Asiantuntija, blogialustat odottavat sinua

Blogi voi olla asiantuntijalle erinomainen väline tuoda osaamistaan ja tietämystään esiin ajantasaisesti ja vuorovaikutuksellisesti. Asiantuntijablogissa kannattaa panostaa jäsentelyyn, otsikkoon ja aloitukseen.

Kirjoittaja: Taina Salakka-Kontunen

Asiantuntijassa yhdistyvät tieto, kokemukset ja ilmaisukyky. Hän hahmottaa tietoa ja osaa soveltaa sitä, ja hänellä on kykyä innovoida jotakin uutta (Wikipedia 2022). Blogi on mitä mainioin väline antaa asiantuntijan loistaa.

Asiantuntijatiedon katsotaan sisältävän erilaisia osa-alueita. On faktatietoa, käsitteellistä, abstrahoivampaa tietoa, prosesseihin liittyviä taitoja sekä itsesäätelyllistä, reflektiivistä osaamista. Lisäksi merkittäväksi asiantuntijatiedon elementiksi nimetään äänetön tieto, jolla tarkoitetaan intuition kaltaista tietoa (Tynjälä 1998, 117).

Viestintätaidot edistävät ilman muuta asiantuntijan pyrintöjä, koska ne auttavat tuomaan kaikkea tietoa esiin. Joka alalla asiantuntijatyössä edellytetään sekä suullisia että kirjallisia kommunikaatiotaitoja, ja tiedeyhteisössä kirjoittaminen myös toimii keskeisenä tiedon rakentamisen välineenä (Tynjälä 1998; 114, 125).

Blogikirjoittamisen etuja ovat ketteryys, reaktiivisuus ja vuorovaikutuksellisuus. Asiantuntija profiloituu julkaisijana. Asiantuntijablogilla voidaan edistää viestinnällisen imagon lisäksi markkinointia. Yleisö arvostaa laadukasta tietoa (Salakka-Kontunen 2021). Tiedekirjoittajalle blogi tarjoaa vapauksia ja mahdollisuuksia; tyylin saa päättää itse, omassa blogissa myös lähdeviitteiden käytön. Blogissa voi kokeilla uusien ajatuksien toimivuutta ja kiteyttää tiedeartikkeliksi pitkäjänteisemmän työn hedelmiä (Taira 2017, 123).

Kaikki alkaa mediasta, välineestä, alustasta, johon haluat kirjoittaa. Tutustu ensin mediaan, ja jos olet tarjoamassa tekstiä johonkin, ota etukäteen selvää ohjeista.

Jäsentely kannattaa

Ideointivaiheessa mieti, mitä haluat tekstilläsi välittää. Hyvin kiteytetty ajatus helpottaa kirjoittamisen prosessia. Jäsentele sisältöä ainakin mielessäsi, ellet halua hahmotella asioita ruudulle tai vaikka ranskalaisin viivoin paperille.

Klassinen ja edelleen toimiva tapa jäsentää sisältö on noudattaa järjestystä alku, keskikohta ja loppu. Uutismaisessa työskentelyssä aloitetaan aina pääasialla, sitten seuraa selitys- ja perusteluosuus ja loppuun, jos tila sallii, kerrotaan taustaa. Erittäin hyvä juonenkulku asiantuntijablogiin on myös johdanto, tausta, asian esittely, argumentointi ja lopetus (Kuva 1).

Kuva 1. Malleja tekstin jäsentämisen avuksi. (Kamaja & Vihtonen 2022)

Asiantuntijatekstin itsestään selvä lähtökohta on virheettömyys sekä asiasisällössä että kieliasussa (Mertanen 2007, 28). Oikeakielisyyden hallintaan löytyy tarvittaessa helposti harjoitusmateriaalia ja koulutusta.

Panosta otsikkoon

Otsikko pysäyttää. Otsikko esittelee jotakin uutta. Jos blogissa käytetään ingressiä eli alkujohdantoa, niin sen jälkeinen, varsinainen blogiteksti kertoo asian.

Pitkässä tekstissä voi käyttää väliotsikoita siirryttäessä teemasta toiseen, kuten esimerkiksi tässäkin artikkelissa. Väliotsikoita tarvitaan helpottamaan lukemista; ne antavat hengähdystaukoja ja rytmittävät lukemista (Mertanen 2007, 41). Ne ovat tarpeellisia siksikin, että blogitekstejä selaillaan, silmäillään ja luetaan myös mobiililaitteilla.

Otsikon merkitystä tekstin ”sisäänheittäjänä” ei pidä aliarvioida. Blogialustat ovat erilaisia, mutta nyrkkisääntönä voi pitää, että ytimekäs otsikko on hyvä. Artikkelien lukutilastoistakin näkee, että napakat, selkeät otsikot – jotka parhaimmillaan sisältävät hakukoneystävällisiä asiasanoja ja siten edistävät tekstin huomioarvoa internetin massassa – vetävät lukijoita puoleensa. Esimerkiksi LAB Focus -blogissa vuoden 2021 katselukertojen kärjessä oli artikkeli Moni ensihoitaja miettii alanvaihtoa (Katela & Helminen 2021).

Myös Salakan & Salakka-Kontusen (2022) kirjallisuusblogi tukee otsikolla on väliä -ajatusta. Blogin luetuimpien artikkelien joukosta löytyvät napakan ja dramaattisen otsikon omaavat Jorma Palon omaelämäkerralliseen kirjaan perustuva blogiartikkeli Lääkäri sairastuu syöpään sekä Liisa Näsin dekkarin esittely Amatöörietsivän ankara oppiläksy.

Aloittamisen tuska ja tarkoitus

Aloituskappale palvelee osittain samaa tarkoitusta kuin otsikkokin, eli sen pitäisi vetää lukijaa puoleensa ja rohkaista lukemaan lisää. Alun tulisi herättää kiinnostus.

Alku voi olla fakta, mielipide tai kysymys. Asiantuntijablogien aloituksissa mennään useimmiten asia edellä, mikä on järkevää ja perusteltavissa, mutta voi blogiartikkeli alkaa persoonallisemminkin.

Oli tavallinen perjantai, kunnes kaikki tajusivat mistä oli kyse. Kahvihuoneeseen oli katettu kakkukahvit. Oli koittanut se päivä, jota kaikki olivat pelänneet ‒ Mirja jäisi eläkkeelle. Kaiken kruunasi esimiehen kommentti yhdelle hoitajista: ”Mirja päätti jättää astmahoitajan tehtävät sinulle”. (Ihalainen ym. 2022)

Kyseisen artikkeli käsittelee varautumista sote-alan osaajien eläköitymisen ja sen tuomaan osaamisvajeeseen. Artikkeli kertoo muun muassa mentoroinnista ja osaamisen johtamisesta ja summaa, millaisin keinoin Mirjan työyhteisössä olisi voitu välttää tukala tilanne (Ihalainen ym. 2022).

Kysymyksellä aloittaminen toimii etenkin, kun ollaan tunteita herättävän asian äärellä:

Tuntuuko, että Black Friday alennuskampanjoineen on laajentunut viime vuosina todella paljon? (Kokkonen 2022).

Jos blogiartikkelin kirjoitusprosessin alku takkuaa ja ahdistaa, niin hyvä on ryhtyä vain kirjoittamaan jostakin, joka tuntuu sujuvan. Se jokin voi olla loppukappale tai otsikko tai väliotsikko, pääasia, että kirjoittaja pääsee vauhtiin. Tekstiä voi myöhemmin mielin määrin muokata ja kappaleiden järjestystä muuttaa, ja parhaat aloitussanat voi halutessaan kirjoittaa viimeiseksi.

Tyyliasioihin sopii kirjailija George Orwellin motto: ajattele selkeästi ja kirjoita samoin. Lisäksi varo ammattijargonia, kulahtaneita kliseitä ja päiväkohtaisia muotisanontoja.

Kirjoittaja joutuu tekemään jatkuvasti valintoja ja päätöksiä, jotka koskevat sisältöä, rakennetta ja kieltä. Puuha vaatii pitkäjänteisyyttä, eikä yhtä ja oikeaa tapaa kirjoittaa ole, vaan pitäisi löytää itselle luontainen tapa ja tyyli kirjoittaa (Viskari 2009, 42‒43).

Mutta vaivannäkö kannattaa. Parhaimmillaan asiantuntijabloggaaminen on iloista ja tyydyttävää puuhaa, jonka suolana on kiteyttää ajatuksiaan muillekin välittyvään muotoon. Aiheeseen syventyminen tuo uusia oivalluksia ja yllyttää tutkimaan lisää.

Lähteet

Ihalainen, J., Lind, S., Sankari, S., Väkeväinen, T. & Behm, M. 2022. Katoaako sote-osaaminen eläköityvien mukana vai osataanko varautua? LAB Focus. Viitattu 1.5.2022. Saatavissa https://blogit.lab.fi/labfocus/katoaako-sote-osaaminen-elakoityvien-mukana-vai-osataanko-varautua/

Kamaja, H. & Vihtonen, J. 2022. Asiantuntija kirjoittajana. Koulutusmateriaali. LAB-ammattikorkeakoulu.

Katela, K. & Helminen, K. 2021. Moni ensihoitaja miettii alanvaihtoa. LAB Focus. Viitattu 1.5.2022. Saatavissa https://blogit.lab.fi/labfocus/moni-ensihoitaja-miettii-alanvaihtoa/

Kokkonen, S. 2022. Black Friday ilmiönä kasvaa – erityisesti verkkokaupassa. LAB Focus. Viitattu 1.5.2022. Saatavissa https://blogit.lab.fi/labfocus/black-friday-ilmiona-kasvaa-erityisesti-verkkokaupassa/

Mertanen, V. 2007. Tietokirjoittajan käsikirja. Tampere: Vastapaino.

Salakka, T. & Salakka-Kontunen, T. 2022. Tainan ja Tommin aarrearkku. Kirjallisuusblogi. Viitattu 1.5.2022. Saatavissa https://tainanaarrearkku.wordpress.com/

Salakka-Kontunen, T. 2021. Blogi hyötyy asiantuntijasta ja asiantuntija blogista. LAB Focus. Viitattu 1.5.2022. Saatavissa https://blogit.lab.fi/labfocus/blogi-hyotyy-asiantuntijasta-ja-asiantuntija-blogista/

Taira, T. 2017. Tiedeviestintä ja asiantuntijuus sosiaalisessa mediassa. Teoksessa: Karjula, E. & Mahlamäki, T. (toim.): Kurinalaisuutta ja kuvittelua: näkökulmia tietokirjoittamiseen. Norderstedt: Tarke.

Tynjälä, P. 1998. Kirjoittaminen, oppiminen ja asiantuntijuuden kehittyminen. Teoksessa: Nuutinen, A. & Kumpula, H. (toim.). Opetus ja oppiminen tiedeyhteisössä. Jyväskylä: Peda-forum.

Viskari, S. 2009. Tieteellisen kirjoittamisen perusteet: opas kirjoittamiseen ja seminaarityöskentelyyn. Tampere: Tampereen Yliopistopaino.

Wikipedia. 2022. Asiantuntija. Viitattu 1.5.2022. Saatavissa https://fi.wikipedia.org/wiki/Asiantuntija