EU:n uusi tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelma vuosille 2028-2034

EU:n uusi tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelma vuosille 2028-2034 on osa jatkuvaa evoluutiota. Vuosien saatossa EU:n tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelmista on kehittynyt merkittävä rahoituslähde suomalaisille yrityksille, korkeakouluille ja tutkimusorganisaatioille. Tuleva ohjelma, joka on sarjassaan kymmenes, tunnetaan toistaiseksi Framework Programme 10 (FP10) -nimellä, ja sen suunnittelu on jo käynnistynyt. Ohjelma saanee kuitenkin edeltäjiensä mukaan aikanaan virallisemman nimen.

Kirjoittaja: Elina Humala

Ensimmäinen puiteohjelma näki päivänvalon vuonna 1984, ja siitä lähtien ohjelmat ovat tukeneet tutkimushankkeita, tutkijoiden liikkuvuutta sekä tutkimusorganisaatioiden verkostoitumista. Uuden ohjelman valmistelu on aina usean vuoden työ. Vuosi 2024 on valmistelun ja ohjelmaan vaikuttamisen kannalta erittäin tärkeä vuosi.

Uuden ohjelman valmisteluun vaikuttavat asiat

Ohjelman valmisteluun liittyy monia keskeisiä tekijöitä. Vuonna 2023 Horisontti 2020 -ohjelman loppuarviointi ja Horisontti Euroopan -ohjelman väliarviointi tarjoavat pohjaa uuden ohjelman suunnittelulle. Euroopan komissio pyrkii julkaisemaan ohjelmaehdotuksen vuonna 2025, minkä jälkeen Euroopan unionin neuvosto ja Euroopan parlamentti käsittelevät sitä yhdessä. Tämä yhteispäätösprosessi voi kestää yli kaksi vuotta.

Monet edunvalvontaorganisaatiot ovat jo julkaisseet avoimesti tavoitteitaan uudelle ohjelmalla (LERU, CE7 and The Guild for the EU institutions 2023) ja Euroopan parlamentissa on käyty lokakuussa 2023 keskustelua FP10:stä ja sen budjetista. Yksittäiset Euroopan parlamentin jäsenet ovat jo vaatineet kunnianhimoista 200 miljardin euron budjettia uudelle TKI-ohjelmalle (Science Business 2023). Nykyisen Horisontti Eurooppa -ohjelman budjetti on 95,5 miljardia euroa. Kun siitä neuvoteltiin, toivoi Euroopan parlamentti 120 miljardin euron rahoitusta. Nyt kuluvalla Horisontti Eurooppa-ohjelman (FP9) suomalaiset osallistujat ovat saaneet 2,9 prosenttia koko ohjelman rahoituksesta. (EUTI 2023) Suomalaiset edustavat väkimäärältään noin 1,2 % EU:n väkiluvusta. Suomi on EU:n nettomaksaja, ja Suomen suhteellinen maksuosuus EU-budjettiin on 1,82 % (Valtiovarainministeriö 2022). Suhteellisesti Suomi on menestynyt kokoaan paremmin rahoituksen eurooppalaisen tki-rahoituksen saamisessa. Saantomme on ollut yli 1,5 kertainen suhteutettuna maksuosuuteemme. Vaikka Euroopan parlamentti tukisi jatkossakin yhtenä rintamana uuden ohjelman budjetin kasvattamista, on jäsenvaltioiden myös nähtävä budjetin kasvattamisen hyöty. Neuvotteluista tulevina vuosina tulee varmasti todella vaikeat ja tki-toimijoiden pitäisi löytää nyt hyvää tietoon pohjautuvaa taustatukea rahoituksen kasvun argumentoimiseksi.

Euroopan parlamentin ohella uutta ohjelmaa on käsitelty myös jäsenvaltioiden tasolla. FP10-ohjelman valmistelua varten on perustettu toimintaryhmä, jonka tavoitteena on julkaista ensimmäinen luonnos jäsenvaltioiden kannasta kesällä 2024. Jos yksinkertaistamista halutaan jatkaa, pitäisi uuden ohjelman perustua vanhan ohjelman jo toimiviin malleihin. Toisaalta moni haluaisi, että suunnittelu aloitetaan puhtaalta pöydältä. (Brent & Naujokaitytė 2023).

Euroopan komissio nimesi joulukuussa asiantuntijaryhmän valmistelemaan strategisia neuvoja sekä konkreettisia ehdotuksia uuden puiteohjelman valmisteluun. Asiantuntijaryhmän puheenjohtajana toimii Manuel Heitor Lissabonin yliopistosta. Suomesta ryhmään on valittu VTT:n toimitusjohtaja Antti Vasara. (Euroopan komissio 2023). Vasara toimii myös Valtioneuvoston tutkimus ja innovaationeuvostossa, joka tukee valtioneuvostoa pitkäjänteisen ja kokonaisvaltaisen tutkimus- ja innovaatiopolitiikan kehittämisessä. Asiantuntijaryhmä työskentelee tammikuusta lokakuuhun vuonna 2024, jonka jälkeen se antaa esityksensä.

Uusia ideaversoja uudelle ohjelmakaudelle?

Komission ohjelmaehdotus, jota odotetaan vuonna 2025, ottaa huomioon väliarvioinnit, kannanotot, jäsenvaltioiden taustatyön sekä erityisesti asiantuntijaryhmän suositukset. Jos uuteen ohjelmaan haluaa ehdottaa jotain uudenlaista näkökulmaa, on vaikuttamisen aika juuri vuoden 2024 alussa. Ohjelman sisältöihin pystyy vaikuttamaan koko ohjelmavalmistelun ajan, mutta juuri uudet avaukset olisi hyvä perustella ja nostaa esiin jo nyt.

Horisontti Eurooppa -ohjelman uutuuksia olivat Euroopan innovaationeuvosto (EIC) ja missiot. Horisontti 2020 -ohjelmassa uutuutena oli mm. eri Euroopan komission ohjelmien integroiminen Horisontti 2020-ohjelmaan. Puiteohjelma seitsemässä käynnistyi uusia rahoitusinstrumentteja kuten ERC (huippututkijoiden rahoitus), yhteiset teknologia-aloitteet (JTI) sekä Euroopan innovaatio- ja teknologiainstituutin (EIT) toimintamuodot. Jokaisen ohjelman valmistelun yhteydessä ohjelmaa on pyritty yksinkertaistamaan. Hankkeiden vaikuttavuuden vaatimukset ovat kasvaneet ohjelmasta seuraavaan. Nyt havaittavissa on, että synergiat muihin ohjelmiin, on nousemassa vahvasti esiin. Nähtäväksi jää mitkä ovat uuden ohjelman uutuuksia.

Suomella on ollut onnistumisia osallistumisessaan, ja yhteistyö Euroopan laajuisesti ovat osoittautunut tehokkaaksi vaikuttamisen väyläksi, esimerkiksi Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arene ry:n kautta.

Kaiken kaikkiaan EU:n uuden tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelman valmistelu on monivaiheinen prosessi, joka vaatii tiivistä yhteistyötä ja ajoissa tehtyjä vaikuttamisponnisteluja kaikkien osapuolten välillä.

Lähteet

Brent, T. & Naujokaitytė, G. 2023. Here’s what the member states have in mind for FP10. Science Business. Viitattu 28.11.2023. https://sciencebusiness.net/news/fp10/exclusive-heres-what-member-states-have-mind-fp10

Euroopan komissio. 2023. The expert group on the interim evaluation of Horizon Europe kicks off its work. Viitattu 7.12.2023. https://research-and-innovation.ec.europa.eu/news/all-research-and-innovation-news/expert-group-interim-evaluation-horizon-europe-kicks-its-work-2023-12-05_en

EUTI. Yhteenveto Suomen osallistumisesta Horisontti Eurooppa -ohjelmaan. Viitattu 25.10.2023. Saatavissa https://www.businessfinland.fi/49c896/globalassets/finnish-customers/horizon-europe/tilastotietoa/15032022_he_yhteenveto_suomen_osallistumisista.pdf

LERU, CE7 and The Guild for the EU institutions. 2023. Key messages for FP10. Viitattu 28.11.2023. Saatavissa https://www.leru.org/news/key-messages-for-fp10

Science Business. 2023. Horizon Europe successor needs €200B to meet future challenges, say MEPs. Viitattu 28.11.2023 https://sciencebusiness.net/news/fp10/horizon-europe-successor-needs-eu200b-meet-future-challenges-say-meps

Valtiovarainministeriö. 2022. EU-jäsenyys maksoi viime vuonna Suomelle 175 euroa asukasta kohden. Viitattu 25.10.2023. Saatavissa https://valtioneuvosto.fi/-//10623/eu-jasenyys-maksoi-viime-vuonna-suomelle-175-euroa-asukasta-kohden

Kirjoittaja

Elina Humala on LAB-ammattikorkeakoulun liiketoimintayksikön TKI-päällikkö ja vastaa työssään rahoitushakujen operatiivisesta toteutuksesta. Hän myös huolehtii yksikkönsä asiantuntijoiden TKI-osaamisen hyödyntämisestä ja sen kehittymisestä.

Artikkelikuva: https://pxhere.com/fi/photo/1349598 (CC0)

Julkaistu 14.12.2023