Etelä-Karjala, Suomen kaakkoisosassa sijaitseva maakunta, tunnetaan monimuotoisesta kulttuuristaan ja luonnonkauneudestaan. Alueella on pitkät perinteet kulttuuritapahtumien järjestämisessä, mutta myös haasteita ja mahdollisuuksia, jotka vaikuttavat sen nykytilaan ja tulevaisuuteen. Etelä-Karjalan tapahtumakentän kehittämisessä merkittäviä toimijoita ovat LAB-ammattikorkeakoulu ja Etelä-Karjalan Tapahtumaklusteri -hanke (EKTAK, joka pyrkii vahvistamaan Etelä-Karjalan asemaa houkuttelevana tapahtuma-alueena. Yhdessä nämä toimijat voivat tarjota merkittävää apua ja tukea tapahtumien järjestämiseen ja kehittämiseen alueella.

Kirjoittaja: Johanna Kemppi

Tapahtumakenttä Etelä-Karjalassa

Etelä-Karjalan tapahtumakenttä on monipuolinen, kattaen musiikkifestivaalit, teatteriesitykset, urheilutapahtumat ja paikalliset markkinat. Lappeenranta ja Imatra ovat keskeisiä tapahtumakaupunkeja, joissa järjestetään vuosittain lukuisia festivaaleja, kuten Lappeenranta 375-juhlaviikot ja Imatranajo (GoSaimaa 2024). COVID-19-pandemia on vaikuttanut merkittävästi tapahtumien järjestämiseen koko maailmassa, eikä Etelä-Karjala ole poikkeus. Monet tapahtumat peruttiin tai siirrettiin, ja osa siirtyi virtuaalisiin ympäristöihin (Valtioneuvosto 2021). Pandemian jälkeinen aika on kuitenkin tuonut mukanaan elpymisen merkkejä, ja tapahtumia on alettu järjestää uudelleen, vaikkakin usein sopeutettuna uusiin turvallisuusmääräyksiin.

Haasteita ja mahdollisuuksia

Yksi merkittävimmistä haasteista Etelä-Karjalan tapahtumien järjestämisessä on taloudellinen kestävyys. Tapahtumien rahoitus perustuu usein lippujen myyntiin, sponsorointiin ja julkiseen tukeen, mutta näiden lähteiden riittävyys ja saatavuus voivat olla epävarmoja. Pandemia on lisäksi heikentänyt monien kulttuurialan toimijoiden taloudellista tilannetta, mikä asettaa lisäpaineita tulevien tapahtumien järjestämiselle. Etelä-Karjala kilpailee muiden alueiden kanssa kotimaisista ja kansainvälisistä matkailijoista. Tämän vuoksi on tärkeää, että alueen tapahtumat erottuvat ja houkuttelevat laajaa yleisöä. Erityisesti nuorten aikuisten ja kansainvälisten matkailijoiden houkutteleminen on haaste, joka vaatii innovatiivisia markkinointistrategioita ja vetovoimaisia ohjelmasisältöjä (Lapin liitto). Etelä-Karjalan infrastruktuuri ja liikenteen saavutettavuus ovat keskeisiä tekijöitä tapahtumien onnistumisessa. Hyvät liikenneyhteydet ja riittävä majoituskapasiteetti ovat välttämättömiä suurten tapahtumien järjestämisessä. Vaikka alueella on hyvät yhteydet, erityisesti Venäjältä, kansainvälisten matkustajien saaminen voi olla haastavaa varsinkin Ukrainan kriisin myötä (Etelä-Karjalan liitto 2021).

Etelä-Karjalan luonnonkauneus ja rikas kulttuuriperintö tarjoavat ainutlaatuisia mahdollisuuksia tapahtumien järjestämiselle. Esimerkiksi Saimaa ja sen ympäristö tarjoavat erinomaiset puitteet luontotapahtumille ja ekoturismille. Tämän lisäksi alueen historia ja kulttuuri voivat toimia vetovoimatekijöinä, jotka houkuttelevat sekä kotimaisia että ulkomaisia vierailijoita (Visit Saimaa). Pandemian aikana tapahtunut siirtyminen digitaalisiin tapahtumiin on avannut uusia mahdollisuuksia Etelä-Karjalassa. Virtuaaliset ja hybridi-tapahtumat voivat laajentaa yleisöpohjaa ja tarjota uusia tapoja osallistua tapahtumiin. Tämä voi erityisesti hyödyttää pieniä ja keskisuuria tapahtumia, jotka voivat tavoittaa laajemman yleisön ilman suuria investointeja fyysisiin tiloihin (Valtioneuvosto 2021). Yhteistyö muiden alueiden ja kansainvälisten toimijoiden kanssa voi tuoda uusia mahdollisuuksia ja resursseja Etelä-Karjalan tapahtumakentälle. Esimerkiksi yhteistyö Pietarin ja muiden Venäjän kaupunkien kanssa voi lisätä kansainvälistä näkyvyyttä ja houkutella uusia kävijöitä. Lisäksi alueellinen yhteistyö eri toimijoiden välillä voi vahvistaa tapahtumien tarjontaa ja parantaa niiden laatua (Etelä-Karjalan liitto 2021).

EKTAK-hankkeen merkitys

Etelä-Karjalan tapahtumaklusteri -hanke (EKTAK) on LAB-ammattikorkeakoulun koordinoima projekti, jonka tavoitteena on kehittää Etelä-Karjalan tapahtuma-alaa. Hankkeen keskeisinä tavoitteina ovat alueellisen yhteistyön vahvistaminen, tapahtumien laadun parantaminen ja alueen tunnettuuden lisääminen tapahtuma-alueena (LAB) EKTAK-hanke tarjoaa tukea ja resursseja tapahtumien järjestäjille. Tämä voi sisältää koulutusta, verkostoitumismahdollisuuksia ja asiantuntijapalveluita, jotka auttavat tapahtumien suunnittelussa ja toteutuksessa. Lisäksi hanke pyrkii edistämään alueen markkinointia ja brändäystä, mikä voi auttaa houkuttelemaan uusia kävijöitä ja tapahtumia Etelä-Karjalaan (LAB). Myös yhteistyön vahvistaminen on yksi EKTAK-hankkeen keskeisistä tavoitteista. Hanke pyrkii tuomaan yhteen erilaisia toimijoita, kuten paikallisia yrityksiä, julkisia organisaatioita ja kansainvälisiä kumppaneita, luodakseen vahvan ja kestävän tapahtumaklusterin. Tämä yhteistyö voi johtaa uusiin innovaatioihin ja parantaa alueen kilpailukykyä tapahtumakentällä (LAB).

LAB-ammattikorkeakoulun ja EKTAK-hankkeen panos Etelä-Karjalan tapahtumakentän kehittämiseen on merkittävä. Koulutuksen, tutkimuksen ja yhteistyön avulla nämä toimijat voivat auttaa ratkaisemaan monia alueen tapahtumien kohtaamia haasteita ja hyödyntämään niiden tarjoamia mahdollisuuksia. Koulutus ja osaamisen kehittäminen varmistavat, että alueella on tarvittavaa asiantuntemusta korkealaatuisten tapahtumien järjestämiseen. Tutkimustoiminta voi tarjota uusia innovaatioita ja parhaita käytäntöjä, jotka parantavat tapahtumien vetovoimaa ja saavutettavuutta. Yhteistyön ja verkostoitumisen edistäminen puolestaan luo vahvan pohjan kestäville ja menestyville tapahtumille. Lopulta LAB-ammattikorkeakoulun ja EKTAK-hankkeen toiminta voi merkittävästi edistää Etelä-Karjalan asemaa houkuttelevana tapahtuma-alueena. Tämä voi johtaa lisääntyneeseen matkailuun, taloudelliseen kasvuun ja kulttuurielämän rikastumiseen alueella, mikä hyödyttää sekä paikallisia asukkaita että vierailijoita.

Lähteet

Etelä-Karjalan liitto. 2021. Saimaan matkailustategia 2021-2025. Viitattu 14.6.2024. Saatavissa https://liitto.ekarjala.fi/saimaa-sai-matkailustrategian-vuosille-2021-2025/

Lapin liitto. Vipuvoimaa kasvulle Itä- ja Pohjois-Suomessa. Viitattu 14.6.2024. Saatavissa https://www.lapinliitto.fi/wp-content/uploads/2020/11/Vipuvoimaa-kasvulla-Ita-ja-Pohjois-Suomessa.pdf

Valtioneuvosto 2021. Koronapandemian vaikutuksia kulttuurialalla 2020–2021 Raportti kyselyn vastauksista. Viitattu 14.6.2024. Saatavissa https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/162973/VN_2021_26.pdf?sequence=1&isAllowed=y

GoSaimaa. 2024. Tapahtumat Lappeenrannan ja Imatran seudulla. Viitattu 14.6.2024. Saatavissa https://gosaimaa.com/mita-tehda/tapahtumat/

LAB. Etelä-Karjalan tapahtumaklusteri -hanke. Viitattu 14.6.2024. Saatavissa https://lab.fi/fi/projekti/etela-karjalan-tapahtumaklusteri.

Visit Saimaa. Tapahtumat Saimaalla. Viitattu 14.6.2024. Saatavissa  https://www.visitsaimaa.fi/fi/tapahtumat/

Kirjoittaja

Johanna Heinonen toimii LAB-ammattikorkeakoulussa lehtorina ja TKI-asiantuntijana. Erityisesti matkailun monimuotoinen kehittäminen, digitaalinen viestintä ja asiakaskokemus ovat hänen sydäntään lähellä. EKTAK-hankkeessa hän toimii TKI-asiantuntijana ja vastaa oppilaitosyhteistyöstä.

Artikkelikuva: Niko Laurila. 2022. Saimaa Cycle Tour 2022. Viitattu 24.9.2024. Saatavissa https://imatra.kuvat.fi/kuvat/Tapahtumat+-+Events/Saimaa+Cycle+Tour/Saimaa+Cycle+Tour+2022+(12).jpg

Viittausohje

Heinonen, J. 2024. EKTAK-hanke tapahtuma-alan kehittäjänä Etelä-Karjalassa. LAB Pro. Viitattu pvm. Saatavissa https://www.labopen.fi/lab-pro/ektak-hanke-tapahtuma-alan-kehittajana-etela-karjalassa/