Kulttuurisesti ja kielellisesti responsiivinen harjoittelun tukimalli maahanmuuttajataustaisille hoitotyön opiskelijoille

Maahanmuuttajataustaisten sairaanhoitajaopiskelijoiden kliinisissä harjoitteluissa kohdataan usein haasteita, jotka liittyvät kielitaitoon, kulttuurisiin odotuksiin, ohjauksen vaihtelevuuteen ja epäselviin rooleihin. Elma 2.0 -hankkeessa LAB-ammattikorkeakoulu kehitti uuden harjoittelun tukiprosessin, joka vahvistaa opiskelijoiden kielellistä ja ammatillista kasvua sekä selkeyttää opettajien ja työelämän ohjaajien yhteistyötä. Malli tukee opiskelijan oppimista ennen harjoittelua, sen aikana ja sen jälkeen – ja on helposti muokattavissa myös muiden alojen maahanmuuttajataustaisten opiskelijoiden harjoittelujen tueksi.

Kirjoittaja: Maj-Britt Tallbacka

Harjoittelun haasteet maahanmuuttajataustaisille opiskelijoille

Maahanmuuttajataustaisen hoitotyön koulutusohjelmien kliinisissä harjoitteluissa on tunnistettu useita eri tekijöitä, jotka voivat vaikeuttaa opiskelijan harjoittelua. Elma 2.0 -hanke on kerännyt tietoa opiskelijoiden harjoittelukokemuksista ja niihin liittyvistä haasteista (taulukko 1) palvelumuotoilun keinoin usealla eri työpajalla, joihin on osallistettu niin työelämän edustajia, kuin opiskelijoita ja heidän opettajiaankin (LAB 2025). Hanke on tunnistanut haasteiksi esimerkiksi kielitaidon, kulttuuriset odotukset, ohjauksen vaihtelevuuden, opiskelijan epävarmuuden, sekä roolien ja tavoitteiden epäselvyyden. Hankkeen läpileikkaavana teemana on ollut hoitotyön monikulttuuristuvan toimintaympäristön tarpeisiin vastaaminen ja kulttuurisen kompetenssin vahvistaminen työelämässä (Lappalainen 2025). Kulttuurisen kompetenssin kehittäminen on ollut tärkeää huomioida myös harjoittelujen ohjausmallien uudistamisessa ja harjoittelun haasteiden jäsentämisessä. On olennaista huomata, että kulttuurinen kompetenssi ei koske ainoastaan suomalaisen työyhteisön kulttuuriosaamisen vahvistamista, vaan myös maahanmuuttajataustaisen opiskelijan oman kulttuurikompetenssin tunnistamista ja sen kehittymisen tukemista.

Haaste	Kuvaus
Kielitaito	Ammattikieli, potilastilanteet ja dokumentointi voivat olla kuormittavia, vaikka yleinen kielitaito olisi hyvä.
Kulttuuriset odotukset	Hoitotyön roolit, vuorovaikutus ja hierarkiat voivat poiketa opiskelijan aiemmista kokemuksista.
Ohjauksen vaihtelevuus	Ohjaajien valmiudet tukea monikielisiä ja monikulttuurisia opiskelijoita vaihtelevat.
Opiskelijan epävarmuus	Pelko virheistä, väärinymmärryksistä tai riittämättömyydestä voi heikentää oppimista.
Roolien ja tavoitteiden epäselvyys	Harjoittelun alkuvaiheessa opiskelijat eivät aina tiedä, mitä heiltä odotetaan.

Taulukko 1. Hoitotyön koulutuksen opiskelijoiden haasteet kliinisessä harjoittelussa.

Elma 2.0 -hankkeessa kehitetyn Sote Sprintin (Pirttikoski & Eerola 2025) tuloksia tuotiin LAB-ammattikorkeakoulun sairaanhoitajakoulutuksen kliinisiä harjoitteluja ohjaavien opettajien omaan työpajaan, jossa palvelumuotoilun fasilitointimenetelmin päädyttiin ratkaisemaan harjoitteluprossin mallinnusta uudestaan maahanmuuttajataustaista opiskelijaa auttavaksi.

Harjoittelun tukiprosessi

Elma 2.0 -hankkeessa luotu harjoittelun tukiprosessin malli (kuva 1) rakentuu kolmesta päävaiheesta ja pohjautuu LAB-ammattikorkeakoulun sairaanhoitajakoulutuksen kliinisen harjoittelun prosessimalliin.

Ennen harjoittelua tavoitteena on, että opiskelija lähtee harjoitteluun selkeillä tavoitteilla ja riittävillä valmiuksilla. Harjoittelun käytännön asioiden ja riittävän informaation saamiseksi tutoropettajavetoisilla Ammatillinen kasvu -opintojakson tunneilla käydään selkeästi läpi harjoitteluun liittyvät käytännön asiat. Riittävien harjoitteluvalmiuksien saavuttamiseksi tutoropettajan työssä korostuu ymmärrys siitä, mikä on opiskelijalle oikea harjoittelupaikka oikeaan aikaan. Tällä tarkoitetaan paitsi teoreettisten valmiuksien ja harjoitustuntien riittävyyttä opiskelijakohtaisesti, myös tutoropettajan opiskelijan yksilöllisten harjoitteluympäristön vaatimusten mukaisten valmiuksien tunnistamista, jotta opiskelija paitsi hyötyy harjoitteluympäristön antamista mahdollisuuksista oppimiseen, saa myös riittävästi oppimisen haastetta osaamisen kartuttamiseksi. Yksittäisen kliinisen harjoittelujakson erityispiirteet on tärkeää lisäksi käydä läpi myös jokaisen harjoitteluun ohjaavan opintojakson lopuksi kliinisten opettajien toimesta.

Harjoittelun tukiprosessiin on kuvattu suomen kielen opettajan kanssa tehtävä yhteistyö kielellisesti tukea tarvitsevien opiskelijoiden tunnistamiseksi. Osaamistavoitteiden kirjaaminen selkosuomella on tärkeää opiskelijalle, jotta S2-kielinen opiskelija pystyy kuvaamaan riittävän selkeästi ja konkreettisesti omat tavoitteensa oppimiselleen harjoittelun aikana. Näiden kuvaaminen S2-opettajan tuella yhteistyössä harjoittelua ohjaavan opettajan kanssa auttaa paitsi opettajan tekemää harjoittelun arviointia, myös työelämän sairaanhoitajaohjaajaa suuntaamaan opiskelijan ohjaamista osaamistavoitteiden mukaiseksi.

Harjoittelun aikana tavoitteena on, että opiskelija saa riittävän ja vuorovaikutteisen harjoittelun ohjauksen sekä jatkuvan seurannan ja arvioinnin harjoittelunsa tueksi. Malliin sisältyy säännöllinen yhteydenpito ohjaavan opettajan, ohjaavan sairaanhoitajan sekä opiskelijan välillä ja erityispiirteenä S2-opettajan osallistaminen tiiviisti ohjausprosessiin. Näin harjoitteluohjausprosessi muuttuu kolmikantaisesta nelikantaiseksi malliksi. Pop up -harjoituksilla tarkoitetaan tässä mallissa niiden hoitotyön käytännön taitojen harjoittelua ammattikorkeakoulun oppimisympäristöissä, joissa opiskelijalla huomataan olevan vielä haasteita. Näitä voi olla erilaiset hoitotyössä vaadittavat kädentaidot tai potilaskirjaamiseen liittyvät asiat. Kädentaitojen haasteiden takana voi olla paitsi konkreettisten taitojen kehittäminen, myös esimerkiksi lääkehoidon toteuttamiseen vaadittavan sanaston kehittäminen. Tällöin opiskelija voi hyötyä yksilöllisestä lääkehoidon toteuttamisen harjoittelusta suomen kielen opettajan sekä kliinisen hoitotyön opettajan tukemana ja palata koulutuksen tarjoamille harjoitustunneille myös harjoittelujakson aikana. Tällä menettelyllä pyritään estämään opiskelijan harjoittelun keskeytyminen ja tarjoamaan yksilöllistä opetusta oppimistavoitteiden saavuttamiseksi. Harjoittelun keskeytymisen vaaroina on paitsi oppimistulosten vaarantuminen myös kielen kehittymisen keskeytyminen, sillä harjoitteluympäristössä työskentely lisää opiskelijan kielen kehittymistä tehokkaasti.

Harjoittelun jälkeen -vaiheen tavoitteena on tehdä saavutettu osaaminen näkyväksi, tukea opiskelijan jatkopolkua ja tunnistaa mahdolliset haasteet. LAB-ammattikorkeakoulun hoitotyön harjoitteluissa on pääsääntöisesti kliiniseen harjoitteluun sisältynyt kirjallinen tehtävä, jonka tarkoituksena on tukea opiskelijoiden näyttöön perustuvan teoreettisen tiedon yhdistämistä käytännön hoitotyön toimiin. Maahanmuuttajataustaisen opiskelijan on katsottu Sote Sprintin tulosten perusteella hyötyvän enemmän oman osaamisen reflektoinnin harjoittelusta ja se nosti työpajassa ehdotuksen siitä, että opiskelija keskittyisi kirjallisen tehtävän sijaan reflektoimaan omaa osaamistaan enemmän opettajan tukemana. Seuraavan suunnitellun kliinisen harjoittelun tavoitteiden laadinta tässä vaiheessa tukee harjoitusta vaativien hoitotyön taitojen tunnistamista jo ennakkoon sekä opiskelijan orientointia seuraavaan hoitotyön erikoisalan erityispiirteisiin.

Harjoittelun keskeyttämiseen liittyvät ohjeistukset tukevat opiskelijaa ja tutoropettajaa tilanteissa, joissa harjoittelu joudutaan keskeyttämään. Prosessin mallintaminen lisää koulutuksen yhdenvertaisuutta ja vähentää opiskelijan kokemaa epävarmuutta.

Kuva 1. Elma 2.0 -hankeen suositus harjoittelun tukiprosessiksi.

Pohdinta

Sairaanhoitajaopiskelijoiden hoitotyön opettajien osallistuminen kliinisen harjoittelun ohjausprosessiin on vähentynyt organisaatiomuutoksista johtuvien ohjausresurssien vähenemisen takia ja se on heikentänyt maahanmuuttajataustaisten opiskelijoiden kokemusta opettajan osallisuudesta harjoittelun ohjaukseen (Pitkänen ym. 2018). Harjoittelun tukiprosessin mallilla voidaan vastata tähän haasteeseen, sillä se vahvistaa sekä kliinisen opettajan, suomen kielen opettajan, että tutoropettajan roolia ja näkyvyyttä harjoittelun aikana.

Harjoittelun organisointi ja siihen valmistautuminen ovat keskeisiä tekijöitä maahanmuuttajataustaisten opiskelijoiden sitoutumisessa harjoitteluun (Kehus ym. 2019). Vaikka opiskelijan oma rooli kielen kehittymisessä on tärkeä, se ei yksin riitä. Kielen oppiminen edellyttää opettajan vahvaa, suunnitelmallista ja kielellisesti responsiivista tukea (Huang ym. 2024).

Reflektoinnin korostaminen harjoittelun jälkeen tukee opiskelijan kriittisen reflektoinnin taitojen kehittymistä. Kriittinen reflektio on keskeinen osa maahanmuuttajataustaisten opiskelijoiden opiskelutaitojen haasteita (Onovo 2019; Romakkaniemi & Tallbacka 2024) ja sitä pidetään tärkeänä hoitotyön ammatillisuuden mittarina (Sadare 2024).

Lisäksi on tärkeää todeta, että vaikka harjoittelun tukiprosessin malli on kehitetty hoitotyön koulutuksen tarpeisiin, se on helposti muokattavissa myös muiden alojen koulutusohjelmiin. Malli tarjoaa rakenteen, jota voidaan soveltaa alakohtaisesti maahanmuuttajataustaisten opiskelijoiden harjoittelujen tukemiseksi laajemminkin.

Lähteet

Huang, L., Hammad Al-Rashidi A. & Bayat, S. 2024. Teacher support in language learning: a picture of the effects on language progress, academic immunity, and academic enjoyment. BMC Psychology 2024, 24:124. Viitattu 6.1.2026. Saatavissa https://doi.org/10.1186/s40359-024-01602-2

Kehus, E. Kyngäs, H., Kääriäinen, M. & Mikkonen, K. 2019. Hoitotyön opettajien kokemuksia kansainvälisten tutkinto-opiskelijoiden kliinisestä harjoittelusta. Hoitotiede. 31 (3), 167–179.

LAB University of Applied Sciences. 2025. Elma 2.0 – kohtaantojen rakentaminen monikulttuuristuvalla sosiaali- ja terveysalalla. Viitattu 1.12.2025. Saatavissa https://lab.fi/fi/projekti/elma2

Lappalainen, S. 2025. Kulttuurisen kompetenssin vahvistaminen Elma 2.0 -hankkeen koulutusten avulla. LAB Pro. Viitattu 6.1.2026. Saatavissa https://www.labopen.fi/lab-pro/kulttuurisen-kompetenssin-vahvistaminen-elma-2-0-hankkeen-koulutusten-avulla/

Onovo, G.N. 2019. Fundamentals of Nursing Practice and the Culturally Diverse ESL Nursing Students: The Students’ Perspectives for Teaching and Learning in Nursing. Teaching and Learning in Nursing. Vol. 14 (4), 238-24. Viitattu 1.12.2025 Saatavissa https://doi.org/10.1016/j.teln.2019.03.003

Pirttikoski, V. & Eerola, M. 2025. Innostava Sote Sprintti – Design Sprintin sovellus sote-alalle. LAB Pro. Viitattu 6.1.2026. Saatavissa https://www.labopen.fi/lab-pro/innostava-sote-sprintti-design-sprintin-sovellus-sote-alalle/

Pitkänen, S., Kääriäinen, M., Oikarinen, A., Tuomikoski, A-M., Elo, S., Ruotsalainen, H., Saarikoski, M., Kärsmänoja, T., Mikkonen, K. 2018. Healthcare students’ evaluation of the clinical learning environment and supervision – a cross-sectional study. Nurse Education Today, Volume 62, 2018, 143–149. Viitattu 6.1.2026. Saatavissa https://doi.org/10.1016/j.nedt.2018.01.005

Romakkaniemi, A. & Tallbacka, M-J. 2024. Toiminnalliset opetusmenetelmät tutkimus- ja kehittämismenetelmien opetuksessa. LAB Pro. Viitattu 6.1.2026. Saatavissa https://www.labopen.fi/lab-pro/toiminnalliset-opetusmenetelmat-tutkimus-ja-kehittamismenetelmien-opetuksessa/

Sadare, I. 2024. Clinical Research Practitioner: Transformation to a Competent Professional Through Reflective Practice. Nursing & Health Sciences. Vol.26. Viitattu 6.1.2026. Saatavissa https://doi.org/10.1111/nhs.70009

Kirjoittaja

Maj-Britt Tallbacka työskentelee Moninaisuus ja yhdenvertaisuus työelämässä ja yhteiskunnassa -tutkimusryhmässä, hoitotyön lehtorina LAB-ammattikorkeakoulussa ja toimi Elma 2.0 hankkeessa asiantuntijana.

Artikkelikuva: Toni Jaatinen