeen opiskelijat ovat erinomainen esimerkki siitä, miten kansainvälinen osaaminen voidaan tuoda osaksi suomalaista hoitotyötä.

Lähteet

Bui, M. & Russell, L. 2024. When distance enhances closeness. How Vietnamese international students and their back-home parents experience their long-distance relationships. Journal of International Students. Vol. 14, No. 4. Viitattu 10.12.2025. Saatavissa https://doi.org/10.32674/jis.v14i4.6474

Hashmi, S., Cotier, F., Essig, F., Kennedy-Higgins, D., Ouzia, J., Runswick, O., Upsher, R. & Findon, J. 2024. Perspectives on embedding inclusive pedagogy within a BSc psychology curriculum. Cogent Education. 11 (1). Viitattu 13.12.2025. Saatavissa https://doi.org/10.1080/2331186X.2024.2310991

Hofstede, G., Hofstede, G. J. & Minkov, M. 2010. Cultures and Organizations: Software of the Mind: Intercultural Cooperation and Its Importance for Survival. New York: Mc Graw Hill.

Krashen, S. D. 1982. Principles and practice in second language acquisition. Oxford: Pergamon Press

Mezirow, J. 2002. Transformative Learning: Theory to Practice, New Directions for Adult and Continuing Education. 1997, 5-12 Viitattu 13.12.2025. Saatavissa https://doi.org/10.1002/ace.7401

Ristimäki, S. 2025. Opiskelijan osaamisen arviointi osana simulaatio-opetusta: Ensihoidon ja hoitotyön opettajien näkökulma. Pro gradu -tutkielma. Turun yliopisto, Hoitotiede. Viitattu 10.12.2025. Saatavissa https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2025030616321

Universities UK. 2024. International Graduate Outcomes 2024. Viitattu 13.12.2025. Saatavissa https://www.universitiesuk.ac.uk/sites/default/files/uploads/UUKi/International%20Graduate%20Outcomes%202024/Final%20International%20Graduate%20Outcomes%20Report%202024.pdf

Zeng, L. 2024. Enhancing Teaching for International Students: Expectations and Challenges. Viitattu 7.12.2025. Saatavissa https://doi.org/10.25416/NTR.25997314.v1

Kirjoittaja

Nina Hietaranta, hoitotyön lehtori, LAB-ammattikorkeakoulu. Toimi asiantuntijana Saila-hankkeessa, vastuualueenaan lääkehoito, kliininen osaaminen sekä työharjoittelu.

Artikkelikuva: https://www.pexels.com/fi-fi/kuva/laakari-verenpaine-verenpainetauti-sydan-7659564/ (Pexels Licence)