Terveyden edistämisen asiantuntijuus rakentuu ja syvenee korkeakouluopinnoissa

Sosiaali- ja terveysalan toimintaympäristö muuttuu nopeasti. Väestön tarpeet, digitalisaatio ja palvelujärjestelmän muutokset haastavat ammattikorkeakoulut pohtimaan, millaista osaamista tulevaisuuden työelämässä tarvitaan ja miten asiantuntijuuden kehittymistä voidaan tukea koulutuksen eri vaiheissa.

Kirjoittajat: Jan Holmberg & Minna Salakari

Tulevaisuuden osaamistarpeet yhdistävät koulutustasoja

Ammattikorkeakoulun (AMK) ja ylemmän ammattikorkeakoulun (YAMK) opinnoissa vahvistetaan osaamista muuttuvan yhteiskunnan ja terveyden edistämisen haasteisiin. Koulutustasoja yhdistävät muuttuvan työelämän osaamistarpeet, vaikka niiden osaamistavoitteissa ja asiantuntijuuden painotuksissa on eroja.

Yhteinen työhistoriamme terveyden edistämisen korkeakouluopetuksessa ja hanketyössä on luonut pohjan kollegiaaliselle yhteistyölle, joka jatkuu nykyisin LAB-ammattikorkeakoulun ja Turun ammattikorkeakoulun välillä. Työskentelemme eri koulutustasoilla: toinen AMK- ja toinen YAMK-opetuksessa. Tämä on herättänyt meidät pohtimaan, millaista osaamista tulevaisuuden terveyden edistämisen ammattilaiset tarvitsevat ja miten koulutustasot voivat täydentää toisiaan.

Tässä artikkelissa tarkastelemme terveyden edistämisen muuttuvaa asiantuntijuutta erityisesti terveyden yhdenvertaisuuden, digitalisaation, monialaisen yhteistyön ja kehittämisosaamisen näkökulmista.

Terveyden edistäminen muuttuvassa toimintaympäristössä

Terveyden edistämisen perustavoitteet ovat säilyneet, vaikka toimintaympäristö ja osaamistarpeet muuttuvat. Jo Ottawan julistuksessa korostettiin ihmisten mahdollisuuksia vaikuttaa terveyteensä, terveyttä tukevia ympäristöjä sekä eri toimialojen yhteistyötä (WHO 1986).

Väestön ikääntyminen, terveyserot, digitalisaatio ja palvelujärjestelmän muutokset edellyttävät terveyden tarkastelua yksilöä laajempana kokonaisuutena. Esimerkiksi koulutus, toimeentulo, asuminen ja elinympäristö vaikuttavat terveyteen, minkä vuoksi terveyserojen kaventaminen edellyttää myös rakenteellisiin tekijöihin vaikuttamista. (WHO 2025.)

Tulevaisuuden sosiaali- ja terveysalan ammattilainen tarvitsee menetelmäosaamisen lisäksi kriittistä ajattelua, näyttöön perustuvaa päätöksentekoa, kykyä arvioida ja soveltaa tutkittua tietoa. WHO:n ja ASPHERin kansanterveystyön osaamiskehyksessä korostuvat näyttöön perustuva päätöksenteko, yhteistyö, johtaminen ja terveyden yhdenvertaisuuden edistäminen. (WHO 2021.)

Tulevaisuuden osaamisperusta rakennetaan AMK-opinnoissa

AMK-opinnoissa opiskelija rakentaa ammatillisen asiantuntijuutensa perustan ja oppii vähitellen soveltamaan osaamistaan työelämässä (Arene 2022). Terveyden edistämisessä keskeisiä osa-alueita ovat näyttöön perustuva toiminta, asiakaslähtöisyys sekä terveyteen vaikuttavien yksilöllisten, sosiaalisten ja rakenteellisten tekijöiden tunnistaminen (Silén-Lipponen & Korhonen 2020; Liu ym. 2024).

Digitalisaatio ja tekoäly edellyttävät valmiuksia hyödyntää teknologiaa, arvioida terveystiedon luotettavuutta ja tunnistaa teknologian eettisiä ja yhdenvertaisuuteen liittyviä kysymyksiä (Kulju ym. 2024; WHO 2026). Sosiaalisen median ja generatiivisen tekoälyn yleistyessä ammattilaisen on myös kyettävä tunnistamaan virheellistä terveystietoa ja tukemaan asiakkaan terveyslukutaitoa (Holmberg 2026).

Osaamista voidaan vahvistaa esimerkiksi skenaariopohjaisissa simulaatioissa. Simulaatio-opetus vahvistaa opiskelijoiden kriittistä ajattelua (Harry ym. 2025), ammatillista tietoa ja kliinisiä taitoja (Saragih ym. 2024). Sairaanhoitajien opetuksessa simulaatiota hyödynnetään rokotustaitojen ja asiakasohjauksen harjoittelussa. Terveyden yhdenvertaisuutta taas voidaan käsitellä case-tilanteissa, joissa opiskelija oppii tunnistamaan asiakkaan terveyteen vaikuttavia yksilöllisiä ja yhteiskunnallisia tekijöitä sekä terveyserojen taustalla olevia syitä (WHO 2025). AMK-opinnoissa muodostuva osaamisperusta luo pohjan asiantuntijuuden syventämiselle YAMK-opinnoissa.

YAMK-opinnoissa asiantuntijuus syvenee

YAMK-opiskelija tuo opintoihin mukanaan aiemman koulutuksensa ja työelämäkokemuksensa, joita syvennetään erityisesti vaativan asiantuntijatyön, kehittämisen, johtamisen ja tutkimuksellisen työskentelyn suuntaan (Ojala ym. 2021; Opetushallitus 2026).

Terveyden edistämisen YAMK-opinnoissa korostuvat palvelujen ja toimintamallien kehittäminen sekä niiden tuloksellisuuden arviointi. Digitalisaation ja terveyden yhdenvertaisuuden kysymyksiä tarkastellaan YAMK-opinnoissa esimerkiksi digitaalisten palvelujen kehittämisen, saavutettavuuden ja vaikuttavuuden näkökulmista. Opetuksessa yhdistyvät tutkimustieto, työelämäkokemus ja eri toimijoiden näkökulmat. Opintojaksotehtävät ja opinnäytetyö tukevat tutkimus- ja kehittämisosaamisen soveltamista työelämän tarpeisiin (Kotila ym. 2022).

AMK- ja YAMK-opintojen välinen ero ei kuitenkaan ole yksinkertainen jako käytännön toteuttamiseen ja kehittämiseen – molemmilla koulutustasoilla tarvitaan kriittistä ajattelua, näyttöön perustuvuutta ja kehittämisosaamista. YAMK-opinnoissa näitä valmiuksia syvennetään ja sovelletaan laajempiin, strategisiin työelämän haasteisiin.

Yhteistyötaidot yhdistävät tulevaisuuden ammattilaisia

Terveyden edistäminen edellyttää eri ammattiryhmien ja organisaatioiden yhteistyötä. Tulevaisuuden ammattilainen tarvitsee kykyä toimia monialaisissa verkostoissa, yhdistää erilaista asiantuntijuutta ja kehittää yhteisiä ratkaisuja terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseksi. (WHO 2021.)

AMK-opinnoissa yhteistyöosaamista voidaan vahvistaa moniammatillisilla oppimistehtävillä, simulaatioilla, harjoittelulla ja työelämäyhteistyöllä. YAMK-opinnoissa yhteistyöosaamista syvennetään erityisesti verkostojen johtamisen, yhteiskehittämisen ja organisaatiorajat ylittävän toiminnan näkökulmista. Opiskelijat voivat esimerkiksi tarkastella työelämästä nousevaa kehittämishaastetta, jonka ratkaiseminen edellyttää useiden organisaatioiden yhteistyötä. Opetus tukee valmiuksia johtaa ja kehittää yhteistyötä muuttuvissa palvelujärjestelmissä.

Molemmilla koulutustasoilla yhteistyöosaamisen vahvistaminen edellyttää oppimistilanteita, joissa opiskelijat pääsevät jakamaan näkökulmiaan, arvioimaan erilaisia ratkaisuja ja rakentamaan yhteistä ymmärrystä. Samalla vahvistuvat opiskelijoiden toimijuus ja valmiudet osallistua oman työnsä ja työyhteisönsä kehittämiseen.

Katse tulevaisuuteen – osaaminen kehittyy yhteistyössä

Terveyden edistämisen muuttuvat osaamistarpeet edellyttävät jatkuvaa oppimista ja asiantuntijuuden kehittämistä (Arene 2022). AMK-opinnot luovat ammatillisen osaamisperustan, jota YAMK-opinnoissa syvennetään erityisesti asiantuntija-, kehittämis- ja johtamisosaamisen näkökulmista. Molemmilla koulutustasoilla on tärkeää tukea opiskelijoiden valmiuksia vastata tulevaisuuden työelämän haasteisiin.

Yhteistyömme kahden ammattikorkeakoulun välillä tarjoaa mahdollisuuden tarkastella näitä osaamistarpeita eri koulutustasojen näkökulmista. Suunnittelemme opetuskokonaisuuksia, kehitämme case-esimerkkejä sekä jaamme kokemuksia osallistavista opetusmenetelmistä, opiskelijoiden toimijuuden vahvistamisesta ja ajankohtaisesta tutkimustiedosta. Pohdimme myös, miten AMK-opinnoissa rakentuvaa osaamista voidaan syventää YAMK-opinnoissa ja miten opetussuunnitelmat voisivat innostaa opiskelijoita jatkamaan opintojaan.

Kollegiaalinen yhteistyö kehittää samalla omaa pedagogista asiantuntijuuttamme. Koulutustasojen ja ammattikorkeakoulujen rajat ylittävä kokemusten jakaminen auttaa uudistamaan opetusta ja rakentamaan oppimispolkuja, jotka tukevat terveyden edistämisen asiantuntijuuden kehittymistä läpi työuran.

Lähteet

Arene. 2022. Suositus ammattikorkeakoulujen yhteisistä kompetensseista ja niiden soveltamisesta. Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arene ry. Viitattu 4.10.2026. Saatavissa https://www.arene.fi/wp-content/uploads/Raportit/2022/Kompetenssit/Suositus%20ammattikorkeakoulujen%20yhteisiksi%20kompetensseiksi.pdf

Harry, K., Pierce, B. & Forster, E. 2025. The influence of final-year undergraduate nursing students’ participation in simulation on their critical thinking: A mixed methods systematic review. Nurse Education in Practice. Vol. 89, 104617. Viitattu 4.10.2026. Saatavissa https://doi.org/10.1016/j.nepr.2025.104617

Holmberg, J. 2026. Terveystiedon arviointi haastaa sairaanhoitajan terveyden edistämisen osaamisen. LAB Pro. Viitattu 4.10.2026. Saatavissa https://www.labopen.fi/lab-pro/terveystiedon-arviointi-haastaa-sairaanhoitajan-terveyden-edistamisen-osaamisen/

Kotila, H., Vanhanen-Nuutinen, L., Mäki, K., Lagstedt, A., Taanila, A. & Aura, P. 2022. Opinnäytetyön koettu hyöty ammattikorkeakoulun alumnien arvioimana. Ammattikasvatuksen aikakauskirja. Vol. 24 (1), 12–26. Viitattu 4.10.2026. Saatavissa https://doi.org/10.54329/akakk.115627

Kulju, E., Jarva, E., Oikarinen, A., Hammarén, M., Kanste, O. & Mikkonen, K. 2024. Educational interventions and their effects on healthcare professionals’ digital competence development: A systematic review. International Journal of Medical Informatics. Vol. 185, 105396. Viitattu 4.10.2026. Saatavissa https://doi.org/10.1016/j.ijmedinf.2024.105396

Liu, C-C., McIntire, E., Ling, J., Sullivan, K., Ng, T., Kaur, L. & Sender, J. 2024. Teaching Social Determinants of Health in Nursing Programs: An Integrative Review of Strategies and Effectiveness. Nurse Educator. Vol. 49 (3), E126–E130. Viitattu 4.10.2026. Saatavissa https://doi.org/10.1097/NNE.0000000000001543

Ojala, K., Isopahkala-Bouret, U. & Varhelahti, M. 2021. Adult graduates’ employability and mid-career trajectories after graduation with Finnish UAS Master’s degree. Journal of Education and Work. Vol. 34 (1), 67–80. Viitattu 4.10.2026. Saatavissa https://doi.org/10.1080/13639080.2021.1875125

Opetushallitus. 2026. Tutkintojen viitekehykset. Viitattu 4.10.2026. Saatavissa https://www.oph.fi/fi/koulutus-ja-tutkinnot/tutkintojen-viitekehykset

Saragih, I. D., Tarihoran, D. E. T. A. U., Lin, W-T. & Lee, B-O. 2024. Outcomes of scenario-based simulation courses in nursing education: A systematic review and meta-analysis. Nurse Education Today. Vol. 136, 106145. Viitattu 4.10.2026. Saatavissa https://doi.org/10.1016/j.nedt.2024.106145

Silén-Lipponen, M. & Korhonen, T. (toim.). 2020. Osaamisen ja arvioinnin yhtenäistäminen sairaanhoitajakoulutuksessa – yleSHarviointi-hanke. Kuopio: Savonia-ammattikorkeakoulu. Savonia-ammattikorkeakoulun julkaisusarja 5/2020. Viitattu 4.10.2026. Saatavissa https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2020111089877

WHO. 1986. Ottawa Charter for Health Promotion. World Health Organization. Viitattu 4.10.2026. Saatavissa https://www.who.int/teams/health-promotion/enhanced-wellbeing/first-global-conference

WHO. 2021. WHO-ASPHER competency framework for the public health workforce in the European Region. WHO Regional Office for Europe. Viitattu 4.10.2026. Saatavissa https://www.who.int/europe/publications/i/item/WHO-EURO-2020-3997-43756-61569

WHO. 2025. World report on social determinants of health equity. World Health Organization. Viitattu 4.10.2026. Saatavissa https://www.who.int/publications/i/item/9789240107588

WHO. 2026. Competency frameworks and standards for digital health: a landscape analysis. World Health Organization. Viitattu 4.10.2026. Saatavissa https://www.who.int/publications/i/item/9789240119765

Kirjoittajat

Jan Holmberg työskentelee lehtorina LAB-ammattikorkeakoulussa sairaanhoitajakoulutuksessa. Hänen opetuksensa painottuu terveyden edistämiseen sekä mielenterveys- ja päihdehoitotyöhön.

Minna Salakari työskentelee lehtorina Turun ammattikorkeakoulussa. Hän toimii Master Schoolissa terveysteknologian ja terveyden edistämisen koulutusohjelmissa sekä kehittää terveyden edistämistä osana tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaa.

Artikkelikuva: LAB Press Images (Kuva: Toni J.)