Kokemusasiantuntijat valmistuvien sairaanhoitajien simulaatioissa

Sairaanhoitajaopiskelijat suorittavat ennen valmistumistaan viimeisen opiskeluaikaisen simulaationsa, jossa he harjoittelevat koulutuksen aikana oppimiaan taitoja sekä saavat uusia näkökulmia harjoiteltavina olevista aiheista. Näissä simulaatioissa on mukana koulutettuja kokemusasiantuntijoita jakamassa omaa kokemustaan ja osaamistaan sekä herättelemässä opiskelijoita kohtaamaan potilaan rohkeasti ja ennakkoluulottomasti.

Kirjoittaja: Krista Katela

LAB ammattikorkeakoulussa on vuoden 2023 lopulla kehitetty valmistuvien simulaatiota saatujen kokemusten ja palautteiden myötä ja skenaarioissa on huomioitu niin työturvallisuuteen kuin potilaan kohtaamiseen liittyviä asioita (Marjamäki-Nieminen 2024). Uuden toimintamallin myötä on lisätty kokemusasiantuntijoiden käyttöä. Tavoitteena on vaikuttaa sairaanhoitajien ammatilliseen kasvuun, empatiaan, ymmärrykseen, vuorovaikutustaitoihin sekä reflektiokyvyn kasvuun. (Kilpinen 2024.)

Kokemusosaaminen on kokemustoimijoiden tuomaa ymmärrystä ja tietoa potilaan roolista ja omasta sairaudestaan sekä sen hoidosta. Kokemusasiantuntijoita voidaan hyödyntää esimerkiksi vertaistoiminnassa, palvelupolkua rakennettaessa tai oman kokemuksensa asiantuntijoina ohjauksessa ja opetuksessa. Kokemusasiantuntijan on tarkoitus tuoda osallistujille ymmärrystä ja tietoa käsiteltävään tilanteeseen sekä auttaa henkilöitä lisäämään auttamis- ja osaamisvalmiuksiaan. (THL 2024.)

Kokemusasiantuntijalla on omakohtaista kokemusta sairauksista, kuntoutumisesta ja palveluista. Sosiaali- ja terveyspalveluiden piirissä kokemusasiantuntijat toimivat eri tehtävissä, kuten palveluiden suunnittelu- ja kehittämisryhmissä, hoito- ja palveluketjujen toimivuuden arvioijina, kokemuskouluttajina, ryhmäohjauksessa ammattilaisten työpareina sekä vertaistukihenkilöinä pitkäaikaisen hoidon tukena. (Linnanmäki 2017.)

Kokemusasiantuntijat toimivat suhteessa ihmisiin, asiakkaisiin ja toimijoihin asiantuntijaroolissa. Heidän ei tarvitse olla niin sanottuja kuntoutujia vaan nimenomaan oman itsensä asiantuntijoita esimerkiksi sairautensa, haastavan elämänkokemuksensa tai vammaisuutensa suhteen. (Kokemustoimintaverkosto 2024.)

Opiskelijoiden palautetta kokemusasiantuntijoiden hyödystä simulaatioissa

Valmistuvien simulaatiossa opiskelijat pääsevät vielä kerran opinnoissaan kohtaamaan erilaisia potilastapauksia ja hoitamaan sekä pohtimaan niitä yhdessä. Päivän aikana he kohtaavat potilaana kaksi kokemusasiantuntijaa. Simulaation alussa kokemusasiantuntijat esittäytyvät sekä kertovat tilanteestaan ja kannustavat opiskelijoita kyselemään ja kohtaamaan heidät rohkeasti. Lähes kaikki opiskelijat kertovat alussa jännittävänsä, mutta lähtevät rohkeasti mukaan harjoituksiin. Päivän lopussa positiivista palautetta annetaan siitä, että simulaatio saa aivan erilaista syvyyttä, kun paikalla on oikea, mutta heille vieras ihminen potilaan roolissa. Opiskelijat myös uskaltavat kysellä rohkeasti ja uteliaasti lisätietoa sekä kuuntelevat aidosti saamiaan vastauksia. He eivät ole vielä kertaakaan kysyneet kysymystä, johon eivät olisi saaneet kokemusasiantuntijoilta vastausta. Kokemusasiantuntijoiden kertomat asiat saavat aikaan paljon keskustelua vaikeistakin aiheista. Molemmat jakavat tarinaansa ja sitä kautta elämäänsä avoimesti. Tämä onkin aina tehnyt opiskelijoihin suuren vaikutuksen. Monet opiskelijat ovat kokeneet päivän raskaaksi ja väsyttäväksi mutta äärettömän antoisaksi ja opettavaiseksi. He toivovatkin, että useampi simulaatio olisi samantyylinen.

Kokemusasiantuntijoiden käyttöä puoltaa opiskelijan saama aito kontakti, joka vaatii taitoa ja kykyä vuorovaikutukseen sekä rohkeuteen ottaa vaikeatkin asiat puheeksi. Kokemusasiantuntijat kannustavatkin opiskelijoita olemaan rohkeita kohtaamisessaan sekä reagoimaan potilaiden tilanteisiin. Tärkeä oppi on muistaa, että potilas on kuitenkin oman sairautensa ja tilansa paras asiantuntija ja hänen kertomaansa tulee siinä asiassa luottaa. Hoitaja ei voi osata ja tietää kaikkea, jolloin hänellä on oltava rohkeutta myöntää tietämättömyytensä ja pyydettävä potilasta kertomaan esimerkiksi harvinaissairauteen liittyvistä oireista.

Mitä kokemusasiantuntijat ajattelevat simulaatioissa mukanaolosta?

Tutkimusten mukaan kokemusasiantuntijatoiminta edellyttää osallistujalta riittävästi voimia tai kuntoutumista. Sen on todettu voimaannuttavan ja tukevan osallistujan hyvinvointia antaen samalla mahdollisuuden osallistua, vaikuttaa, rakentaa omaa identiteettiään, kehittää itseään sekä tehdä itselleen merkitykselliseksi kokemiaan asioita. (Hietala & Rissanen 2015.)

Koulutetut kokemusasiantuntijat Roosa Reponen ja Ilja Anttila (2024) ovat toimineet sairaanhoitajien simulaatioissa jo usean vuoden ajan. He kertovat, että kokemuskentän alalta puuttuu vielä tietynlainen monialaisuus, koska kokemustoiminta on alkuaan ollut enemmän mielenterveys- ja päihdetyöhön sekä kuntoutukseen liittyvää toimintaa. He haluavatkin tuoda monialaisuuden, yhteiskehittämisen ja palvelumuotoilun ajattelua, jotta opiskelijat osaavat valmistuttuaan hyödyntää kokemusasiantuntijoiden osaamista työelämässä potilaiden, omaisten ja työyhteisön tarpeisiin. Tärkeintä on kuitenkin luoda kynnyksetön ja kiireetön kohtaaminen, joka herättää ajatuksia, tunteita ja keskustelua.

Kokemusasiantuntijoille simulaatiopäivät ovat erityisesti fyysisesti väsyttäviä mutta antoisia. Pienet tauot auttavat jaksamaan ja mahdollistavat hetkellisen palautumisen. Samalla opiskelijoille tulee käsitys psyykkisen rentoutumisen, mielikuvaharjoittelun ja lääkkeettömien kivunhoitomenetelmien käytöstä. Roosalle ja Iljalle on tärkeää saada jakaa kokemuksiaan ja tietouttaan valmistuville hoitajille, samalla rohkaisten heitä keskustelemaan, kyselemään, kuuntelemaan ja koskemaan. Heidän ja opettajien yhteinen toive on saada jatkaa yhteistyötä tulevaisuudessa vähintäänkin nykyisessä mittakaavassa mutta mahdollisesti myös laajentaa sitä muihinkin opintokokonaisuuksiin.

Lähteet

Anttila, I. 2024. Koulutettu kokemusasiantuntija. Haastattelu 17.5.2024.

Hietala, O. & Rissanen, P. 2015. Opas kokemusasiantuntijatoiminnasta. Kokemusasiantuntija – hoidon ja avun kohteesta omien kokemusten jakajaksi sekä palveluiden kehittäjäksi. Kuntoutussäätiö ja Mielenterveyden Keskusliitto. Viitattu 2.5.2024. Saatavissa https://www.mtkl.fi/uploads/2020/09/f27fa53c-kokemusasiantuntijaopas.pdf

Kilpinen, F. 2024. Tunnetaitojen vahvistuminen: Kokemusasiantuntijoiden vaikutus hoitotyön koulutuksessa. LAB Pro. Viitattu 29.4.2024. Saatavissa https://www.labopen.fi/lab-pro/tunnetaitojen-vahvistuminen-kokemusasiantuntijoiden-vaikutus-hoitotyon-koulutuksessa/

Kokemustoimintaverkosto. 2024. Viitattu 28.5.2024. Saatavissa https://kokemustoimintaverkosto.fi/

Linnanmäki, E. 2017. Asiakkaan ääni kuuluviin sote-palveluissa. Artikkeli. Lääketieteellinen aikakauskirja Duodecim. 2017;133(18):1623-5. Viitattu. 2.5.2024. Saatavissa https://www.duodecimlehti.fi/lehti/2017/18/duo13914

Marjamäki-Nieminen, S. 2024. Simulaatiot Lahden kampuksella: Valmistuvien sairaanhoitajien simulaatiopäivä. LAB Pro. Viitattu 2.5.2024. Saatavissa https://www.labopen.fi/lab-pro/simulaatiot-lahden-kampuksella-valmistuvien-sairaanhoitajien-simulaatiopaiva/

Reponen, R. 2024. Koulutettu kokemusasiantuntija ja koulutettu kokemustoimija. Haastattelu 17.5.2024.

THL. 2024. Kokemusosaaminen. Viitattu 22.4.2024. Saatavissa https://thl.fi/aiheet/hyvinvoinnin-ja-terveyden-edistamisen-johtaminen/osallisuuden-edistaminen/heikoimmassa-asemassa-olevien-osallisuus/osallisuuden-edistamisen-mallit/osallisuutta-edistava-hallintomalli-tukee-osallisuustyon-johtamista/kokemusosaaminen