Kun voittamisesta tulee tärkeämpää kuin pelistä: kilpailuvietti, urheilu ja nuorten ongelmapelaamisen riskipolut

Kilpailu, urheilu ja pelaaminen kuuluvat monen nuoren elämään. Ne voivat tarjota onnistumisen kokemuksia, tavoitteita, yhteisöllisyyttä ja mahdollisuuden haastaa itseään. Kilpailuvietti ei itsessään olekaan ongelma. Olennaista on tarkastella, mitä tapahtuu, kun voittamisesta, oman osaamisen osoittamisesta ja tappioiden korjaamisesta tulee yhä tärkeämpää ja rahapelaaminen kytkeytyy tähän ympäristöön.

Kirjoittajat: Tuula Juvakka & Irina Tiainen

Mitä vanhempien, valmentajien ja opettajien tulisi tietää?

Alaikäisten rahapelaaminen on Suomessa edelleen mahdollista sekä verkossa että fyysisissä pelipaikoissa. Vuoden 2024 ESPAD-tutkimuksessa 15–16-vuotiaista pojista 8,5 prosenttia ilmoitti pelanneensa edeltävän vuoden aikana vedonlyöntipelejä verkossa ja 9,3 prosenttia fyysisissä pelipaikoissa. Tytöillä vastaavat osuudet olivat 0,5 ja 0,9 prosenttia (Järvinen-Tassopoulos ym. 2025). Luvut osoittavat, että vedonlyönti kuuluu osalle alaikäisistä jo nuoruuden toimintaympäristöön.

Kilpailuvietti ei ole riskitekijä yksinään

Rahapelaamisen riski ei yleensä rakennu yhdestä tekijästä. Nuoren kiinnostus urheiluun, kilpailullisuus, kaveripiirin vaikutus, vedonlyönnin näkyvyys, koettu oma asiantuntemus ja halu voittaa voivat alkaa vahvistaa toisiaan. Nuorten miesten Sports betting -tutkimuksessa vertaiskilpailu, rahapelaamisen normalisoituminen sekä kokemukset omasta tiedosta, taidosta ja hallinnasta vaikuttivat siihen, miten vedonlyönnin riskejä arvioitiin (Nyemcsok ym. 2022).

Kilpailullisuus voi olla myös voimavara. Ehkäisyn kannalta olennaisempaa onkin kysyä, mihin kilpailullisuus yhdistyy. Nuori voi esimerkiksi kokea olevansa erityisen hyvä arvioimaan urheilutapahtumia ja niiden lopputuloksia. Vedonlyönnin ja kaveriporukan kannustuksen yhdistyessä tähän, rahapelaaminen voi alkaa näyttäytyä taitona, eikä sattumaan perustuvana toimintana.

Urheilusta voi tulla vedonlyönnin ympäristö

Urheilun ja rahapelaamisen yhteys näkyy siinä, miten vedonlyönti kytkeytyy urheilun seuraamiseen, sosiaalisiin verkostoihin ja vapaa-aikaan. Vedonlyönnin näkyvyys voi vaikuttaa siihen, millaisena toimintana nuori sen oppii näkemään. Samalla urheiluun liittyvä yhteisöllisyys ja kiinnostus voivat vahvistaa kokemusta siitä, että vedonlyönti kuuluu luontevasti urheilun seuraamiseen (Nyemcsok ym. 2022).

Ongelmapelaamisen ennaltaehkäisy ja ennakointi -hankeen (ESR) 4.9.2026 järjestämässä pyöreän pöydän asiantuntijakeskustelussa tarkasteltiin rahapelaamisen haittojen tunnistamista, puheeksiottoa ja ennaltaehkäisyä eri näkökulmista (LAB 2026b). Keskusteluun osallistui asiantuntijoita Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta (THL), Takuusäätiöstä, EHYT ry:stä, Peluurista sekä Tampereen yliopiston rahapelaamisen tutkimuksesta. Keskustelu toi yhteen tutkimuksen, ehkäisevän työn, taloudellisten haittojen, palvelu- ja tukityön sekä rahapelaamisen tutkimuksen näkökulmia. (LAB 2026a)

Keskustelussa nousi esiin myös urheilun, nuorten, vedonlyönnin sekä rahapeliyhtiöiden näkyvyyden ja sponsoroinnin merkitys ehkäisyssä. Kyse on hankkeen omasta asiantuntijahavainnosta, ei tutkimustuloksesta. Ehkäisyä on kuitenkin perusteltua tarkastella myös siinä ympäristössä, jossa nuori kohtaa rahapelaamista.

Häviäminen kertoo paljon

Kilpailullisessa ympäristössä voitto saa helposti paljon huomiota. Riskien kannalta kiinnostavaa voi kuitenkin olla se, miten nuori suhtautuu häviämiseen. Pystyykö hän hyväksymään tappion ja siirtymään eteenpäin vai syntyykö tarve saada tappio takaisin?

Rahapelaamisessa tappioiden takaisin tavoittelu voi muuttaa pelaamisen merkitystä. Tavoitteeksi ei enää muodostu pelkästään jännitys tai hauskanpito, vaan oman tappion korjaaminen. Siksi nuorten kanssa on hyödyllistä puhua voittamisesta ja häviämisestä laajemmin kuin vain rahapelaamisen yhteydessä.

Kaverit, joukkue ja muu ympäristö voivat vahvistaa riskiä tai suojaa

Pyöreän pöydän keskustelussa korostui, ettei ehkäisyä voida rakentaa vain yksilön ympärille. Perhe, kaverit, koulu, harrastukset ja muut yhteisöt voivat toimia joko riskien vahvistajina tai suojaavina ympäristöinä (LAB 2026a).

Urheiluseura voi olla paikka, jossa vedonlyöntiä normalisoidaan, mutta yhtä hyvin ympäristö, jossa nuori saa tukea, yhteisöllisyyttä ja vaihtoehtoja rahapelaamiselle. Ehkäisyn kannalta olennaista ei ole kilpailuvietin vähentäminen, vaan sen tarkasteleminen, millaisiin toimintatapoihin ja ympäristöihin kilpailullisuus liittyy.

Pelaaminen voi liittyä myös kuormitukseen

Kilpailullisuuden lisäksi nuoren pelaamiseen voivat vaikuttaa elämäntilanne ja tarve irrottautua arjen kuormituksesta. Pyöreän pöydän keskustelussa nousi esiin pelaaminen pakokeinona sekä yhteydet stressiin, yksinäisyyteen, tunnesäätelyyn ja arjen hallintaan. Samalla korostettiin, ettei yhteys ole yksisuuntainen: kuormitus voi lisätä pelaamista ja pelaamisen haitat puolestaan kuormitusta (LAB 2026a).

Suomalaisessa nuoria tarkastelleessa tutkimuksessa rahapelaamisen erilaiset muodot ovat kytkeytyneet myös psyykkiseen kuormitukseen, vähäisempään sosiaaliseen tukeen ja muuhun riskikäyttäytymiseen. Esimerkiksi niin sanottuun kompetenttiin pelaamiseen liittyvässä profiilissa Sports betting oli yksi tarkastelluista rahapelaamisen muodoista (Oksanen ym. 2019). Yhteys ei kuitenkaan tarkoita, että urheiluvedonlyönti yksin aiheuttaisi ongelmapelaamista.

Nuoret eivät muodosta yhtä riskiryhmää

Myös uudempi suomalainen tutkimus tukee ajatusta siitä, että nuorten rahapelaamista on tarkasteltava erilaisten pelaamisen kokonaisuuksien kautta. Alle 30-vuotiaita tarkastelleessa tutkimuksessa 21,5 % kuului ryhmään, jossa rahapelaaminen oli monimuotoista ja johon sisältyi muun muassa urheiluvedonlyöntiä. Tähän ryhmään kuuluminen oli yhteydessä suurempaan riskiin kuulua ongelmallisen rahapelaamisen piiriin. (Järvinen-Tassopoulos ym. 2026)

Yksittäinen luku ei kuitenkaan kerro, että tietty pelaamisen muoto johtaisi ongelmapelaamiseen. Olennaisempaa on tarkastella nuoren kokonaisuutta. Siksi onkin hyödyllisempää puhua riskiprofiilista kuin yhdestä riskiryhmästä. Nuoren kohdalla voidaan tarkastella kilpailullisuutta, vedonlyönnin roolia kaveripiirissä ja urheilussa, kokemusta omasta osaamisesta, suhtautumista tappioihin sekä elämäntilanteeseen liittyvää kuormitusta. Samalla voidaan kysyä, onko nuorella muita tapoja saada onnistumisen, jännityksen ja yhteenkuuluvuuden kokemuksia.

Mitä vanhempi, valmentaja tai opettaja voi huomata?

Aikuinen ei tarvitse diagnoosia tunnistaakseen muutosta. Huomiota voivat herättää puhe voittamisesta ja tappioiden takaisin saamisesta, vedonlyönti osana urheilun seuraamista, voimakas usko omaan ennustamiskykyyn, rahankäyttöön liittyvät huolet tai mielialan vaihtelu voittojen ja tappioiden mukaan.

Yksittäinen havainto ei tarkoita ongelmapelaamista. Se voi kuitenkin antaa aiheen keskustelulle. Aikuisen tehtävä ei ole diagnosoida, vaan mahdollistaa keskustelu. Nuorelta voi kysyä, mikä vedonlyönnissä kiinnostaa, miltä häviäminen tuntuu tai mitä muuta hän tekee silloin, kun kaipaa jännitystä tai onnistumisen kokemuksia. Näin huomio siirtyy pelaamisen määrästä myös siihen, mitä pelaaminen nuorelle merkitsee.

Havainnot haastavat kehittämään ennaltaehkäisyä

Pyöreän pöydän keskustelussa korostui tarve vahvistaa rahapelaamisesta puhumista osana ammattilaisten normaalia työtä sekä selkeyttää sitä, mitä tapahtuu tunnistamisen jälkeen. Keskustelussa nousi esiin myös tarve tarkastella rahapelaamisen haittoja kokonaisuutena: sosiaalisina, taloudellisina ja hyvinvointiin liittyvinä vaikutuksina. (LAB 2026a)

Näkökulma on keskeinen myös hankkeen kehittämistyössä. Riskiprofiilia voidaan hyödyntää koulutuksessa ja toimintamallissa niin, että pelaamisen määrän lisäksi huomioidaan esimerkiksi kilpailullisuus, suhtautuminen tappioihin, sosiaalinen ympäristö, koettu osaaminen ja elämäntilanteeseen liittyvä kuormitus. Tavoitteena on tunnistaa riskien lisäksi myös suojaavia tekijöitä ja vahvistaa keskustelua jo ennen ongelmapelaamisen syntymistä.

Ennaltaehkäisy alkaa ennen ongelmapelaamista

Riskipolku voi rakentua jo ennen näkyvää ongelmaa: ympäristössä, jossa vedonlyönti muuttuu osaksi urheilua, kaveriporukassa, jossa voittamista arvostetaan, tai tilanteessa, jossa nuori luottaa omaan kykyynsä ennustaa lopputuloksia. Kuormittavassa elämäntilanteessa pelaaminen voi lisäksi tarjota jännitystä, onnistumista tai pakopaikan arjesta.

Siksi ehkäisyn kannalta olennaista ei ole vain kysyä, onko nuorella ongelmapelaamista. On kysyttävä myös, mitä hänen ympärillään tapahtuu, mikä merkitys pelaamisella on, ja millaisia riskejä ja suojaavia tekijöitä hänen elämässään on juuri nyt.

Lähteet

Järvinen-Tassopoulos, J., Castrén, S. & Raitasalo, K. 2025. Alaikäisten nuorten rahapelaaminen kivijalassa ja verkossa – ESPAD-tutkimuksen tuloksia vuodelta 2024. Helsinki: THL. Tutkimuksesta tiiviisti 29/2025. Viitattu 20.09.2026. Saatavissa https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-408-541-0

Järvinen-Tassopoulos, M. J., Latvala, T., Kontto, J. & Salonen, A. H. 2026. Gambling type preferences, psychological distress and hazardous alcohol use among young Finns. Addiction Research & Theory. Viitattu 19.09.2026. Saatavissa https://doi.org/10.1080/16066359.2026.2693271

LAB. 2026a. Pyöreän pöydän asiantuntijakeskustelu 4.9.2026. Ongelmapelaamisen ennaltaehkäisy ja ennakointi -hankkeen julkaisematon asiantuntijakeskusteluaineisto.

LAB. 2026b. Ongelmapelaamisen haittojen ehkäisy ja ennakointi. Viitattu 19.09.2025. Saatavissa https://lab.fi/fi/projekti/ongelmapelaamisen-haittojen-ehkaisy-ja-ennakointi

Nyemcsok, C., Pitt, H., Kremer, P. & Thomas, S. L. 2022. Young men’s perceptions about the risks associated with sports betting: a critical qualitative inquiry. BMC Public Health. Vol. 22, 867. Viitattu 18.09.2026. Saatavissa https://doi.org/10.1186/s12889-022-13164-2

Oksanen, A., Sirola, A., Savolainen, I. & Kaakinen, M. 2019. Gambling patterns and associated risk and protective factors among Finnish young people. Nordic Studies on Alcohol and Drugs. Vol. 36 (2), 161–176. Viitattu 17.09.2026. Saatavissa https://doi.org/10.1186/s12889-022-13164-2

Kirjoittajat

Tuula Juvakka työskentelee hoitotyön lehtorina LAB-ammattikorkeakoulussa ja asiantuntijana Ongelmapelaamisen haittojen ehkäisy ja ennakointi -hankkeessa.

Irina Tiainen työskentelee hoitotyön lehtorina LAB-ammattikorkeakoulussa ja asiantuntijana Ongelmapelaamisen haittojen ehkäisy ja ennakointi -hankkeessa.

Artikkelikuva: https://www.pexels.com/photo/youth-soccer-match-action-shot-during-competition-29661123/ (Franco Monsalvo, Pexels License)