Onnistuneen yhteistyön avaimia sote-alan testbed-toiminnassa

Kun uusien teknologioiden ja tuotteiden testaustoimintaa viedään aitoon sote-ympäristöön, on yhteistyön toimivuus eri osapuolten kesken ratkaisevaa testauksen onnistumiselle. Hyvä suunnittelu ja tiedotuksen avoimuus varmistavat osaltaan testbed-toiminnan onnistumista sote-alan testausympäristöissä.

Kirjoittaja: Kaisa Seppänen

Uutta teknologiaa sote-alalle testaustoiminnan kautta

Hyvinvointiteknologia ja digitaalisuus nähdään tärkeinä terveyden ja hyvinvoinnin tekijöinä ja niiden odotetaan parantavan sosiaali- ja terveyspalveluiden laatua, lisäävän yhdenvertaisuutta sekä tukevan osallisuutta. Lisäksi digitalisaation ja teknologian hyödyntäminen terveysalalla antaa yrityksille uusia menestyksen mahdollisuuksia. (Sosiaali- ja terveysministeriö 2016, 8.)

Julkinen sektori on tärkeässä roolissa uusien teknologisten innovaatioiden synnyttämisessä terveydenhuoltoon. Yhtenä työkaluna tähän on Suomessakin kehitetty erilaisia testbed- ja living lab -tyyppisiä̈ toimintamalleja, joissa eri alan yritykset pääsevät esittelemään, kehittämään ja testaamaan palvelutuotteitaan julkisen toimijan kanssa sekä osoittamaan innovaationsa hyötyjä. (Ekholm 2019, 13; Tevameri 2017, 41.)

Hyvä yhteistyö testaukseen osallistuvien osapuolten kesken on välttämätöntä tämänkaltaisten innovaatioprojektien onnistumisen kannalta. Kehittäjien ja käyttäjien välinen vuorovaikutus on ensiarvoista, jotta kehitettävä tuote otettaisiin aikanaan hyvin vastaan markkinoilla. Haasteita voi ilmetä erityisesti, jos testattava teknologia on vierasta testaukseen osallistuville terveydenhuollon ammattilaisille tai jos testaukseen osallistuvat eri alojen asiantuntijoiden kommunikaatiossa on ongelmia, johtuen eri osaamistaustoista. Yhteistyötä eri osapuolten kanssa tarvitaan myös, jotta testattava teknologia voidaan onnistuneesti sovittaa haluttuun sote-palveluun. (Hyysalo & Hakkarainen 2014, 205; Dutilleul et al. 2010, 61).

Testbed-toiminnan kehittäminen Etelä-Karjalassa

ELSA Testbed -hankkeessa kehitettiin Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin (Eksote), LUT-yliopiston ja LAB-ammattikorkeakoulun yhteistyönä Etelä-Karjalaan innovaatioympäristöä sekä testbed-toimintaa ja toteutettiin uusien tuotteiden ja palveluiden testauksia ja kokeiluja aidossa asiakasympäristössä. Kokeilut painottuivat kotiin vietäviin ja kotona asumista tukeviin palveluihin. (ELSA Testbed 2020.)

ELSA Testbed -hankkeen aikana erilaisia tuotteita, teknologioita tai palveluja testattiin aidoissa sote-ympäristöissä, henkilökunnan ja asiakkaiden keskuudessa. Yhteistyötä tehtiin n. 30 eri yrityksen kanssa ja erilaisia toteutettuja kokeiluja, testauksia ja pilotointeja tehtiin 15 kappaletta. Testaustoimintaan osallistui erilaisia yrityksiä; suurista monikansallisista yrityksistä pieniin paikallisiin kasvuyrityksiin ja start-uppeihin. Lisäksi ELSA Testbed tarjosi vasta kehitteillä ja ideatasolla olevien tuotteiden tuotekehitykseen apua usealle yritykselle ja toimijalle. Testattavia ja kehitettäviä tuotteita olivat mm. erilaiset sovellukset, asiakkaita osallistavat teknologiset ratkaisut, dataa keräävät ja sitä hyödyntävät tuotteet sekä teknologiset apuvälineet.

Testausympäristöinä toimi suurimmalta osin Eksoten sote-palveluympäristö, josta testauksiin ja kokeiluihin osallistui henkilökuntaa ja asiakkaita perhe- ja sosiaalipalveluista, terveys- ja vanhuspalveluista sekä kuntoutuksen palveluista.

Onnistunut testbed-yhteistyö vaatii suunnittelua ja avoimuutta

Testauksien kautta havaittiin, että huolellinen testauksen suunnittelu sekä avoin tiedonkulku olivat avainasemassa onnistuneeseen yhteistyöhön testauksessa sekä testaukseen liittyvien haasteiden ratkaisemisessa aidoissa sote-ympäristöissä. Testauksen suunnitteluvaiheessa huomioitiin edellytykset sosiaali- ja terveydenhuollon toimipisteissä tehtävälle kokeilulle sekä selvitettiin mitä lupia ja sopimuksia testaaminen juuri tässä ympäristössä ja asiakkaiden parissa vaatii sekä huolehdittiin näiden dokumenttien valmistelusta.

Suunnitelmallisuus näkyi myös yrityksen kanssa yhdessä laadituissa testaussuunnitelmissa sekä jokaiseen testaukseen räätälöidyissä lomakkeissa ja tiedotteissa. Suunnittelussa kiinnitettiin huomioita myös testaukseen osallistuvan henkilöstön valintaan ja lukumäärään. Valinnassa otettiin huomioon testauksen, mutta myös testausorganisaation arkisen työn, vaatimukset. Lisäksi erilaisten sote-asiakassegmenttien erojen tiedostaminen testauksen suunnittelussa ja toteutuksessa osoittautui tärkeäksi, sillä eri asiakasryhmät vaativat erilaista ohjausta ja huomiointia testauksen aikana. Tämä seikka huomioitiin esimerkiksi testauksen kestoa ja siihen osallistuvan henkilöstön määrää suunniteltaessa.

Suunnitteluvaiheessa arvioitiin myös testattavan laitteiston tai tuotteen toimintavarmuutta ja käytettävyyttä testauksen aikana. Testattavan laitteiston käytöstä ja havaintojen raportoinnista laadittiin testaaviin yksiköihin kattavat ja selkeät ohjeet. Selkeällä ja hyvin suunnitellulla ohjeistuksella tavoiteltiin mahdollisimman matalaa käyttökynnystä testattavalle tuotteelle.

Kun testauksia ja kokeiluja vietiin aitoon sote-ympäristöön, työpisteisiin ja jopa asiakkaiden koteihin, tiedotuksen avoimuus osoittautui tärkeäksi. Jo testausta suunniteltaessa kiinnitettiin huomioita testaukseen soveltuvien yksiköiden tavoittamiseen ja informoimiseen. Tavoitteena oli viestiä realistisesti, avoimesti ja oikea-aikaisesti testaukseen osallistujille mistä testauksessa on kyse: mitä testataan, mitä tavoitellaan ja mitä testausprosessi vaatii esimerkiksi henkilökunnalta. Testaukseen osallistuvien yksiköiden henkilökuntaa otettiin mukaan myös testauksen suunnitteluvaiheeseen, sillä heidän arvionsa esimerkiksi palvelun asiakkaista ja toimintaympäristöstä on ratkaisevaa testauksen suunnittelun onnistumisen kannalta. Testbed-toimintaan osallistuvat sote-yksiköt saatiin sitoutettua paremmin testausprosessiin kattavalla ja avoimella tiedottamisella testauksesta ja erityisesti sen vaikutuksista jokapäiväiseen työntekoon.

Hyväksi tiedonvälityksen käytännöksi osoittautui yhteyshenkilön nimeäminen testaavaan yksikköön. Yhteyshenkilön kautta ELSA Testbedin asiantuntijat sekä tuotettaan testaavan yrityksen edustajat pystyivät viestimään ketterästi, sekä testausta suunniteltaessa että testauksen aikana. Yhteyshenkilön avulla oli mahdollista reagoida nopeasti mahdollisiin ongelmatilanteisiin, saada lisäohjeistusta testaaviin yksiköihin sekä raportoida yritykselle testauksen aikaisista havainnoista. Näin toimien testausasetelmaa ja -suunnitelmaa oli mahdollista päivittää testauksen aikana ja tällä tavoin mahdollistaa paremmin sekä yrityksen että testaajaorganisaation tavoitteita vastaavia tuloksia.

ELSA Testbedissä onnistunut yhteistyö testaajien ja testaavien yritysten välillä rakentui suunnitelmallisuudella ja avoimella tiedonkululla. Näihin asioihin panostamalla sekä testbed-toimintaan osallistuneet yritykset että sote-organisaatioiden edustajat hyötyivät testbed-toiminnasta eniten.

Lähteet

Dutilleul, B., Birrer, F.A. ja Mensink, W. 2010. Unpacking European Living Labs: Analysing Innovation’s Social Dimensions. Central European journal of public policy. Vol. 4(1), 60-85. [Viitattu 18.12.2020]. Saatavissa: http://citeseerx.ist.psu.edu/viewdoc/download?doi=10.1.1.471.2935&rep=rep1&type=pdf

Ekholm, V. 2019. Suomi tähtää yksilöllistetyn terveydenhuollon huipulle. Sic! Lääketietoa Fimeasta. Nro 3-4, 10-13. [Viitattu 28.12.2020]. Saatavissa: https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/138891/Sic_3-4_2019_10-13%20Suomi%20tähtää%20yksilöllistetyn%20terveydenhuollon%20huipulle.pdf?sequence=1

Elsa Testbed. 2020. Elsa Testbed, Sosiaali- ja terveydenhuollon kehitysympäristö Etelä-Karjalassa. [Viitattu 28.11.2020]. Saatavissa: http://www.elsatestbed.fi

Hyysalo, S. ja Hakkarainen, L. 2014. What difference does a living lab make? Comparing two health technology innovation projects. CoDesign. Vol. 10(3-4), 191-208. [Viitattu 28.12.2020]. Saatavissa: https://www.researchgate.net/publication/269775200_What_difference_does_a_living_lab_make_Comparing_two_health_technology_innovation_projects/link/55250f3a0cf22e181e73c6ed/download

Tevameri, T. 2017. Toimialaraportti: Terveys-ja sosiaalipalvelut. [Viitattu 28.12.2020]. Saatavissa: https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/160301/Terveys%20ja%20sosiaalipalvelut.Valmis_toimialaraporttisote.pdf

Kirjoittaja

TKI-asiantuntija Kaisa Seppänen toimi ELSA-hankkeessa asiantuntijana, jonka mielenkiinnon kohteena ovat asiakaspanoksen hyödynnettävyyden kehittäminen sote-palveluissa sekä älykkäät palveluratkaisut.

Artikkelikuva: https://pxhere.com/en/photo/1446749 (CC0)

Julkaistu 12.1.2021