Suomalaisten yleisten kirjastojen tehtävä on ollut sivistyksen edistäminen. Kirjastojen olemassaoloa on kyseenalaistettu ja arvoja epäilty vuosikymmenten aikana. LAB-ammattikorkeakoulun yhteistyökumppani Mäntyharjun kunnan kirjasto on kehittämässä ja uudistamassa kirjastopalveluiden konseptia ja pohtimassa uusia toimintatapoja. Kirjaston kehittämisessä käytettiin ja kokeiltiin osallistavaa työpajamenetelmää.

Kirjoittajat: Sami Heikkinen ja Kirsi Kallioniemi

Kirjastot muutoksessa

Vuonna 2018 tehdyn valtakunnallisen kirjastokyselyn mukaan suurin osa suomalaisista on tyytyväisiä kirjastoihin ja niiden palveluihin. Kirjastojen hiljaisuutta ja rauhallisia tiloja arvostetaan edelleen (Wallius 2018). Kirjastoista tuli kulttuurin lähteitä vuonna 2017 uudistetussa kirjastolaissa, jossa tarkennettiin mm. kirjastojen tehtäviä. Kirjastojen tarkoitus on olla monipuolinen avoin tiedonlähde kaikille ja tarjota opastusta tiedon hankintaan. Kirjastojen tehtävä on myös tukea kirjallisuutta ja kannustaa lukemiseen. Kirjastojen halutaan edistävän harrastuksia, kansalaistoimintaa ja työn tekoa tarjoamalla tiloja näihin tarpeisiin. Lain hengen mukaisesti kirjastojen palvelut tulisi olla järjestetty yhteisöllisyyden ja kulttuurillisen monipuolisuuden mukaisesti. (Selkee 2017.)

Mäntyharjun kirjasto on tällä hetkellä ”perinteinen” kirjasto, jossa on pääsali, musiikkiosasto, lasten ja nuorten osasto, käsikirjasto, lehtisali ja verkkokirjasto. Henkilökunnan poissa ollessa asiakkaat voivat käyttää kirjastoa omatoimisesti. (Mäntyharju 2021.) Kunnan strategiassa on vuoteen 2030 mennessä uudistaa kirjaston konsepti. Uudessa Mäntyharjun kirjastossa perinteinen- ja verkkokirjasto yhdistyvät ja uusina elementteinä ovat tapahtuma-areena, Fablab -ympäristö, kokous- ja näyttelytilat, mediapaja sekä musiikki- ja pelimaailma. Suunnitelmien mukaan uusi kirjasto ei olisi vain hiljainen paikka (Hautamäki 2021).

Design sprintin toteutus

Opiskelijoiden luovaa osaamista hyödynnettiin kirjaston kehittämisessä Design sprintissä. Design sprint on Google Venturesin kehittämä tuote- ja palvelukehityksen työpajamenetelmä, jossa suunnitellaan ja kokeillaan palvelun prototyyppejä viiden päivän mittaisessa prosessissa (Knapp et al. 2016). Intensiivisellä työpanoksella selvitetään, onko kehitetty ratkaisu käyttökelpoinen ja voidaanko sitä jalostaa eteenpäin. Tämä malli antaa mahdollisuuden nopeaan onnistumiseen ja tarjoaa vahvistuksen idean käyttökelpoisuudesta. Se tukee myös jatkokehittämisen päätöksentekoa (Hall 2007).

Mäntyharjun kirjaston Design sprintissä opiskelijat jaettiin kahdeksaan ryhmään. Ryhmillä oli oma kohderyhmä, jonka palveluja he suunnittelivat viikon aikana. Opiskelijat olivat keränneet haastatteluilla tietoa siitä, millaisia asioita kohderyhmään kuuluvat henkilöt arvostavat kirjaston palveluissa ja millaisia uusia asioita he kirjaston palveluiden osalta toivoisivat. Kirjastoa käyttäviksi kohderyhmiksi oli tunnistettu eläkeläiset, kunnan työntekijät, kirjaston työntekijät, koululaiset ja opiskelijat, etätyöntekijät, mökkiläiset, lapset ja satunnaiset kävijät.

Design sprint -viikko käynnistyi aiheeseen ja ohjelmaan tutustumisella. Ryhmien ensimmäinen tehtävä oli kartoittaa millaisen haasteen kanssa he ovat tekemisissä ja mitä haaste tarkoittaa käytännössä heidän kohderyhmänsä näkökulmasta. Tämän pohjalta tunnistettiin osaongelmia, joista osaan etsittiin ratkaisuja viikon aikana.

Viikon toinen päivä käytettiin inspiraation keräämiseen. Valittujen osaongelmien pohjalta kerättiin kokonaisymmärrystä siihen, miten ongelma voitaisiin ratkaista. Inspiraatiota haettiin lateraalisen ajattelun hengestä toimintaympäristöistä, joissa on jotain samankaltaisuutta kirjaston palvelujen kanssa. Täältä poimituista hyvistä ideoista, luonnosteltiin ensimmäisiä ajatuksia siitä, miten nämä ideat voisivat ratkaista alkuperäisen haasteen kirjaston kontekstissa.

Kolmantena päivänä ryhmät jatkoivat syntyneiden ideoiden arviointia ja sopivan ratkaisutavan valintaa. Sopivien ideoiden yhdistämisen kautta valikoitui parhaat ratkaisutavat story boardien pohjaksi. Story boardin avulla kuvataan, kuinka palvelun käyttäjä hyödyntää kirjaston tarjoamaa palvelua ja millaisia palvelun käytön mahdollistavia yksityiskohtia palveluun liittyy.

Torstai oli varattu prototyypin rakentamiseen ja testaamiseen. Prototyypin tarkoituksena on tarjota palvelun käyttäjälle mahdollisuus kokeilla palvelua käytännössä mahdollisimman realistisessa tilanteessa. Korona-aikana toteutetussa projektissa haasteena on prototyypin testaaminen käytännössä. Toisaalta virtuaalisessa ympäristössä koekäyttäjiä on helpompi saada palvelun koekäyttäjiksi, aivan kuten Freundlich ja Heikkinen (2020) jo aiemmin ovat todenneet. Prototyypin testaamisen tavoitteena on tunnistaa kehittämistarpeet.

Perjantaina prototyypit pääsivät koekäyttöön. Jokaisella ryhmällä oli tilaisuudessa mukana koekäyttäjä, jolle prototyyppi esiteltiin. Käyttäjiltä kerättiin näkemyksiä prototyypin toimivuudesta ja ajatuksia jatkokehittämisen tarpeista. Projektin toimeksiantaja oli myös mukana kuulemassa käyttäjien kokemuksia prototyypistä ja pystyi esittämään omia tarkentavia kysymyksiään koekäyttäjille. Päivän ja viikon lopputuloksena jokaisella ryhmällä oli prototyypin lisäksi koekäyttäjien kokemukset hyödynnettävänään palvelun edelleen kehittämistä varten.

Kirjaston uudet palvelut

Lasten työpajoihin osallistui 50 esikoululaista. He halusivat uudelta kirjastolta paljon lasten kirjoja, isoa lasten osastoa, pelihuonetta, Playstation-välineitä ja palapelejä. Toiveissa oli myös hengailu- tai lukuteltta, jossa voi lukea, viettää aikaa, leikkiä ja syödä eväitä. Yläkoululaisten ja lukiolaisten ongelmana on ollut tilan puute, jossa he voisivat viettää aikaa, ja jossa olisi käytössä teknologiaa ja mahdollisuus ladata laitteita. Kirjastossa toimiva kahvila mahdollistaisi pidemmän päivittäisen opiskeluajan.

Kirjaston työntekijöiden ajatusten pohjalta ideoitiin uuden kirjaston yhteisöllisyyttä. Se mahdollistuisi ottamalla huomioon uusien tilojen muokattavuus mm. esiintymislavan osalta. Kirjaston palveluiden yhteisöllisyyttä lisäisivät pajat, joita voitaisiin järjestää käsityö-, elokuva- tai oleiluteemoilla. Yhteisöllisyyttä tukisi myös pakopelihuone ja valo- ja ääninäyttelyt.

Eläkeläiset -kohderyhmä toivoi kirjastoon paikkaa erilaisten sosiaalisten tapahtumien järjestämiseen. Eläkeläisille palveluna ideoitiin kahvio, Männikkö-minimuseo, jossa on paikallista historiaa ja materiaalia, lukupiiri, lukusali Metsikkö ja Kake Randelin -corner. Kirjastoa käyttäville etätyön tekijöille uusi palvelu olisi etätyökuutio, johon voisi lainata hiiren ja istuimen.

Näistä uusista palveluista pitää kertoa kattavasti kirjaston käyttäjille. Tietoa palveluista käyttäjille ja satunnaisille kävijöille voidaan lisätä tekemällä omat verkkosivut kirjastolle. Uusista kirjaston sivuista voidaan kertoa mökkiläiskirjeessä, mitkä laaditaan ja lähetetään kohderyhmälle useamman kerran vuodessa.

Lähteet

Freundlich, H. & Heikkinen, S. 2020. Design Sprintillä viidessä päivässä ongelmasta testattuun ratkaisuun verkossa – Case: Motonet GP:n kehittäminen. Teoksessa: Sallinen, N., Juvonen, P. & Vuorela T. (toim). LAB Innovations Annual Review 2020. Lahti: LAB-ammattikorkeakoulu. LAB-ammattikorkeakoulun julkaisusarja, osa 9. 61-69. [Viitattu 17.6.2021]. Saatavissa: http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-827-342-7

Hall, D. 2007. Fail fast, fail cheap. Business Week. Vol. 32, 19-24.

Hautamäki, J. 2021. Mäntyharjun kirjaston esittely. Esitys LAB-ammattikorkeakoulun etäluennolla 27.1.2021.

Knapp, J., Zeratsky, J. & Kowitz, B. 2016. Sprint: How to Solve Big Problems and Test New Ideas in Just Five Days. Lontoo: Simon & Schuster.

Mäntyharju. 2021. Kirjasto. [Viitattu 17.6.2021]. Saatavissa: https://www.mantyharju.fi/sivut/vapaaaika-kulttuuri/kirjasto/

Selkee, J. 2017. Uusi laki yleisistä kirjastoista astui voimaan 1.1.2017. Kuntaliitto. [Viitattu 17.6.2021]. Saatavissa: https://www.kuntaliitto.fi/ajankohtaista/2017/uusi-laki-yleisista-kirjastoista-astui-voimaan-112017

Wallius, A. 2018. Suomalaiset rakastavat kirjastoja, ja niiden asema kunnissa näyttää nyt vakaalta. Yle Uutiset 9.9.2018. [Viitattu 17.6.2021]. Saatavissa: https://yle.fi/uutiset/3-10394486

Kirjoittajat

Sami Heikkinen, lehtori, LAB-ammattikorkeakoulu, Liiketalouden yksikkö

Kirsi Kallioniemi, lehtori, LAB-ammattikorkeakoulu, Liiketalouden yksikkö

Artikkelikuva: https://pxhere.com/fi/photo/835669 (CC0)

Julkaistu 24.6.2021

Viittausohje

Heikkinen, S. & Kallioniemi, K. 2021. Design sprint Mäntyharjun kirjastolle. LAB Pro. [Viitattu ja pvm]. Saatavissa: https://www.labopen.fi/lab-pro/design-sprint-mantyharjun-kirjastolle/