Huonekalujen elinkaaren pidentämisen kehittäminen Päijät-Hämeessä

Kiertotalouden tarkoituksena on säästää maapallon resursseja, jotka ovat jo tällä hetkellä uhkaavasti vähenemässä. Tuotteen elinkaaren pidentäminen, muun muassa korjaamalla on yksi kiertotalouden liiketoimintamalleista. Miten tuotteiden, esim. huonekalujen elinkaarta voidaan pidentää? Ja miten toimivat huonekalujen korjauspalvelut Päijät-Hämeessä? Näihin kysymyksiin hakee vastausta Muotoilulla arvoa kasvavasta elinkaaresta -MAKE-hanke, jonka tarkoituksena on avata ovia yritysten yhteiselle toimintamallille.

Kirjoittaja: Sini Roine

Kiertotalouden osaamisen lisäämistä ja yhteistyötä

Kiertotalouden yksi tärkeimmistä tehtävistä on hidastaa planeetan resurssien käyttöä. Stockholm Resilience Centerin planetaaristen rajojen mallin mukaan kuusi yhdeksästä rajasta on jo ylitetty. Planetaariset rajat ovat mittapuu vakaalle ja joustavalle maapallon systeemille. (Stockholm Resilience Centre 2025.) Yhtenä kiertotalouden päämääristä on pitää tuotteet ja materiaalit käytössä niiden korkeimmassa arvossaan. Kiertotaloudessa tavoitellaan tilannetta, jossa ehkäistään materiaalien lisäkäytön tarve. (Ellen MacArthur Foundation 2022.) Muotoilulla arvoa kasvavasta elinkaaresta – MAKE-hankkeessa (Euroopan unionin osarahoittama hanke) keskitytään elinkaaren pidentämisen liiketoimintamalliin, jossa tuotteiden käyttöikää pyritään pidentämään mm. suunnittelulla, huollolla, korjauksilla ja uudelleen myynnillä (LAB-ammattikorkeakoulu 2025; Kiertotalous-Suomi 2025).

Kuva 1. Planetaariset rajat. Kuusi rajaa yhdeksästä on ylitetty vuonna 2023. (Kuva: Richardson et al 2023 analyysin pohjalta Azote for Stockholm Resilience Centre 2025. Kuvan lisenssi CC-BY-NC-ND 3.0)

MAKE-hankkeen tavoitteena on lisätä sekä erilaisten päijäthämäläisten yritysten että muotoilijoiden kiertotalousosaamista. Hankkeessa toteutetaan valmennuksia, joissa käydään läpi kiertotaloutta eri näkökulmista, mm. kiertotalouden periaatteet, R-strategiat, liiketoimintamallit ja muotoilun merkitys kiertotaloudessa. (LAB-ammattikorkeakoulu 2025.) Osana hanketta toteutetaan yhteistyössä yritysten ja LAB-ammattikorkeakoulun opiskelijoiden kanssa tuotekehityspilotteja, joissa pyritään kasvattamaan Päijät-Hämeessä valmistettujen tuotteiden elinkaarta.

Kiertotalous on laaja asia, jossa yhteistyö on valttia. Voidaan puhua jopa kiertotalouden ekosysteemeistä, joissa organisaatiot voivat tuottaa lisäarvoa vähemmillä resursseilla (Sitra 2022). MAKE-hankkeen yhtenä toimenpiteenä on kehittää Päijät-Hämeeseen toimintamalli, jonka teemana on huonekalujen elinkaaren pidentäminen. Malli toteutetaan ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon opinnäytetyönä. Huonekaluteollisuus valikoitui toimintamallin toimialaksi asukkaille toteutetun kyselyn, alueen toimialakartoituksen sekä LABin nykyisten ja päättyneiden hankkeiden arvioinnin kautta.

Korjauspalvelukyselyn avulla vahvistus toimialasta

Muotoiluajattelussa asiakas on keskiössä (Interaction Design Foundation 2025), jonka vuoksi haluttiin löytää toimiala, joka voisi hyödyttää sekä päijäthämäläistä yrityssektoria, mutta myös kannustaa alueen asukkaita kiertotalouden mukaisiin toimiin. Asukaskyselyn tavoitteena oli löytää vastauksia kysymyksiin siitä, mitä tuotteita asukkaat korjauttaisivat mieluiten ja mitkä korjauspalvelut toimivat alueella hyvin. Näiden kysymysten perusteella oli mahdollista rajata, mihin markkinarakoon olisi hyvä lähteä ideoimaan ratkaisua. Kyselyn vastausmäärä jäi valitettavan pieneksi (68 kpl), mutta vastaajat olivat paneutuneet kyselyn täyttämiseen. Tästä osoituksena voidaan pitää avoimiin kysymyksiin tulleita vastauksia, joissa kerrottiin omista kokemuksista ja ajatuksista. Kyselyn tuloksista kävi ilmi, että kulkuneuvojen korjauspalvelut toimivat alueella hyvin. Kulkuneuvoiksi oli määritelty auto ja polkupyörä. Vastauksista voidaan päätellä, että vastaajat myös mielellään korjauttavat polkupyöriään. Kyselyssä huonekalut olivat jaetulla kuudennella sijalla elektroniikkatuotteiden kanssa. Huonekalujen korjauspalvelut toimivat vastaajien mielestä huonoiten. On huomioitava, että vastaajamäärä oli hyvin pieni, mutta kyselyn tulosten perusteella huonekalujen korjaukselle voisi olla kysyntää.

Kuva 2. Huonekalujen korjauspalvelut toimivat kyselyn mukaan alueella huonoiten. (Kuva: Sini Roine)

Huonekaluteollisuuden potentiaali kiertotaloudessa

Kyselyn tuloksia heijastettiin Päijät-Hämeen yritysten toimialoihin. Päijät-Häme on tunnettu huonekaluteollisuudestaan, vaikka se on vuosien saatossa vähentynyt. Päijät-Hämeen huonekaluteollisuus alkoi kehittyä 1920-luvulta lähtien. 1960-lukuun mennessä Päijät-Hämeessä oli 100 huonekaluja valmistavaa tehdasta tai verstasta, mutta huonekaluteollisuudessa tapahtui käänne 1990-luvun laman aikana. Laman aikana tehtaiden omaa tuotantoa karsittiin ja huonekalujen tuontiyritysten perustaminen edellisellä vuosikymmenellä vaikutti kysyntään. 2000-luvun puolella huonekaluala oli pienentynyt noin puoleen 1900-luvun parhaista ajoista. (Repo 2021, 18, 69, 325, 334, 349.) Hankkeen näkökulmasta paikallinen valmistava teollisuus on mielenkiintoinen tutkimuksen ja kehittämisen kohde, koska on mahdollista selvittää tuotteen matkaa valmistuksesta käyttöön, korjaukseen ja takaisin käyttöön joko samalle asiakkaalle tai myytynä seuraavalle.

Huonekalujen valmistamisen osuus Euroopan unionin alueella on 28 % maailman huonekalujen valmistuksesta. Euroopan huonekaluvalmistajien liiton (European Federation of Furniture Manufacturers) mukaan 4 % kotitalousjätteestä on huonekaluja, jonka voidaan olevan arviolta 10,78 miljoonaa tonnia vuodessa (Forrest et al. 2017, 11-12). Jos lasketaan, että rahtilaiva kantaa 68 000 tonnia (Nuutinen-Kallio 2024), huonekaluja päätyy kotitalousjätteeksi noin 158,5 rahtilaivaa vuodessa. Huonekalut päätyvät elinkaarensa lopussa suurimmaksi osaksi kaatopaikoille, vain noin 10 % kierrätetään. Euroopan huonekaluteollisuudella on etunaan laadukkaat ja kestävät tuotteet, mutta uhkana on kuluttajia houkuttelevat edullisemmat tuotteet, jotka tulevat maista, joissa työlainsäädäntö ja ympäristöstandardit ovat erilaiset. (Forrest et al. 2017.)

Kuva 3. Huonekaluja päätyy kotitalousjätteeksi 13 rahtilaivallista kuukaudessa. (Kuva: Sini Roine)

Suomalaisesta huonekaluteollisuudesta on MAKE-hankkeella vielä vähän tietoa. Tästä syystä tavoitteena on haastatella Päijät-Hämeen huonekaluvalmistajia. Haastateltaviksi halutaan myös korjauspalveluita tuottavia yrityksiä ja muita sidosryhmiä. Toimintamallissa halutaan löytää ratkaisu, joka voi edistää yritysten kiertotaloutta. Tästä syystä on otettava huomioon, mikä on kannattavaa liiketoimintaa. Vastauksia haetaan siihen, miten valmistajat hyötyvät tuotteiden elinkaaren pidentämisestä, jotta lineaarisesta toiminnasta voidaan siirtyä kiertotalouteen ja miten nykyiset elinkaaren pidentämisen ratkaisut voivat kasvattaa suosiotaan. Lisäksi halutaan selvittää, mitä voidaan tehdä paikallisesti ja onko paikallisella toiminnalla vaikutusta suuressa mittakaavassa, esim. kansainvälisiin toimijoihin.

Suunnitelmien validointi yrityksillä ja asiakkailla

Asukaskysely oli alustavaa kartoitusta teemasta, mutta käyttäjälähtöisyydessä on tärkeää ymmärtää käyttäjien eli asiakkaiden tarpeita ja toiveita paremmin, jotta voidaan luoda heitä palvelevia ratkaisuja (Interaction Design Foundation 2025). Ymmärrystä kerätään haastatteluilla, joissa keskustellaan korjauspalveluiden tarpeesta, houkuttelevuudesta ja myös haluttomuudesta hyödyntää niitä.

Yrityshaastatteluiden ja asiakasymmärryksen jälkeen toteutetaan luonnosvaiheen suunnitelmia yhteistyömallista. Tavoitteena on toteuttaa keskustelu- tai ideointihetkiä sekä yritysten että asiakkaiden kanssa. Yritysten kanssa halutaan keskustella luonnosten liiketoimintamahdollisuuksista ja miten todennäköistä olisi viedä suunnitelma käytäntöön. Samalla on mahdollista pohjustaa yritysten välistä yhteistyötä. Asiakkaille halutaan esitellä suunnitelma palvelun näkökulmasta, jotta saadaan esiin asiakkaiden mielipide siitä, onko palvelu houkutteleva ja voisiko se kannustaa kiertotalouden mukaisiin toimiin.

Toimintamalli toteutetaan huonekaluteollisuudelle, mutta MAKE-hankkeen toimenpiteet eivät ole sidottu yhteen toimialaan. Keväällä 2026 valmistuvan toimintamallin halutaan olevan sovellettavissa muidenkin toimialojen kehittämiselle. Toimintamallin tarkoituksena on lisätä yhteistyötä ja lisätä kiertotaloutta Päijät-Hämeessä.

Lähteet

Ellen MacArthur Foundation. 2022. How the circular economy can help us stay within planetary boundaries. Viitattu 27.6.2025. Saatavissa https://www.ellenmacarthurfoundation.org/articles/how-the-circular-economy-can-help-us-stay-within-planetary-boundaries

Forrest, A., Hilton, M., Ballinger, A. & Whittaker, D. 2017. Circular Economy Opportunities in the Furniture Sector. Euroopan ympäristötoimisto (EEB). Viitattu 27.6.2025. Saatavissa https://eeb.org/wp-content/uploads/2019/05/Report-on-the-Circular-Economy-in-the-Furniture-Sector.pdf

Interaction Design Foundation. 2025. What is Design Thinking (DT)? Viitattu 14.8.2025. Saatavissa https://www.interaction-design.org/literature/topics/design-thinking

Kiertotalous-Suomi. 2025. Kiertotalouden liiketoimintamallit. Viitattu 27.6.2025. Saatavissa https://kiertotaloussuomi.fi/taito-ja-tyokalut/kiertotalouden-liiketoimintamallit/

LAB-ammattikorkeakoulu. 2025. Muotoilulla arvoa kasvavasta elinkaaresta. Viitattu 27.6.2025. Saatavissa https://lab.fi/fi/projekti/make

Nuutinen-Kallio, T. 2024. Maailman suurin jääluokan sellulaiva seilasi Kemin satamaan – jättipaatin lastaus kestää viikon. YLE. Viitattu 18.8.2025. Saatavissa https://yle.fi/a/74-20069629

Repo, P. 2021. Päijäthämäläisen huonekalun tarina tekojöidensä kertomana. Lahti: Huonekalumuseosäätiö ry.

Sitra. 2022. Kestävää kasvua kiertotalouden liiketoimintamalleista. Käsikirja yrityksille. Viitattu 27.6.2025. Saatavissa https://www.sitra.fi/wp/wp-content/uploads/2022/02/kestavaa-kasvua-kiertotalouden-liiketoimintamalleista-2-1.pdf

Stockholm Resilience Centre. 2025. Planetary boundaries. Viitattu 27.6.2025. Saatavissa https://www.stockholmresilience.org/research/planetary-boundaries.html

Kirjoittaja

Sini Roine toimii LAB-ammattikorkeakoulun Muotoiluinstituutissa projektisuunnittelijana ja opiskelee samalla ylempää ammattikorkeakoulututkintoaan. Tutkinnon opinnäytetyö huonekalujen elinkaaren pidentämisen kehittämisestä toteutetaan Muotoilulla arvoa kasvavasta elinkaaresta – MAKE-hankkeelle.

Artikkelikuva: https://pxhere.com/fi/photo/1381552 (CC0)