Kielituen malleja sotekentällä – vieraskielisten hoitajien kielitaidon tukeminen työpaikalla

Sosiaali- ja terveysalalla hyvä kielitaito on keskeinen osa ammatillista osaamista ja turvallista työskentelyä. Vieraskielisten hoitajien määrän kasvaessa työpaikoilla on noussut tarve kehittää uusia tapoja tukea kielen oppimista ja työyhteisöjen kielitietoisuutta. Elma 2.0 – kohtaantojen rakentaminen monikulttuuristuvalla sosiaali- ja terveysalalla -hankkeessa on toteutettu vuosina 2024–2025 kolme kokeilua kielituen malleista, joiden tavoitteena on vahvistaa vieraskielisten hoitajien kielitaitoa työpaikoilla. Kielituen malleja kokeiltiin yhteistyössä Päijät-Hämeen hyvinvointialueen ja Attendon kanssa.

Kirjoittajat: Tytti Lindeberg & Evelina Liski

Jalkautuva kielituki

Ensimmäinen kielituen malleista on jalkautuva kielituki. Se tarkoittaa suomi toisena kielenä -opettajan menemistä työpaikalle vieraskielisen opiskelijan tai työntekijän tueksi. Elma-hankkeessa (LAB) kaksi hankkeessa toimivaa s2-opettajaa jalkautuivat kuntoutussairaala Jalmariin, Päijät-Hämeen keskussairaalaan ja Attendon yksiköihin työharjoittelussa olevien sairaanhoitajaopiskelijoiden ja oppisopimuksella lähihoitajiksi opiskelevien tueksi.

Työpaikalla opettaja voi esimerkiksi seurata opiskelijan mukana kielen kannalta haastaviin työtilanteisiin ja tarjota niihin yksilöllistä kielitukea. Opettaja voi tarjota myös niin sanottua vierihoitoa kirjaamiseen, eli katsoa opiskelijan kanssa kirjaamista kielen rakenteiden ja oikeinkirjoituksen näkökulmasta. Lisäksi opettaja tukee ohjaajia, kielimentoreita ja esihenkilöitä kieleen ja kielitaitoon liittyvissä kysymyksissä. Hän myös havainnollistaa omalla esimerkillään, miten puhutaan selkeää kieltä ja miten kielitaidosta annetaan palautetta. Näin opettajan jalkautuminen lisää myös työyhteisöjen kielitietoisuutta.

Kokeilun palautteessa korostui, että opettajan läsnäolo työpaikoilla koettiin hyödylliseksi ja opiskelijat olivat tyytyväisiä käynteihin. Kehitettävääkin löytyi: tukea toivottiin lisää ja opettajan käynnit olisi hyvä tiedottaa työyhteisölle hyvissä ajoin, jotta vierailut voidaan paremmin huomioida työvuorosuunnittelussa.

Kielityöpajat

Kielityöpaja tarkoittaa ryhmätapaamisia, joissa käsitellään kieleen ja erilaisiin työtilanteisiin liittyviä haasteita. Työpaja voidaan toteuttaa eri tavoin: mukana voi olla työpaikan vieraskieliset opiskelijat ja työntekijät sekä työpaikalle jalkautunut s2-opettaja ja kielimentorit tai opiskelijoiden ohjaajat. Työpajan voi toteuttaa myös niin, että paikalla on vain työyhteisön omia jäseniä, niin vieraskielisiä kuin äidinkielenään suomea puhuvia hoitajia.

Työpajan kulkuun kuuluu kuulumiskierros, taskuvihkojen havainnot sekä harjoituksia. Kuulumiskierroksella jokainen saa kertoa, mikä työssä sujuu hyvin ja mikä on vaikeaa. Näkökulma on yleensä suomen kieli, mutta myös muita asioita voi tuoda keskusteluun. Kuulumisten jälkeen katsotaan vieraskielisten hoitajien taskuvihkoja, eli mitä uusia sanoja tai fraaseja he ovat kirjoittaneet pieniin taskussa mukana kulkeviin vihkoihin työtilanteissa. Tarkoituksena on varmistaa, että sanat on kirjoitettu ja niiden merkitys on ymmärretty oikein sekä vahvistaa sanojen mieleen painumista. Tämän jälkeen harjoitellaan kuulumiskierroksella esiin nousseita vaikeita tilanteita tai muuta vetäjän tai työyhteisön tärkeänä pitämää aihetta, kuten puhelinkeskusteluita, työpaikan slangisanoja tai kirjaamisen tyypillisiä lauseita.

Elma-hankkeen kokeiluissa kielityöpajoja pidettiin kuntoutussairaala Jalmarissa yhdessä opiskelijoiden ohjaajien ja kielimentoreiden kanssa. Attendon yksiköissä pidettiin työpajoja vieraskielisten opiskelijoiden ja työntekijöiden kanssa. Keskussairaalassa työpajoihin osallistui vieraskielisiä työntekijöitä joko oman mentorinsa kanssa tai ilman. Näissä kielityöpajoissa keskityttiin kirjaamiseen ja päivittäisissä vuorovaikutustilanteissa tarvittavan sanaston ja fraasien harjoitteluun. Osallistujat pitivät kielityöpajoja toimivana käytäntönä kielitaidon kehittymisen tukemiseen ja yhteisöllisyyden vahvistamiseen.

Kielimentoritoiminta

Kielimentorimalli on lähtöisin Ruotsista, ja Suomessa sitä on ensin pilotoinut Kielibuusti-hanke yhteistyössä Helsingin yliopistollisen sairaalan kanssa. Kielimentori on työyhteisöstä nimetty henkilö, jolta muut työntekijät voivat kysyä kielenoppimiseen tai kielenkäyttöön liittyvistä asioista (Kielibuusti 2024). Hän ohjaa ja tukee vieraskielisiä työntekijöitä pitämällä esimerkiksi mentorointivartteja ja kielityöpajoja, kommentoimalla taskuvihkoja ja olemalla mukana kielisopimuskeskustelussa. Kielimentori tukee myös työyhteisöä esimerkiksi kulttuurierojen kohtaamisessa ja kannustaa selkeän kielen käyttämiseen.

Elma-hanke toteutti GOS-alueella keväällä 2024 kielimentorikoulutuksen, jonka sisältö suunniteltiin yhteistyössä GOS-alueen oman monikulttuurisuustyöryhmän kanssa. Koulutuksessa käsiteltiin kielen oppimisen prosessia, kielitietoista ohjaamista, monikulttuurisuustaitoja ja käytännön harjoittelua maahanmuuttajaopiskelijoiden kanssa. Koulutuksen käyneet hoitajat alkoivat toimia omilla osastoillaan kielimentoreina harjoitteluun tuleville vieraskielisille hoitajaopiskelijoille.

Kuva 1. Kielimentorikoulutuksessa osallistujat harjoittelivat muun muassa vaikeiden hoitotyön termien selittämistä selkokielellä (Kuva: Alina Milkevich).

Kielimentoritoiminnan tueksi Elma-hankkeessa laadittiin Kielimentorin työkirja (2025), johon koottiin pilotissa hyväksi havaittuja toimintatapoja, harjoituksia ja vinkkejä. Kielimentorin työkirjan tarkemmat tiedot löytyvät tämän artikkelin lähdeluettelosta, ja sähköisen version voi ladata Theseuksesta tai Osaamisen paikka -sivustolta. (Lindeberg & Liski 2025)

Työpaikalla tapahtuvan kielituen merkitys

GOS-alueen monikulttuurisuustyöryhmä valitsi tiiminsä vuoden teoksi sen, että jokaisella osastolla on kielimentori. Tämä teko äänestettiin koko GOS-alueen vuoden 2024 teoksi, ja teko sai yli 50 % kaikista työntekijöiden äänistä. Kielimentoritoimintaa pidetään siis selvästi tärkeänä työpaikalla tapahtuvan kielituen mallina.

Elma-hankkeen kokeilut osoittavat, että kielituen mallit voivat olla monipuolisia ja mukautua työyhteisöjen tarpeisiin. Jalkautuva kielituki, kielityöpajat ja kielimentoritoiminta tukevat vieraskielisten hoitajien ammatillista kehittymistä ja edistävät koko työyhteisön kielitietoisuutta. Näiden mallien avulla voidaan rakentaa entistä monikulttuurisempia ja kielitietoisempia työyhteisöjä, joissa vieraskielisten hoitajien kielitaito kehittyy ja työskentely on turvallisempaa ja sujuvampaa.

Lähteet

LAB. Elma 2.0 – kohtaantojen rakentaminen monikulttuuristuvalla sosiaali- ja terveysalalla. Viitattu 25.11.2025. Saatavissa https://lab.fi/fi/projekti/elma2

Kielibuusti. 2024. Kielimentori. Viitattu 25.11.2025. Saatavissa https://www.kielibuusti.fi/fi/tyonantajat/kielenoppimisen-tukeminen-0/kielimentori

Lindeberg, T. & Liski, E. 2025. Kielimentorin työkirja. Saatavissa https://osaamisenpaikka.fi/tehtava/tutustu-kielimentorin-tyokirjaan/

Kirjoittajat

Tytti Lindeberg työskentelee LAB-ammattikorkeakoulussa suomen kielen ja viestinnän lehtorina ja Elma 2.0 -hankkeen suomi toisena kielenä -asiantuntijana.

Evelina Liski työskentelee koulutuskeskus Salpauksessa suomen kielen opettajana ja Elma 2.0 -hankkeen suomi toisena kielenä -asiantuntijana.

Artikkelikuva: Hoivakodissa järjestetyssä kielityöpajassa harjoiteltiin hoitotyön päivittäisiä fraaseja. (Kuva: Evelina Liski)