Innostava Sote Sprintti - Design Sprintin sovellus sote-alalle

Tässä ajassa tarvitaan ketteriä menetelmiä, jotka tukevat nopeaa ideointia ja yhteiskehittämistä. Elma 2.0 -hankkeessa kehitetty Sote Sprintti tarjoaa tähän yhden ratkaisun. Se on intensiivinen palvelumuotoilun prosessi, joka tuo käyttäjien kokemukset esiin ja lisää alan toimijoiden välistä yhteistyötä.

Kirjoittajat: Virve Pirttikoski ja Maija Eerola

Sote Sprintti pohjautuu palvelumuotoilun Design Sprint -menetelmään, joka on yksi mahdollinen yhteiskehittämisen tapa silloin, kun on vähän aikaa, paineita saada tuloksia tai jos kehittämistyössä on haasteita. Sprintin aiheeksi käy mikä tahansa, eikä mikään ongelma ole liian suuri ratkaistavaksi. Menetelmää kannattaa myös hyödyntää erityisesti kehittämistyön alkuvaiheessa, jolloin voidaan testata nopealla syklillä sopivaa suuntaa ja mahdollisesti myös luopua kokeilusta tai vaihtaa suuntaa tarpeen mukaan. Asiakas- ja käyttäjäkeskeisyys on myös tämän menetelmän vahvuus. (ks. esim. Knapp ym. 2016, 26-33.)

Sote Sprintissä lähdettiin yhteiskehittämisen keinoin etsimään ratkaisuja maahanmuuttajataustaisten opiskelijoiden ohjaukseen ja oppimiseen työelämässä. Tapahtuma yhdisti eri alojen ja koulutusasteiden opiskelijoita sekä työntekijöitä niin yksityiseltä kuin julkiselta sote-sektorilta. Sote Sprintti -tapahtumia järjestettiin LAB-ammattikorkeakoulussa, Koulutuskeskus Salpauksessa sekä Päijät-Hämeen keskussairaalassa vuosina 2024-2025 ja niissä oli mukana yhteensä lähes 200 osallistujaa (Eerola & Pirttikoski 2025, Eerola 2024, Mäkinen 2024).

Sote Sprintti -tapahtuma on saanut osallistujilta paljon positiivista palautetta. Innovatiivinen ja nopea kehittämisen tapa on otettu ilolla vastaan ja seuraavaksi menetelmä mallinnetaankin hyödynnettäväksi missä tahansa sote-kentän toimintaympäristössä sovellettavaksi ja minkä tahansa kehittämishaasteen ratkaisemiseen.

Kuva 1. Kolme Sote Sprintti -tapahtumaa vuosina 2024–2025 (Kuva: Maija Eerola)

Näin Sote Sprintti etenee

Sote Sprintti etenee Design Sprintin vaiheiden mukaisesti, mutta siten että viiden päivän kehittämisen sykli tiivistetään yhteen, kahteen tai kolmeen päivään riippuen osallistujien tarpeista, käytettävissä olevista resursseista ja kehitettävästä aiheesta. Yhteistä näille sprinteille on se, että menetelmässä käyttäjien näkökulmat ovat mukana jo ideointivaiheessa. Erityispiirteenä on myös monialaisuus, eli mukana ovat eri opiskelija- ja ammattiryhmät. Sote Sprintin vaiheet jaetaan aamupäivän ja iltapäivän työskentelyyn tai useammalle päivälle, riippuen sprintin kestosta.

Kuva 2. Sote Sprintin vaiheet (Kuva: Virve Pirttikoski)

1. Kartoita
Sprintti käynnistyy fasilitaattorin johdolla. Aluksi jaetaan rooleja ja käydään läpi ohjelmaa. Tiimi aloittaa perehtymisen kehitettävään aiheeseen. Tavoitteena on kerätä tietoa, kuulla eri näkökulmia ja varmistaa yhteinen ymmärrys ongelmasta. Lopuksi määritellään selkeä tavoite sprintille. (Knapp ym. 2016, 53-91, 238-240.)

2. Luonnostele
Seuraavaksi inspiroidutaan ja luodaan mahdollisimman paljon ratkaisuehdotuksia. Ideointia tehdään yhdessä ja rohkeasti – tässä vaiheessa vain määrällä on merkitystä. Sen jälkeen suurta määrää ideoita työstetään edelleen kehittäen, muokaten ja yhdistellen. (Knapp ym. 2016, 95-123, 241-242.)

3. Päätä
Ideoinnin jälkeen käydään luonnokset läpi ja valitaan lupaavimmat jatkokehitykseen. Päätöksenteko tehdään osallistavasti, jotta eri näkökulmat tulevat huomioiduksi. (Knapp ym. 2016, 123-160, 243-244.)

4. Ratkaise
Suunniteltu ratkaisu rakennetaan konkreettiseksi malliksi. Se voi olla esimerkiksi palvelupolku tai digitaalinen luonnos – tärkeintä on, että se on testattavissa. (Knapp ym. 2016, 165-190, 245-246.)

5. Testaa
Malli esitellään mahdollisille käyttäjille tai asiantuntijoille. Kerätään palautetta ja arvioidaan, miten ratkaisu vastaa alkuperäiseen haasteeseen. Tämä vaihe antaa arvokasta tietoa jatkokehitykselle. Sovitaan myös sprintin jälkeiset suunnitelmat. (Knapp ym. 2016, 195-225, 247-249.)

Sote Sprintistä koettua ja opittua

“Palvelumuotoilun keinot innostavat, hieno juttu. Päivä oli antoisa.”

“Hyvin suunniteltu koulutus ja päivä. Vaatii täyttä osallistumista.”

Sprinteissä onnistumisen kannalta keskeistä on rentoon tunnelmaan panostaminen, huolellinen suunnittelu ja aikataulutus sekä dokumentoinnin merkitys, jotta ideoita voidaan edistää ja jalostaa myöhemmin. Sprinttien aikana syntyikin ratkaisuja, joita on Elma 2.0 -hankkeen avulla viety käytäntöön.

Yksi esimerkeistä on Opettelen suomea -tarra, jonka voi kiinnittää nimikylttiin kuvaamaan suomen kielen opiskelua ja antaa näin tärkeää tietoa kohtaamistilanteisiin työpaikalla. Tarra on käytössä LAB-ammattikorkeakoulun ja Koulutuskeskus Salpauksen opiskelijoilla. Toinen esimerkki on harjoitteluun tai työssä oppiseen tulevan opiskelijan tervetulokirje, joka antaa ennakkoon oleellista tietoa työpaikasta. Kirjettä on työstetty yhdessä Päijät-Hämeen hyvinvointialueen kanssa.

Sote Sprinttien kaikissa ratkaisuissa korostui kohtaamisten merkitys työpaikoilla. Yhteiskehittämisen avulla saatiin esiin paljon asioita, joiden käytäntöön vieminen lisäisi opiskelijoiden palautteen mukaan positiivisia kokemuksia, halua työskennellä alalla, motivaatiota ja uskallusta harjoitella suomen kieltä.

Kokemuksista kohti tulevaisuuden Sote Sprinttejä

Sote Sprintti yhteiskehittämisen menetelmänä on hyödyllinen niin ammatillisen koulutuksen opiskelijoille, korkeakouluopiskelijoille kuin työelämän edustajille laajasti koko sosiaali- ja terveysalan kentällä. Sprinttiin sopii mikä tahansa ratkaistava haaste. Tärkeintä on, että kehitettävä aihealue on sellainen, josta osallistujilla on omakohtainen kokemus, jo olemassa olevaa osaamista tai tarve uuden oppimiselle.

Yhteiskehittäminen opiskelijoiden ja työntekijöiden kanssa on yksi Sote Sprintin keskeisimmistä oivalluksista (ks. esim. Mäkinen 2024, Braybrooke ym. 2021). Myös monialaisuus on ollut tärkeä lisä tapahtumissa: esimerkiksi kompleksisia haasteita ratkottiin niin muotoilija- kuin sairaanhoitajaopiskelijoidenkin voimin ja asiantuntijat ja ammattilaiset toimivat sparraajina (Mäkinen 2024). Asiantuntijoiden lisäksi on suositeltavaa osallistaa Sote Sprinttien toteutuksiin myös johtotason henkilöstöä, jotta organisaation tai yrityksen johto sitoutuu kehittämistyöhön. (ks esim. Knapp ym. 2016, 26-33.)

Sote Sprintti on osoittanut, että palvelumuotoilun menetelmin voidaan edetä kohti unelmien sote-alaa, jossa monimuotoisuus tunnistetaan ja erilaisten oppijoiden polkuja osataan tukea. Yhteistyö oppilaitosten ja työelämän välillä on avainasemassa, sillä tulevaisuuden työkaveri voi olla juuri se opiskelija, joka tänään harjoittelee kielen käyttöä tai tutustuu alan toimintatapoihin.

Työpaikalla tapahtuva oppiminen on ollut Sote Sprinttien keskiössä nyt, mutta jatkossa katseen tulee suuntautua myös tulevaisuuden urapolkuihin: miten rakennamme reittejä, jotka houkuttelevat ja sitouttavat maahanmuuttajataustaisia osaajia alalle? Palvelumuotoilu tarjoaa tähän vahvan työkalupakin – yhdessä voimme luoda ratkaisuja, jotka tekevät sote-alasta entistä inhimillisemmän, houkuttelevamman ja kestävän.

Sote Sprintit on toteutettu osana Euroopan unionin osarahoittamaa Elma 2.0 – kohtaantojen rakentaminen monikulttuuristuvalla sosiaali- ja terveysalalla -hanketta, joka tukee maahan muuttaneiden hoitajien polkuja töihin palvelumuotoilun keinoin. Hanketta toteuttavat yhteistyössä Päijät-Hämeen hyvinvointialue, Koulutuskeskus Salpaus ja LAB-ammattikorkeakoulu. (LAB-ammattikorkeakoulu 2025.)

Lähteet

Braybrooke, K., Janes, S. & Sato, C. 2021. Care-full Design Sprints, Online? Addressing Gaps in Cultural Access and Inclusion during Covid-19 with Vulnerable Communities in London and Tokyo. Teoksessa: Cech, F. & Farnham, S. (toim.). C&T´21: Proceeding of the 10th International Conference on Communities & Technologies – Wicked problems in the Age of Teck. June 20-25, Seattle, WA, USA. New York: Association for Computing Machinery. 25-37. Viitattu 27.11.2025. Saatavissa https://doi.org/10.1145/3461564.3461583

Eerola, M. 2024. Työpaikalla tapahtuva oppiminen sote-alalla – kokemukset esiin yhteiskehittäen. LAB Pro. Viitattu 27.11.2025. Saatavissa https://www.labopen.fi/lab-pro/tyopaikalla-tapahtuva-oppiminen-sote-alalla-kokemukset-esiin-yhteiskehittaen/

Eerola, M. & Pirttikoski, V. 2025. Monimuotoinen ohjaus työpaikoilla – yhteiskehittäen ratkaisuja Sote Sprintistä. LAB Focus. Viitattu 10.12.2025. Saatavissa https://blogit.lab.fi/labfocus/monimuotoinen-ohjaus-tyopaikoilla-yhteiskehittaen-ratkaisuja-sote-sprintista/

Knapp, J., Zeratsky, J. & Kowitz, B. 2016. Sprint. How to Solve Big Problems and Test New Ideas in Just Five Days. New York: Simon & Schuster.

LAB-ammattikorkeakoulu. 2025. Elma 2.0 – kohtaantojen rakentaminen monikulttuuristuvalla sosiaali- ja terveysalalla. Viitattu 27.11.2025. Saatavissa https://lab.fi/fi/projekti/elma2

Mäkinen, M. 2024. Opiskelijoiden välisellä yhteiskehittämisellä kohti parempaa sote-kokemusta. LAB Pro. Viitattu 28.11.2025. Saatavissa https://www.labopen.fi/lab-pro/opiskelijoiden-valisella-yhteiskehittamisella-kohti-parempaa-sote-kokemusta/

Kirjoittajat

Virve Pirttikoski, KM, toimii lehtorina LAB-ammattikorkeakoulun hyvinvointiyksikössä sekä palvelumuotoilun asiantuntijana ELMA 2.0 ‒ kohtaantojen rakentaminen monikulttuuristuvalla sosiaali- ja terveysalalla -hankkeessa.

Maija Eerola toimii TKI-asiantuntijana LAB-ammattikorkeakoulun hyvinvointiyksikössä sekä projektipäällikkönä ELMA 2.0 ‒ kohtaantojen rakentaminen monikulttuuristuvalla sosiaali- ja terveysalalla -hankkeessa.

Artikkelikuva: https://pxhere.com/fi/photo/736147 (CC0)