Hellehaavoittuvuus näkyväksi – kohti ennakoivaa ja oikeudenmukaista varautumista

Hellejaksot yleistyvät ja pitkittyvät ilmastonmuutoksen myötä myös Suomessa. Kaikki altistuvat kuumuudelle, mutta sen terveysvaikutukset eivät jakaudu tasaisesti. Hellehaavoittuvuus kytkeytyy ihmisten terveyteen, arjen olosuhteisiin ja mahdollisuuksiin suojautua kuumuudelta. Tässä artikkelissa tarkastellaan helteen terveysvaikutuksia sekä sitä, miten kansallinen varautuminen ja alueellinen kehittämistyö voivat vähentää riskejä muuttuvassa ilmastossa erityisesti haavoittuvimpien väestöryhmien näkökulmasta.

Kirjoittajat: Päivi Viitanen ja Erika Tapaninen

Ilmaston lämpeneminen lisää helleaaltojen esiintyvyyttä, kestoa ja voimakkuutta. Kuumuus on jo Euroopassa merkittävin ilmastoperäinen kuolinsyy, ja sen vaikutusten ennustetaan kasvavan tulevaisuudessa ilman tehokkaita sopeutumistoimia. Suomessa helteet lisäävät sairastavuutta, kuolleisuutta ja terveyspalvelujen tarvetta erityisesti pitkittyneiden hellejaksojen aikana. (European Environment Agency 2024; THL 2026; WHO 2026.)

Pitkittyneessä helteessä elimistön lämpökuormitus kasvaa, eikä palautuminen ole riittävää, jos yölämpötilat pysyvät korkeina. Tällöin kuumuuden vaikutukset kasaantuvat ja voimistuvat. Helle ilmenee yksilötasolla usein aluksi lievinä oireina, kuten väsymyksenä, keskittymiskyvyn heikkenemisenä ja unihäiriöinä, jotka heikentävät toimintakykyä arjessa ja työssä. Vakavammissa tilanteissa kuumuus pahentaa perussairauksia ja lisää esimerkiksi sydän-, hengitys- ja aineenvaihduntasairauksiin liittyviä komplikaatioita. Suomessa vakavat terveyshaitat kohdistuvat erityisesti ikääntyneisiin, joiden kuolleisuus ja sairaalahoidon tarve kasvavat hellejaksojen aikana. (Kollanus & Lanki 2024.)

Hellehaavoittuvuus rakentuu monista tekijöistä

Hellehaavoittuvuus ei määräydy yksittäisen tekijän perusteella, vaan syntyy altistumisen, yksilöllisen herkkyyden ja sopeutumiskyvyn yhteisvaikutuksesta. Siihen vaikuttavat fysiologisten tekijöiden lisäksi myös sosioekonomiset olosuhteet, kuten asuminen, taloudellinen tilanne ja pääsy palveluihin. (WHO 2026.)

Erityisen haavoittuvia ovat ikääntyneet, pitkäaikaissairaat, pienet lapset ja raskaana olevat. Ikääntyneillä lämmönsäätely heikkenee ja sairaudet sekä lääkitykset voivat lisätä kuormitusta, ja esimerkiksi yksin asuminen voi heikentää mahdollisuuksia suojautua kuumuudelta. (THL 2026.) Haavoittuvuutta lisäävät myös pienituloisuus, heikot asuinolosuhteet ja sosiaalinen eristäytyneisyys. Ilmastonmuutos ja väestön ikääntyminen kasvattavat riskialtista väestönosuutta, mikä kytkee helteen laajemmin terveys- ja hyvinvointieroihin. (Kollanus & Lanki 2024.)

Alueellinen tarkastelu tekee haavoittuvuuden näkyväksi

Lahdessa ja Päijät-Hämeessä hellehaavoittuvuutta on tarkasteltu Helle – sään ääri-ilmiöihin sopeutuminen Päijät-Hämeessä-hankkeessa. Hankkeessa toteutettu haavoittuvuustarkastelu tuo esiin, miten kuumuuden riskit konkretisoituvat arjessa.

Tarkastelun perusteella keskeisiä haavoittuvuutta lisääviä tekijöitä iän ja mahdollisten perussairauksien lisäksi ovat:

kuumenevat asunnot ja puutteelliset viilennysmahdollisuudet
yksin asuminen ja sosiaalisen tuen puute
heikentynyt toimintakyky
taloudelliset rajoitteet

Erityisesti kotihoidon asiakkaat muodostavat ryhmän, jossa useat riskitekijät kasautuvat. Kuumuus voi johtaa nestehukkaan, sekavuuteen ja toimintakyvyn nopeaan heikkenemiseen, mikä puolestaan lisää palveluntarvetta. (Päijät-Hämeen hellehaavoittuvuustarkastelu 2026.) Havainto korostaa sitä, että helle ei ole vain yksilön fysiologinen kuormitustila, vaan myös sosiaalinen ja rakenteellinen ilmiö.

Tarkastelussa huomioitiin myös haavoittuvuuden ajallinen muutos: väestön ikääntyminen lisää lämpöherkkiä ryhmiä, rakennuskannan vanheneminen vaikuttaa asumisolosuhteisiin ja rakennusten käyttötarkoitukset muuttuvat esimerkiksi kotona asumisen lisääntyessä. Näin hellehaavoittuvuus ei ole pysyvä tila, vaan se muotoutuu ajan myötä sekä yksilöllisten että rakenteellisten muutosten seurauksena. Väestön ikääntymisen myötä helteelle alttiiden määrä kasvaa merkittävästi tulevina vuosikymmeninä, mikä korostaa ennakoivan varautumisen tarvetta erityisesti sosiaali- ja terveyspalveluissa.

Rakennettu ympäristö ja arjen olosuhteet keskeisessä roolissa

Hellehaavoittuvuus ei liity ainoastaan yksilöihin, vaan myös elinympäristöön. Suomessa rakennukset on suunniteltu ensisijaisesti kylmiin olosuhteisiin, minkä vuoksi ne kuumenevat herkästi kesähelteillä. Pitkittyneissä helleaalloissa sisälämpötilat voivat nousta korkeiksi, mikä lisää lämpöstressiä erityisesti riskiryhmissä. (THL 2026.)

Kaupunkialueilla kuumuutta voimistaa lisäksi lämpösaarekeilmiö, jossa rakennetut pinnat sitovat ja säteilevät lämpöä erityisesti päivän aikana ja ylläpitävät korkeita lämpötiloja myös yöllä. Tällöin altistuminen kuumuudelle on voimakkaampaa ja pitkäkestoisempaa kuin ympäröivillä alueilla. (European Environment Agency 2021.) Tämä lisää altistumista erityisesti niillä, joilla ei ole mahdollisuutta siirtyä viileämpiin tiloihin. Päijät-Hämeen tarkastelu osoittaa, että arjen olosuhteet, kuten asunnon sijainti, ilmanvaihto, varjostus ja pääsy viheralueille, vaikuttavat merkittävästi koettuun lämpökuormitukseen. Kaikilla ei kuitenkaan ole yhdenvertaisia mahdollisuuksia vaikuttaa näihin tekijöihin, mikä tekee helteestä myös hyvinvoinnin ja sosiaalisen oikeudenmukaisuuden kysymyksen.

Kansallinen suunnitelma ohjaa varautumista

Hellehaittojen ehkäisy on keskeinen osa Suomen ilmastonmuutokseen sopeutumista. Kansallinen ilmastonmuutokseen sopeutumissuunnitelma korostaa riskien ennakointia, tietopohjan vahvistamista ja eri toimijoiden kykyä arvioida ja hallita ilmastoriskejä. (Maa- ja metsätalousministeriö 2023.)

Suunnitelmassa painotetaan myös alue- ja paikallistason merkitystä ilmastoriskien hallinnassa sekä sitä, että haavoittuvuuden tunnistaminen on keskeistä vaikuttavien toimenpiteiden kohdentamisessa. Tämä konkretisoituu Päijät-Hämeessä toteutetussa haavoittuvuustarkastelussa, jossa tarkastellaan helteen vaikutuksia paikallisissa olosuhteissa ja tunnistetaan väestöryhmiä, jotka tarvitsevat erityistä tukea. (Maa- ja metsätalousministeriö 2023.)

Alueellinen tarkastelu osoittaa, että kansallisen tason tavoitteet kääntyvät käytännön toimenpiteiksi juuri paikallisen tiedon kautta: näin voidaan tunnistaa konkreettisia riskejä ja kehittää ratkaisuja, jotka vastaavat ihmisten todellisiin arjen tilanteisiin. Samalla tarkastelu tuo esiin ilmastonmuutokseen sopeutumisen oikeudenmukaisuuden ulottuvuuden, sillä riskit ja mahdollisuudet suojautua eivät jakaudu tasaisesti väestössä, mikä edellyttää toimenpiteiden kohdentamista erityisesti haavoittuvimmassa asemassa oleville.

Kohti ennakoivaa ja oikeudenmukaista varautumista

Hellehaavoittuvuuden tarkastelu osoittaa, että kuumuuden terveysvaikutukset eivät jakaudu tasaisesti, vaan kohdistuvat voimakkaimmin niihin, joilla on vähiten resursseja suojautua. Kansainväliset arviot korostavat, että lämpöterveyshaitat ovat suurelta osin ehkäistävissä oikea-aikaisilla toimilla.

Sekä kansallinen suunnittelu että alueellinen kehittämistyö ovat tässä keskeisiä. Lahden alueen haavoittuvuustarkastelu täydentää valtakunnallista tietoa tuomalla esiin paikallisia riskejä ja konkreettisia arjen tilanteita, joissa haavoittuvuus syntyy. Tämä mahdollistaa kohdennetumpien ja vaikuttavampien ratkaisujen kehittämisen.

Tulevaisuudessa helteisiin sopeutuminen edellyttää entistä tiiviimpää yhteistyötä eri toimijoiden välillä sekä ratkaisuja, jotka huomioivat erityisesti haavoittuvimmassa asemassa olevat. Kun helle ymmärretään sekä terveyden että sosiaalisen oikeudenmukaisuuden kysymyksenä, voidaan rakentaa kestäviä ja yhdenvertaisia keinoja suojata väestöä muuttuvassa ilmastossa. Päijät-Hämeessä toteutettava Helle – sään ääri-ilmiöihin sopeutuminen -hanke tukee tätä tavoitetta tuottamalla tietoa haavoittuvuudesta ja kehittämällä ilmastonmuutokseen sopeutumisen oikeudenmukaisuuden toimintamallia.

Lähteet

European Environment Agency. 2021. Heat and cold — extreme heat. Viitattu 13.5.2026. Saatavissa https://www.eea.europa.eu/en/analysis/publications/europes-changing-climate-hazards-an-index-based-interactive-eea-report/heat-and-cold/heat-and-cold-extreme-heat

European Environment Agency. 2024. The impacts of heat on health: surveillance and preparedness in Europe. Viitattu 13.5.2026. Saatavissa https://www.eea.europa.eu/en/analysis/publications/the-impacts-of-heat-on-health

Kollanus, V. & Lanki T. 2024. Helteen terveyshaitat Suomessa nyt ja tulevaisuudessa. Ympäristö ja terveys -lehti. 1. Viitattu 13.5.2026. Saatavissa https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2024031210824

Maa- ja metsätalousministeriö (toim.). 2023. Valtioneuvoston selonteko kansallisesta ilmastonmuutokseen sopeutumissuunnitelmasta vuoteen 2030. Hyvinvointia ja turvallisuutta muuttuvassa ilmastossa. Helsinki: Valtioneuvosto. Valtioneuvoston julkaisuja 2023:73. Viitattu 15.5.2026. Saatavissa https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-383-585-6

Päijät-Hämeen hellehaavoittuvuustarkastelu. 2026. Yleistyvät helteet Lahdessa ja Päijät-Hämeessä: Asukkaiden haavoittuvuustarkastelu. Helle – sään ääri-ilmiöihin sopeutuminen Päijät-Hämeessä – ESR-hanke (2025–2027). Viitattu 28.5.2026. Saatavissa https://www.lahti.fi/tiedostot/yleistyvat-helteet-lahdessa-ja-paijat-hameessa-asukkaiden-haavoittuvuustarkastelu/

THL. 2026. Hellevarautuminen sosiaali- ja terveydenhuollon hoitolaitoksissa ja hoivayksiköissä – Riskiryhmät. Viitattu 15.5.2026. Saatavissa https://thl.fi/ohjeita-ammattilaisille/hellevarautuminen-sosiaali-ja-terveydenhuollon-hoitolaitoksissa-ja-hoivayksikoissa/riskiryhmat#hellevarautuminen-sosiaali-ja-terveydenhuollon-hoitolaitoksissa-ja-hoivayksikoissa-riskiryhmat

WHO. 2026. Heat and health. Viitattu 13.5.2026. Saatavissa https://www.who.int/news-room/fact-sheets/detail/climate-change-heat-and-health

Kirjoittajat

Päivi Viitanen, TtM, Th YAMK, AmO toimii hoitotyön lehtorina LAB-ammattikorkeakoulun Hyvinvointiyksikössä. Hän toimii opetustyön lisäksi asiantuntijana Helle – sään ääri-ilmiöihin sopeutuminen Päijät-Hämeessä-hankkeessa.

Erika Tapaninen, ins. (AMK), DI (kiertotalous), toimii TKI-asiantuntijana LAB-ammattikorkeakoulussa Teknologia-yksikössä. Helle-hankkeessa hän toimii projektipäällikkönä.

Artikkelikuva: https://pixabay.com/photos/hot-summer-celcius-fahrenheit-4306006/ (Pixabay Licence)