Asukaslähtöisiä ratkaisuehdotuksia biojätteen lajittelun tehostamiseen

Vuoden 2024 alussa käynnistyi Lappeenrannassa, tarkemmin Lauritsalan alueella, biojätteen erilliskeräystä tehostava kokeilukampanja osana Asukaslähtöiset kiertotalousratkaisut Etelä-Karjalassa (ASKI) -projektia. Kampanjan avulla testattiin ja kehitettiin erilaisia biojätteen lajittelua ja erilliskeräystä tehostavia ratkaisuja yhdessä alueen asukkaiden kanssa. Tässä artikkelissa kerrotaan, kuinka pilottiin valittujen taloyhtiöiden asukkailta kerättiin kokemuksia ja kehitysehdotuksia biojätteen lajitteluun parantamiseen teemahaastatteluiden avulla.

Kirjoittaja: Katariina Pakarinen

Suomessa lajitellaan erilliskeräyksen vuosittain noin 275 miljoonaa kiloa biojätettä. Biojätettä päätyy kuitenkin kuiva- ja sekajätteen joukkoon vielä enemmän – yli 300 miljoonaa kiloa. Väärin lajiteltuna biojäte poltetaan kierrätyskelvottoman jätteen mukana jätteenpolttolaitoksissa, vaikka biojätteestä olisi mahdollista valmistaa biopolttoainetta, multaa ja maanparannusainetta. (Etelä-Karjalan jätehuolto 2024.)

Miksi biojäte sitten päätyy yhä kuivajätteen joukkoon? Tätä selvitettiin Asukaslähtöiset kiertotalousratkaisut Etelä-Karjalassa -projektissa, jossa etsitään keinoja biojätteen lajittelun tehostamiseen (LAB 2023). Projektissa haastateltiin keväällä 2024 Lauritsalasta vuokra- ja omistustalojen asukkaita – 11 henkilöä. Haastattelukutsut jaettiin kahdeksaan taloyhtiöön ja 218 asuntoon. Kuusi kohdetta oli Lappeenrannan asuntopalvelun kohteita ja kaksi yksityisiä taloyhtiöitä.

Haastatteluiden avulla kerättiin kokemusperäistä tietoa ja asukkaiden kohtaamia haasteita biojätteen lajitteluun liittyen. Erityisesti kiinnostuksen kohteina olivat kehityskohteet sekä omassa kodissa että taloyhtiön yhteisessä jätekatoksessa. Haastatteluiden kesto vaihteli 20 minuutista 45 minuuttiin. Osallistujat saivat haastattelusta palkkioksi kaksi lippua elokuvateatteriin.

Pöydällä oleva avattu muovipussi, jossa kissanhiekkaa ja biojätettä. — Kuva 1. Kevään 2024 koostumustutkimuksissa kuivajätteen joukosta löytyi useampaan kertaan muovipussiin pakattuna biojätettä. Kuvassa näkyvän kissanhiekan saa puolestaan Etelä-Karjalan alueella laittaa kuivajätteisiin. (Kuva: Marjo Maijanen)

Mitä asukkailta kysyttiin?

Haastattelu jakautui kolmeen osaan, joiden kautta määriteltiin lajittelun nykytilaa, kartoitettiin lajittelussa kohdattuja haasteita sekä etsittiin uusia ratkaisuja. Haastatteluissa hyödynnettiin avoimia kysymyksiä ja vastauksia tarkennettiin tarpeen mukaan. Asukkaita kannustettiin vastaamaan kysymyksiin mahdollisimman kuvailevasti ja yksityiskohtaisesti.

Ensimmäisessä osassa asukkailta kysyttiin, kuinka biojätteen lajittelu kotona tapahtuu, millaisia pusseja ja astioita käytetään ja mistä biojätettä arjessa syntyy. Asukkaita pyydettiin myös arvioimaan, kuinka paljon biojätettä tulee viikoittain. Asukkailta kysyttiin myös, tietävätkö he mikä kaikki kuuluu biojätteeseen ja mitä biojätteelle tapahtuu jätteenkäsittelylaitoksella.

Toisessa haastattelun osassa haastateltaville kerrottiin taustatietona, että heidän kuivajätteelleen tehtiin koostumustutkimus vuoden vaiheessa, jonka avulla selvitettiin, kuinka paljon biojätettä oli kuivajätteen seassa. Keskimäärin biojätettä oli kuivajätteen joukossa noin 25-30 % (Isomäki & Heikkilä 2024). Tiedon pohjalta asukkaita pyydettiin pohtimaan ja kuvailemaan tilanteita, joissa biojäte päätyy väärään jäteastiaan. Samalla kartoitettiin haasteita, joita asukkaat olivat yleisesti kohdanneet biojätteen lajitteluun liittyen sekä omassa kodissaan että taloyhtiön jätekatoksessa.

Kolmannessa haastattelun osassa asukkailta kerättiin ensin palautetta tehostamiskampanjan toimenpiteistä – esimerkkinä postiluukuista jaetut biojätepussit ja tiedotteet. Sen jälkeen haastateltavia pyydettiin ideoimaan keinoja, joiden avulla biojätteen määrää kuivajätteen seassa voitaisiin vähentää. Erityisesti etsittiin vinkkejä, kuinka oman talon asukkaita motivoitaisiin erottelemaan biojäte tarkemmin.

Kuva 2. Osa kokee jätekatoksen biojäteastian vastenmielisenä esimerkiksi hajun, tahmaisuuden tai kärpästen vuoksi. (Kuva: Katariina Pakarinen)

Kuinka biojätteen lajittelu sujuu tällä hetkellä?

Kaikki haastateltavat kokivat biojätteen kierrättämisen tärkeänä ja kertoivat lajittelevansa biojätteen erikseen. Keskustelun edetessä kävi kuitenkin ilmi, että osalla asukkaista saattoi silloin tällöin jokin yksittäinen ja kooltaan pieni biojäte, kuten porkkanankanta, eksyä kuivajätteen sekaan. Pääasiassa asukkaat kertoivat biojätteen syntyvän erilaisista hedelmien ja juuresten kuorista, kahvinporoista, leivän paloista ja kananmunista. Ruokahävikkiä pyrittiin minimoimaan jokaisessa taloudessa, vaikka toisinaan biojäteastiaan päätyikin vanhaksi mennyttä ruokaa. Asukkaille oli muutamia poikkeuksia lukuunottamatta hyvin selvää, mikä kuuluu biojätteeseen. Eniten pohdintaa olivat aiheuttaneet kukkamulta, pehmopaperit, puiset jäätelötikut, puupohjaiset eläinten kuivikkeet sekä kissanhiekka.

Biojätteen määrä vaihteli huomattavasti asukkaiden kesken. Osassa talouksista vietiin jätekatokseen vain yksi biojätepussi viikossa, kun taas toisissa täyttyi viiden litran astia kaksi kertaa viikossa. Kaksi vastaajaa puolestaan arvioi viikottaisen biojätteen määräksi noin 20-30 litraa.

Kaikki haastatellut yllättyivät lajittelututkimuksen tuloksesta. Syitä korkealle luvulle etsittiin tietämyksen tai kiinnostuksen puutteesta, alueen asukkaiden sosioekonomisesta asemasta sekä yksikielisistä lajitteluohjeista. Osa uskoi, että maahanmuuttajataustaisilla henkilöillä lajittelua saattaa heikentää myös erilaiset kulttuuriset tavat tai kielihaasteet. Haastateltavat pohtivat myös voisiko lajittelua heikentää keittiön puutteelliset tilat ja varsinkin kesällä biojätteen haju ja jäteastiassa pörräävät kärpäset. Kolme haastatelluista kertoi, että heidän oma suhtautumisensa biojätteen lajitteluun oli muuttunut muutama vuosi aiemmin, esimerkiksi uuden parisuhteen myötä, jossa toinen osapuoli oli tottunut kierrättäjä tai toisena esimerkkinä ajatuksia herättäneen ”Kaappaus keittiössä” tv-ohjelman myötä.

Suurin osa haastatelluista tiesi, että biojätteestä jalostetaan Kukkuroinmäen jätteenkäsittelylaitoksella multaa, maanparannusaineita ja biokaasua. Siitä huolimatta haastateltavat toivoivat, että biojätteen erilliskeräyksen hyödyistä tiedotettaisiin entistä enemmän. Esimerkkinä osa haastatelluista oli huomannut tiedon biokaasun tuottamisesta kevään aikana ASKI-hankkeen jakamien biojätepussien painatuksesta. Biojätepusseja kiiteltiin, mutta toivottiin jatkossa hieman suurempaa kokoa. Kahden taloyhtiön asukkaat kertoivat myös positiivisia kokemuksia Smart Store -lajitteluastioista, joita heille jaettiin kevään aikana. Yksi asukkaista kertoi, että hän on huomannut asukkaiden lajittelevan aktiivisemmin myös muovia lajitteluastioiden jaon jälkeen.

Kehitysehdotuksia

Haastattelut toimivat yhtä aikaa sekä tiedonhankinta- että tiedon levittämisen kanavana. Tavoitteena oli löytää asukaslähtöisiä kehitysehdotuksia ja samalla motivoida asukkaita lajittelemaan biojätteensä entistä paremmin ja jakamaan vinkkejään myös naapureille.
Asukkaat korostivat, että lajittelun täytyy olla helppoa ja vaivatonta. Esiin nostettiin esimerkiksi seuraavia keinoja biojätteen erilliskeräyksen tehostamiseen:

Vuokra-asunnon keittiöön tarvittaisiin lisää tilaa jäteastioille esimerkiksi erillisten katseenkestävien lajitteluastioiden avulla.
Jätekatoksissa tulisi olla selkeämmät kuvalliset merkinnät ja lajitteluohjeet useammalla kielellä.
Tarvitaan aktiivista valistustyötä – esimerkiksi postiluukkujakeluna lisää infoa, tiedotteita ja biojätepusseja. Tietoa olisi hyvä saada eri tasoisena ja eri kanavista – sosiaalista mediaa unohtamatta.
Asennemuutokseen kannustaminen on tärkeää tehdä positiivisuuden ja konkreettisten esimerkkien kautta. Esimerkkinä kuinka oikealla lajittelulla voidaan säästää rahaa jätehuoltokustannuksissa.
Lasten ja nuorten opettaminen päiväkodeissa ja kouluissa on tärkeää – sitä kautta myös vanhemmat oppivat.
Jokaisen olisi hyvä käydä tutustumassa jätteenkäsittelylaitokseen – se on silmiä avaava kokemus.

Haastatteluiden avulla kerätty tieto visualisoidaan syksyn aikana kuvauksiksi erilaisten biojätteen lajittelijoiden arjesta. Näitä visualisointeja hyödynnetään sekä työkaluina seuraavien toimenpiteiden suunnittelussa että viestintämateriaalina tulevissa biojätteen lajittelua tukevissa kampanjoissa.

Lähteet

Etelä-Karjalan jätehuolto. 2024. Biojäte. Viitattu 7.6.2024. Saatavissa https://ekjh.fi/tietopankki/lajittelu/biojate/

Isomäki, K. & Heikkilä, H. 2024. Taloyhtiöissä heitetään satojen eurojen edestä jätteitä vääriin astioihin. Viitattu 20.5.2024. Saatavissa https://blogit.lab.fi/labfocus/taloyhtioissa-heitetaan-satojen-eurojen-edesta-jatteita-vaariin-astioihin/

LAB. 2023. Asukaslähtöiset kiertotalouden ratkaisut Etelä-Karjalassa – ASKI. Projektisivut. Viitattu 7.6.2024. Saatavissa https://lab.fi/fi/projekti/asukaslahtoiset-kiertotalouden-ratkaisut-etela-karjalassa-aski

Kirjoittaja

Katariina Pakarinen toimii LAB-ammattikorkeakoulussa palvelumuotoilun asiantuntijana Asukaslähtöiset kiertotalouden ratkaisut Etelä-Karjalassa (ASKI) -hankkeessa sekä projektipäällikkönä ESR+-rahoitteisessa Yhdyskuntataidetta – monialaista prosessiosaamista julkisen taiteen ja yhdyskuntasuunnittelun yhteistyönä -hankkeessa.

Artikkelikuva: Kaisu Isomäki. Havainnointikierroksen löydöksiä – biojäteastiassa pussi astiaan kuulumatonta roskaa.