Pikseleistä tuotteisiin?

Kirjoittaja: Harri Heikkilä

Kuluvana vuonna 2024 on käyty vilkasta keskustelua siitä, mitä generatiivisen tekoälyn (GAI) ja designjärjestelmien kehittyminen merkitsee käyttökokemus- ja käyttöliittymäsuunnittelulle (UX/UI). Konsensus vaikuttaa olevan, että käyttöliittymäsuunnittelussa manuaalinen työ supistuu ja tutkimuksellisuus kasvaa. Käyttökokemuksen kehittämisen tärkeyttä AI ei muuta, mutta senkin tulisi jatkossa olla vahvemmin osa kokonaisuutta. Samanaikaisesti UX/UI:n kenttä myös laajenee uusien roolien kuten UX-kirjoittamisen ja äänikäyttöliittymien muotoilun kautta.  (Groeneveld 2024; Mehzabeen 2024; Li & Li 2023.) Tulisiko koko prosessia tarkastella UX/UI:n sijaan digitaalisena tuotemuotoiluna, kysyvät monet.

Tämän kehityksen hengessä LAB-ammattikorkeakoulun Muotoilun ja median digitaalisten ratkaisujenkin koulutus uudistuu 2025 syksyllä. Digitaalisen kokemuksen muotoiluksi ja johtamiseksi. Uutta opetussuunnitelmaa on validoitu haastattelemalla alan yritysten suunnittelujohtajia, mikä on avannut mielenkiintoisen näkymän siihen, miten yllä kuvattu kehitys nähdään Suomessa.

UX/UI:n roolin laajeneminen

Haastatteluista ilmenee, että keskustelu on havaittu myös Suomessa: ”Kohti digitaalista tuotemuotoilua ollaan menossa maailmalla” (H2).

Mutta mistä siinä tarkalleen ottaen on kyse? Termit ovat varmasti päällekkäisiä, mutta digitaalinen tuotemuotoilu on kuitenkin laajempi prosessi. Se painottaa liiketoiminnallisia tavoitteita sekä tuotteen elinkaaren hallintaa, siinä missä UX/UI keskittyy käyttäjäkokemukseen ja käyttöliittymään, eikä välttämättä huomioi tuotteen kaupallisia tai strategisia aspekteja samalla laajuudella. Näin ainakin periaatteessa, käytännössä ero ole välttämättä näin selvä. UX/UI:ta voidaan yhä ajatella laajemmin tai suopeammin – ja muotoilun panoksena digitaaliseen tuotekehitykseen. Haastatteluista käy ilme, että muutos saattaa olla enemmän terminologinen kuin sisällöllinen.

”UX/UI on ehkä terminä vanhentumassa, mutta ei niinkään sisältönsä osalta. Digital product design on modernimpi termi, siitä kaikki puhuvat nyt” (H3). ” UX/UI-suunnittelussa itsessään ole vikaa (…) myymme sitä osaamista, mitä meillä on, sillä nimellä, millä asiakas haluaa sen ostaa (…) Kaikki kiertää. Jos puhaltaisi pölyt 70-luvun systeemisuunnittelun manuaalista, se olisi taas käyttökelpoinen” (H4).

Käytännön näkökulma on siis se, että tekemisen nimikkeet muuttuvat vuosien mittaan, mutta se ei muuta työn ydintä – asiakkaan ongelmien luova ratkaisua. Muuhun johtopäätökseen onkin vaikea päätyä, kun tutkii esimerkiksi Vetanin (2024) esiin nostamaa ”tuplatimanttia” 1960-luvulta. Se näyttää tutulta ja varsin ajankohtaiselta.

Kuva 1. Osborn-Parnes CPS Model vuodelta 1967 (Vetan 2024)

Haastatteluissa liiketaloudellisten taitojen merkitystä pidettiin tärkeänä, mutta esiin nousi myös huoli siitä, että niiden korostaminen saattaisi vähentää suunnittelutyön käytännön osaamisen painoarvoa. Tasapainon säilyttäminen on haastavaa. ”Liiketoiminnan ymmärrys on toki tärkeää muotoilun kannalta, mutta designin on edelleen oltava suunnittelun ytimessä” (H1). UX/UI-suunnittelijoiden on joka tapauksessa tulevaisuudessa kyettävä löytämään balanssi liiketoiminnan ja suunnittelun tarpeiden välillä. ”Bisneskieli on yleensä se haastavin designerille. Käyttäjän ja teknologian kanssa tulee kyllä toimeen, mutta johtoryhmän edessä olisi hyvä hallita myös se kieli” (H4). Toisaalta ”Dublinin äskettäisessä UX/UI-konferenssissa oli useassa puheenvuorossa tunnelmaa, että johan tästä bisneksestä on jauhettu ja konversioita optimoitu. Että pitäisikö palata puhumaan siitä, mitä designerit ovat perinteisesti osanneet tehdä” (H5). H6 on samoilla linjoilla: muotoilijan ydinosaaamista on haluttavuuden, käytettävyyden ja saavutettavuuden yhdistäminen, toteutettavuus ja liiketoimintakelpoisuus ovat vain lisiä siihen. ”Alamme tarvitaan yhä Figmaa enemmän kuin PowerPointia”. H6 ei myöskään innostu tuotekehityksestä. ”Meidän organisaatiot eivät ole tuotekehitysorganisaatiota, eivätkä alan tarpeet liity siihen”.

Design Systemien ja tekoälyn nousu

Tekoälyn ja design systemien rooli on keskeinen muutos, joka haastateltujen mukaan korostuu tulevaisuuden UX/UI-työskentelyssä. ”Tekoäly toimii jo nyt suunnittelutyön sparraajana, ja design systeemit vähentävät manuaalisen työn määrää” (H2). ”Tämä automaatio voi parhaimmillaan vapauttaa suunnittelijat keskittymään luovempaan ja strategisempaan työhön, mutta ensin heidän on ymmärrettävä syvällisesti suunnitteluperiaatteet ennen kuin he voivat hyödyntää tekoälyn työkaluja tehokkaasti.”(H4). Generatiivinen tekoäly ja laajat kielimallit (LLM) ovat mullistamassa suunnittelutehtäviä, mutta niiden laajempi käyttö voi johtaa siihen, että käyttöliittymät alkavat muistuttaa toisiaan. (UX Design Trends 2024)

Toisaalta ” konferenssissa AI-fokus oli suunnittelun sijaan tutkimuksessa. Siellä oli vierekkäin peräti seitsemän eri firmaa, jotka kaikki tarjosivat AI-avusteista tutkimuksen automatisointia ja asiakasymmärryksen hallinnointia” (H5).

”Tekoälytyökalut eivät vastaa niihin asiakkaiden ongelmiin, joita me ratkomme. Ne eivät ole kovin relevantteja tässä kontekstissa. Tekoäly voi kyllä tuottaa helposti ideoita, kuten sata erilaista kissanlelukauppaa koskevaa konseptia. Mutta halvoista ideoista ei synny mitään merkittävää, ellei niihin investoida huomattavasti enemmän. UI on vain portti kaupankäynnin maailmaan, mutta sen portin takana on paljon muutakin. Kuka tahansa ei pysty viemään asioita siitä eteenpäin” (H3).

Kuva 2. UX/UI-suunnittelu on tulevaisuudessa entistä kokonaisvaltaisempaa digitaalisten tuotteiden muotoilua. (Kuva: Ideogram / Harri Heikkilä)

Toisin sanoen, vaikka teknologiset työkalut kehittyvät, käytännön osaaminen ja konkreettiset taidot pysyvät edelleen korvaamattomina. ”Ilman käytännön UX/UI-osaamista ei kukaan tule meille töihin. Portfoliossa pitää olla konkreettisia näyttöjä” (H3). Viesti on selvä: vaikka uudet teknologiat, muuttavat suunnittelijan työtä, niin perustaidot – kuten prototypointi ja käyttäjätutkimus – säilyvät keskeisinä menestymisen kannalta alalla. Niitä voi toteuttaa AI-avusteisesti, mutta ensin täytyy sisäistää miten hyviä käyttökokemuksia tukeavia käyttöliittymiä.

Yhteenveto

UX/UI on lähtökohtaisen monialainen ala ja siihen voi siksi ottaa monta eri kulmaa. Eurooppalaisissa korkeakouluissa muotoilualalla keskitytään suunnittelun esteettisiin ja kokemuksellisiin puoliin, tietojenkäsittelytiede painottaa teknistä toteutusta, kauppakorkeakoulut korostavat tuotekehitystä sekä markkinointia ja psykologian laitokset kognitiivisia prosesseja. Juuri siksi ala on kiinnostava ja toimivan koulutusohjelman tulee sisältää elementtejä useilta aloilta.

Tulevaisuudessa suunnittelijoiden on sopeuduttava jatkuvasti kehittyvään teknologiaan, mutta samalla heidän on säilytettävä käytännön muotoiluosaaminen ja inhimillinen kosketus suunnittelutyössään. Muotoilija tuo ihmisymmärryksen mukaan suunnitteluun. Vaikka digitaalisen tuotemuotoilun painotus voi kasvaa, UX/UI-suunnittelun merkitys säilyy vahvana osana digitaalisten tuotteiden menestystä. On selvää, että yhteistyön ja viestintätaitojen merkitys eri sidosryhmien kanssa korostuu entisestään UX/UI-suunnittelun kasvaessa osaksi digitaalisen tuotemuotoilun laajempaa kenttää. Tekoäly ja design systeemit tarjoavat mahdollisuuksia, mutta ne eivät voi korvata syvällistä ymmärrystä ongelmanratkaisusta ja suunnitteluprosessista, joka on edelleen luovuuden ja asiakaslähtöisen ajattelun ytimessä.

Lähteet

Mehzabeen, M. 2024. The evolving role of user experience (UX): From centralized to integrated approach. Viitattu 11.10.2024. Saatavissa https://www.bounteous.com/insights/2024/05/09/evolving-role-user-experience-ux-centralized-integrated-approach/

Groeneveld, N. 2024. UX dying? The Designer’s Toolbox. Viitattu 11.10.2024. Saatavissa https://www.thedesignerstoolbox.com/ux-jobs/is-ux-dying/

Li, J. & Li. Y. 2023. How generative AI is remaking UI/UX design. Viitattu 11.10.2024. Saatavissa https://a16z.com/how-generative-ai-is-remaking-ui-ux-design/

The Alien Design. 2024. The Future of UX Design: How AI will impact UX design?. Viitattu 11.10.2024. Saatavissa https://www.thealien.design/blog/future-of-ux-design-ai-impact.or

UX Design Trends. 2024. UX Design Trends 2024: The future of user experience and interface design. Viitattu 10.12.2024. Saatavissa https://trends.uxdesign.cc/2024.

Vetan. J. 2023. Embracing simplicity: A fresh old look at problem-solving in innovation. Design Sprint Academy. Viitattu 11.10.2024. Saatavissa https://www.designsprint.academy/blog/embracing-simplicity-a-fresh-old-look-at-problem-solving-in-innovation

Haastattelut

H1. Johtava suunnittelija 1. Verkkohaastattelu 24.9.2024.
H2. Johtava suunnittelija 2. Verkkohaastattelu 30.9.2024.
H3. Suunnittelujohtaja 1. Verkkohaastattelu 24.9.2024.
H4. Suunnittelujohtaja 2. Verkkohaastattelu 8.10.2024.
H5. UX/UI konsultti. Sähköpostihaastattelu 11.10.2024.
H6. Suunnittelujohtaja 3. Verkkohaastattelu 12.11.2024.

Kirjoittaja

Harri Heikkilä on taiteen tohtori, joka toimii LAB-ammattikorkeakoulun Muotoiluinstituutissa Visuaalisen viestinnän ja UX/UI:n yliopettajana ja on suunnitellut syksyllä 2025 alkavan Digitaalisen kokemuksen muotoilun ja johtamisen Masters-koulutuksen opetussuunnitelmaa.

Artikkelikuva: Ideogram / Harri Heikkilä

Viittausohje

Heikkilä, H. 2024. Pikseleistä tuotteisiin? LAB Pro. Viitattu pvm. Saatavissa https://www.labopen.fi/lab-pro/pikseleista-tuotteisiin/