Yritykset kaipaavat tukea omaan ilmasto- ja luontotyöhönsä

Yritysten toimintaa haastavat tällä hetkellä lukuisat muutosvoimat. Epävarmuudesta huolimatta vaatimukset yritysten ilmasto- ja luontotyötä kohtaan kasvavat. Uudistaakseen liiketoimintaansa kestäväksi ja vastuulliseksi, suomalaisyritykset tarvitsevat tukea muun muassa viestinnän, osaamisen kasvattamisen ja luontovaikutusten mittaamisen saralla. Apuja kestävyystyönsä tueksi yritykset voivat Päijät-Hämeessä saada esimerkiksi Ilmastokumppanuuden kautta.

Kirjoittaja: Hanna Suutari

Maailman talousfoorumin 2025 julkaiseman “Globaalin talouden merkittävimmät uhat seuraavan 10 vuoden aikana” -listan TOP 3 kärjessä ovat niin ilmastotoimissa epäonnistuminen kuin luontokatokin (Elsner ym. 2025, 8). Toisaalta ilmasto- ja luontotyössä piilee liiketoiminnan kannalta mittavat mahdollisuudet ja positiivisia merkkejä luontoratkaisujen markkinoiden globaalista kasvusta on jo olemassa (Vauramo 2025). Etulyöntiasemassa näiden mahdollisuuksien hyödyntämisessä ovat yritykset, jotka ovat asettaneet ilmasto- ja luontotyölle kunnianhimoiset tavoitteet. Matkasta ei silti välttämättä tule helppo.

Nopeasti muuttuva toimintaympäristö haastaa yritysten luonto- ja ilmastotyötä. Epävakaa taloustilanne, EU:n uusi Omnibus-ehdotus ja maailmanpolitiikan heilahdukset hämmentävät ja luovat epävarmuutta myös suomalaisyrityksissä. Epävarmuudesta huolimatta ilmastonmuutos ja luontokato etenevät. Samoin vaatimukset yritysten ilmasto- ja luontotyötä kohtaan.

Yritysten on hyvä ymmärtää, että pelkkä päästöjen vähentäminen ei tulevaisuudessa riitä, vaan ilmastonmuutoksen ja luontokadon torjunta on yhä enenevässä määrin johtamisen, vastuullisuusraportoinnissa onnistumisen, edullisen rahoituksen ja innovaatiotoiminnan kysymys. Arvoketjujen kautta luontovaikutukset tulevat näkymään myös pienten ja keskisuurten (pk) -yritysten arjessa 2–3 vuoden sisään. Viimeistään tällöin pk-yritysten on osattava tunnistaa ja mieluiten myös mitata oman toimintansa luontovaikutuksia. (Vauramo 2025)

Ilmastokumppanuus on rakennettu Päijät-Hämeessä yritysten ilmastotyön tueksi. LUONTOLAS-hankkeen aikana toimintamallin ja verkoston toimintaa on tarkoitus kehittää huomioimaan ilmastotyön lisäksi myös luonnon monimuotoisuus (LAB 2025). Ilmastokumppanuuden kehittämistä vauhdittaakseen hanke järjesti huhtikuussa 2025 työpajan alueen yrityksille, kunnille ja muille tärkeille sidosryhmille. Työpajan tavoitteena oli keskustella yritysten ilmasto- ja luontotyön haasteista sekä ideoida konkreettisia toimenpiteitä näiden haasteiden selättämiseksi.

Osallistujat tunnistivat ilmasto- ja luontotyön haasteita seitsemässä eri kategoriassa

Työpajassa tunnistetut haasteet voidaan jakaa seitsemään eri kategoriaan; asenteet, viestintä, talous, mittaaminen, resurssit, sääntely ja osaaminen. Asenteista keskusteltaessa esiin nousivat mm. yleisen kriittisyyden kasvu ympäristötyötä kohtaan, se, että luonnon monimuotoisuuden tärkeyttä ei tunnisteta, ylikulutuksen taklaaminen ja aidosti vaikuttavien ympäristötekojen priorisointi ja toteuttaminen.

Talouden näkökulmasta haasteeksi tunnistettiin erityisesti vastakkainasettelu talouden ja luontotavoitteiden välillä. Toisaalta yritysedustaja aiheellisesti toi esiin sen, onko yrityksillä varaa olla tekemättä vastuullisuustekoja. Tutkimustulokset puoltavat tätä näkemystä. Esimerkiksi ennakoiva sopeutuminen ilmastonmuutokseen tuo pitkällä tähtäimellä merkittäviä säästöjä yrityksille reaktiiviseen sopeutumiseen verrattuna (Rautio 2025).

Resursseista keskusteltaessa haasteina korostuivat erityisesti osaamisen ja asiantuntijuuden puute sekä vastuunjako. Samalla todettiin, että vaikuttavat ilmasto- ja luontotoimet eivät ole etenkään pienille yrityksille helppoja. Osaamisen kehittämisessä hankalaksi koettiin hyvien esimerkkien puute ja se, ettei osata tunnistaa omaa roolia tai vaikutusmahdollisuuksia.

Sääntelyssä muutoksista ajan tasalla pysyminen koettiin haasteena. Liiallinen sääntely nähtiin myös yritysten kilpailukykyä heikentävänä toimena. Luontotyön mittaamisesta todettiin, että käytössä olevat resurssit vaikuttivat suoraan laskennan ja tulosten tarkkuuteen. Etenkään pienillä yrityksillä ei ole varaa hyödyntää esimerkiksi konsulttipalveluita laskennan tukena. Myös luontotyön hyvät mittarit puuttuvat tai ovat hankalasti ymmärrettäviä eikä standardoitua menetelmää ole vielä tarjolla.

Kuva 1. Työpajan aikana osallistujat tunnistivat ilmasto- ja luontotyön haasteita (vas.) sekä ideoivat konkreettisia toimenpiteitä haasteiden selättämiseksi (oik.). (Kuva: Heli Kasurinen)

Ilmasto- ja luontotyön viestinnässä yritysten kannalta rajoittavimmaksi tekijäksi nousi viherpesun pelko. Tämä on johtanut muun muassa siihen, että yritykset viestivät vastuullisuusteoistaan vain vähäisissä määrin. Tilaisuudessa tunnistetut haasteet ovat yhteneväisiä Saara Vauramon avauspuheenvuorossaan esittelemien suomalaisyritysten ilmasto- ja luontotyön haasteiden kanssa (Vauramo 2025).

Konkreettiset ratkaisut siivittävät Ilmastokumppanuuden uudistamista

Tunnistettujen haasteiden pohjalta lähdettiin työpajaan osallistuneiden kesken ideoimaan konkreettisia toimenpiteitä Ilmastokumppanuuden kehittämisen tueksi. Viestinnän osalta toimenpiteiksi nostettiin mm. yritysten konkreettisista teoista ja toimenpiteistä viestiminen kunnissa, yritystarinat, valmiit viestintämateriaalit ja vastuullisen viestinnän koulutukset.

Rahoituksen osalta toivottiin konkreettista tietoa erilaisista tuista ja rahoitusmahdollisuuksista. Lisäksi keskusteltiin siitä, voisivatko yritykset toimia sponsoreina paikallisten luontotoimenpiteiden toteuttamisessa ja näin osallistua matalalla kynnyksellä alueen ympäristötyöhön.

Osaamisen vahvistamiseksi ehdotettiin tiedon helppoa saatavuutta esimerkiksi Ilmastokumppaneille yhteisen materiaalipankin tai erilaisten tietoiskujen ja webinaarien avulla. Lisäksi esimerkkilistojen laatiminen yrityksille sopivista luonto- ja ilmastotoimista auttaisi yrityksiä tunnistamaan ja sitoutumaan konkreettisiin, ympäristön tilaa parantaviin toimenpiteisiin. Alueellinen, vuosittain toistuva foorumi, jossa yritysten ilmasto- ja luontotyötä nostettaisiin esiin ja yrityksiä palkittaisiin vuoden vaikuttavimmasta luonto- ja/ tai ilmastotyöstä nähtiin myös kaivattuna lisänä Ilmastokumppanuus-toimintaan.

Resurssipulan ratkaisemiseksi keskusteltiin asiantuntijoiden tehokkaammasta hyödyntämisestä sekä LAB- ja LUT-korkeakoulujen ja Lahden seudun kehitysyhtiö Ladec:in roolista yksittäisten yritysten tukena. Asenteiden osalta yhteisen näkemyksen ja ymmärryksen syntyminen yrityksissä ilmasto- ja luontotoimien tärkeydestä on avainasemassa pitkäjänteiseen ympäristötyöhön sitoutumiselle. Yritysverkostojen ja vertaistuen merkitys nähtiin tässä ratkaisevana.

Mittariston osalta voidaan todeta, että LUONTOLAS-hankkeen yhtenä toimenpiteenä LUT-yliopiston tutkijat kehittävät luontojalanjäljen laskentaa nimenomaan pk-yrityksille sopivaksi. LUTilta on mahdollista saada tukea laskentoihin myös opiskelijayhteistyön kautta.

Työpajan tulokset auttavat edelleen kehittämään ja uudistamaan Päijät-Hämeen alueellista Ilmastokumppanuutta. Kehitystyön tavoitteena on laajentaa verkoston toimintaa kattamaan ilmastotyötä laajemmin yritysten vastuullisuustyö, kirkastaa toimintamallia niin, että Ilmastokumppanuus on yrityksille motivoivaa, aktivoida verkoston toimintaa, ja selkiyttää vastuita. Nyt käynnissä oleva LUONTOLAS-hanke tukee tätä uudistustyötä erityisesti luonnon monimuotoisuuden näkökulmasta.

Lähteet

Elsner, M., Atkinson, G., Zahidi, S. 2025. Global Risks Report 2025. Geneva: the World Economic Forum. Viitattu 30.4.2025. Saatavissa https://www.weforum.org/publications/global-risks-report-2025/

LAB. 2025. LUONTOLAS – Luontonäkökulma pk-yritysten uudistumisessa. Projekti. Viitattu 30.4.2025. Saatavissa

Rautio, T. 2025. Yritysten sopeutuminen ilmastonmuutokseen. Esitys Yritysten sopeutuminen ilmastonmuutokseen -tilaisuudessa 17.4.2025.

Vauramo, S. 2025. Miten ilmasto- ja luontotyö tukevat yritysten kasvua ja kilpailukykyä. Esitys Ilmastokumppanuuden kehittämistilaisuudessa 10.4.2025.

Kirjoittaja

Hanna Suutari työskentelee LAB-ammattikorkeakoulussa TKI-asiantuntijana. Työssään hän auttaa mm. yrityksiä uudistumaan kestävällä ja luonnon elinvoimaa vaalivalla tavalla.

Artikkelikuva: Ilmastokumppanuutta kehitettiin LUONTOLAS-hankkeen järjestämässä työpajassa. (Kuva: Heli Kasurinen)