Ilman tukea ei pärjää edes korkeakoulutettu maahanmuuttaja

Maahan muuttaneet muodostavat keskenään heterogeenisen ryhmän, kun heidän taustansa, koulutustasonsa ja kielitaitonsa vaihtelevat suuresti. Korkeakoulutetut maahan muuttaneet kohtaavat usein eri haasteita ja heillä on erilaisia tarpeita verrattuna vähemmän koulutettuihin, mikä asettaa vaatimuksia tukimuotojen ja palvelupolkujen kehittämiselle ja toteuttamiselle. Korkeakoulutetuille suunnatun tuen tavoitteena on oman polun sujuvoittaminen ja ammattiin pätevöityminen.

Kirjoittajat: Mariia Baliasina & Merja Ikonen

Tässä artikkelissa tarkastellaan konkreettisia haasteita, joita korkeakoulutetut maahanmuuttajat kohtaavat, ja pohditaan keinoja heidän parempaan tukemiseen. Aineistona käytetään keväällä 2024 pidettyjä haastatteluja, joissa ESR+:n rahoittaman HOT ‒ Hyvinvointia, osallisuutta ja työtä maahan muuttaneille vanhemmille -hankkeen (LAB 2024) osallistujat kertoivat omista poluistaan Suomessa.

Tutkinnon tunnustaminen ei välttämättä riitä

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tilastotiedon mukaan (THL 2024) maahanmuuttajista liki 50 prosenttia on korkeasti koulutettuja. Vaikka he ovat suorittaneet tutkintoja ja usein hankkineet ammattipätevyyksiä omassa kotimaassaan, heidän pätevyyttään ei aina tunnusteta Suomessa automaattisesti. Tutkinnon tunnustamisen prosessi voi aiheuttaa viivästyksiä työllistymisessä, lisäksi se tarkoittaa harvoin ammattipätevyyttä. Maahan muuttaneet tarvitsevat usein täydennyskoulutusta, jotta he voivat toimia ammatissaan Suomen olosuhteissa. Keväällä 2024 HOT-hankkeen ryhmätoimintaan osallistui kaksi asianajajaa, joista toinen kuvaili omaa tilannettaan erittäin haasteelliseksi ja monimutkaiseksi. Syinä tähän olivat mm. eroavaisuudet yliopiston ja Opetushallituksen vaatimuksissa sekä ammattiharjoittamisoikeuteen liittyvä täydennyskoulutus, johon kantasuomalaistenkin on vaikeaa päästä.

I really need some solid guidance from someone who had been there, like who was confronted with these hardships.

Monissa tapauksissa kotimaassa hankittu koulutus ei täysin vastaa Suomen standardeja tai vastaavaa ammattia ei löydy ollenkaan. Esimerkiksi HOT-hanketoimintaan osallistuneen korkeasti koulutetun maanmittausinsinöörin kanssa käydyssä urakeskustelussa huomattiin, että hänen koulutuksensa ei vastaa Suomessa koulutettujen osaamista. Ennen kuin hänen on mahdollista hakea alan töitä, hän joutuu suorittamaan useita täydennyskoulutuksia, mikä tuntuu hänen tilanteessaan taloudellisesti haastavalta. Ainoa mahdollisuus olisi siis saada uutta koulutusta, jossa hän voisi hyödyntää jo olemassa olevia taitoja.

Tieto korkeakoulun opiskelumahdollisuuksista, pääsyvaatimuksista ja hakumenettelyistä ei aina tavoita korkeakoulutettuja maahanmuuttajia (Airas ym. 2019, 69), ja he tarvitsevatkin henkilökohtaista ohjausta koulutus- ja urasuunnittelussaan mahdollisimman varhaisessa vaiheessa (Baliasina ym. 2023, 87). Urapolku voi olla pitkä, ja sopivaa ratkaisua on haettava hyvinkin moninaisilla tavoilla. Henkilökohtaisen ohjauksen lisäksi esimerkiksi mentorointiohjelmat on havaittu tehokkaiksi (Pirttikoski 2023).

Ammattijargonin hallinta vaikuttaa uramahdollisuuksiin

Vaikka korkeakoulutettu maahanmuuttaja osaisi suomea yleisellä tasolla, ammattikielitaito voi osoittautua merkittäväksi haasteeksi työelämässä menestymiselle. Ammattisanaston hallinta vaikuttaa maahanmuuttajan urakehitykseen, puutteellinen kielitaito voi hidastaa sitä tai jopa estää pätevää henkilöä toimimasta omalla alallaan. Toinen HOT-hankkeeseen osallistuneista asianajajista mainitsikin, että hän ei saanut jatkoa työharjoitteluunsa, koska ei hallinnut tarvittavaa ammattijargonia.

Tässä kontekstissa on tärkeää tarjota räätälöityjä kielikoulutusohjelmia, jotka keskittyvät juuri kyseisen ammatin sanastoon ja käytäntöihin. Ammattisanaston tuntemusta voitaisiin tukea myös tarjoamalla tietoa erikoistuneista koulutusmahdollisuuksista eri oppilaitoksissa. Yliopistot ovat kehittäneet vastaavia ohjelmia muun muassa lääkäreille ja opettajille.

Useassa ammattikorkeakoulussa tarjotaan opintojen alkutaipaleen helpottamiseksi korkeakouluopintoihin valmentavaa koulutusta, joissa painotetaan erityisesti korkeakouluopintojen edellyttämän kielitaidon vahvistamista sekä itsenäisen ja tutkivan opiskelutavan omaksumista (Airas ym. 2023, 8). Tämäntyyppinen koulutus voi osaltaan auttaa myös korkeakoulutettuja maahanmuuttajia suoriutumaan paremmin omissa opinnoissaan ja sitä kautta parantaa heidän työmarkkinamahdollisuuksiaan.

Uraohjausta yksilöllisillä poluilla

Yksilöllinen ohjaus ja mentorointi auttavat maahan muuttaneita rakentamaan suhteita suomalaiseen yhteiskuntaan ja yhteisöön, mikä puolestaan vahvistaa heidän osallisuuttansa ja sosiaalistumisen mahdollisuuksia (Baliasina, Milkevich 2023). Koska maahan muuttaneiden taustat ja osaamistasot vaihtelevat suuresti, on tärkeää tarjota juuri heidän tarpeisiinsa räätälöityjä urapalveluja, jotka auttavat heitä löytämään oman paikkansa Suomen työmarkkinoilla ja hyödyntämään osaamistaan täysimääräisesti.

Haastatteluissa toistuvat ajatukset, jotka kertovat haastateltavien kohtaamistaan haasteista:

I think there should be more efficiency with categorising immigrants as to which level he or she should be.

Being an immigrant doesn’t give me a licence to just enter a place, I have to prove myself and be competitive.

Think what may falls short somehow is being able to give the immigrants like a connection with, for example, their own field.

Haastateltavien näkemykset tuovat esiin myös sen, kuinka vaikeaa voi olla saada pätevyyttään vastaavaa työtä Suomessa, vaikka he ovat tottuneet työskentelemään korkean osaamisen ja erikoistietämyksen aloilla. Korkeakoulutetut tarvitsevat ohjausta, joka tarjoaa paitsi konkreettisia työkaluja oman osaamisen esilletuomiseen myös mahdollisuuksia verkostoitua alan ammattilaisten kanssa. Uraohjauksen tulisi auttaa maahan muuttaneita navigoimaan suomalaisen työelämän käytännöissä ja verkostoitumisessa.

Ohjaustoiminnan haasteet

Eri taustoista tulevilla maahanmuuttajilla voi olla hyvin erilaiset odotukset ja motivaatio kotoutumisen suhteen. Korkeakoulutetut odottavat mahdollisesti nopeaakin pääsyä entistä vastaaviin asiantuntijatehtäviin, kun taas vähemmän koulutetut voivat tarvita enemmän tukea arkisissa perusasioissa. Koulutustausta ei välttämättä heijasta maahan muuttaneiden kielellistä osaamista, ja esimerkiksi HOT-hankkeessa on havaittu, että korkeakoulutettukin voi tarvita tukea ammattikielessä tai suomalaisen työelämän käytännöissä. Erilaisten koulutustaustojen ja kielitaitojen yhdistäminen samassa tukiryhmässä tuo mukanaan monia haasteita.

Maahan muuttaneille suunnatun ohjaustoiminnan tulisi olla joustavaa ja yksilöllistä, koska heidän tavoitteensa, taitonsa ja odotuksensa vaihtelevat. HOT-hankkeen tavoitteena on järjestää toiminnassa sellaisia ratkaisuja, jotka tukevat eri vaiheissa olevien osallistujien kehitystä ja kotoutumista parhaalla mahdollisella tavalla (LAB 2024). Hankkeen järjestämässä ryhmätoiminnassa on havaittu, että osallistujien taitotasot ja tarpeet eroavat toisistaan huomattavasti. Tämä vaatii toiminnan järjestäjiltä paitsi joustavuutta myös innovatiivisia menetelmiä ja riittäviä resursseja, jotta jokainen osallistuja saa tarvitsemaansa tukea omalla polullaan. On huomattu, että ohjaustoiminnassa tarvitaan sekä yksilöllisiä tapaamisia että ryhmämuotoisia keskusteluja, joissa jokaiselle annetaan mahdollisuus jakaa omia kokemuksiaan ja kysymyksiään sekä kuulla muiden vastaavista haasteista ja onnistumisista. (Baliasina 2024.)

Joustavat palvelupolut ja tukimuodot ovat välttämättömiä

Suomen työelämän käytännöt ja työkulttuuri voivat poiketa merkittävästi maahan muuttaneen kotimaasta. Sen lisäksi ammattisanaston hallitseminen voi muodostua merkittäväksi esteeksi urakehitykselle. Tähän haasteeseen vastaamiseksi joustavat palvelupolut ovat keskeisiä tukimuotoja, jotka auttavat maahan muuttaneita hyödyntämään täysimääräisesti oman alansa osaamista. HOT-hankkeen kokemukset osoittavat, että ryhmä- ja yksilöohjaus ovat molemmat tärkeitä välineitä onnistuneessa kotoutumisessa. Joustavuus tarkoittaa, että jokainen osallistuja saa tarvitsemaansa tukea. Näin voidaan auttaa korkeakoulutettuja maahan muuttaneita navigoimaan suomalaisessa työelämässä, edistää heidän urakehitystään ja lisätä heidän osallisuuttaan yhteiskunnassa.

Lähteet

Airas, M., Delahunty, D., Laitinen, M., Shemsedini, G., Stenberg, H., Saarilammi, M., Vuori, H., Sarparanta, T. & Väätäinen H. 2019. Taustalla on väliä. Ulkomaalaistaustaiset opiskelijat korkeakoulupolulla. Helsinki: Kansallinen koulutuksen arviointikeskus. Viitattu 30.8.2024. Saatavissa https://www.karvi.fi/sites/default/files/sites/default/files/documents/KARVI_2219.pdf

Airas, M., Piippo, P., Berg, L. & Korhonen, S. 2023. Näkökulmia korkeakoulujen SIMHE-työhön. Helsinki: Opetushallitus. Viitattu 30.8.2024. Saatavissa https://www.oph.fi/sites/default/files/documents/Nakokulmia_korkeakoulujen_SIMHE-tyohon.pdf

Baliasina, M., Kiijärvi-Pihkala, M., Pirttikoski, V. & Polyanovska, I. 2023. Solutions for the employment of highly educated people with an immigrant background in the Päijät-Häme region. Teoksessa Peltonen, K. 2023. LAB Health Annual Review 2023. The Publication Series of LAB University of Applied Sciences, part 71. Viitattu 28.10.2024. Saatavissa https://urn.fi/URN:ISBN:978-951-827-469-1

Baliasina, M. 2024. Koulutustausta ja kielelliset valmiudet eivät aina kulje käsi kädessä. LAB Focus. Viitattu 30.8.2024. Saatavissa https://blogit.lab.fi/labfocus/koulutustausta-ja-kielelliset-valmiudet-eivat-aina-kulje-kasi-kadessa/

Baliasina, M. & Milkevich, A. 2023. ”Arvokkainta ovat ihmiset”. LAB-ammattikorkeakoulu. Viitattu 30.8.2024. Saatavissa https://lab.fi/fi/tarina/arvokkainta-ovat-ihmiset

LAB. 2024. HOT ‒ Hyvinvointia, osallisuutta ja työtä maahan muuttaneille vanhemmille. Viitattu 30.8.2024. Saatavissa https://lab.fi/fi/projekti/hot

Pirttikoski, V. 2023. Työuramentoroinnista verkostoja ja suuntaa ammatilliselle työpolulle. LAB Pro. Viitattu 30.8.2024. Saatavissa https://www.labopen.fi/lab-pro/tyouramentoroinnista-verkostoja-ja-suuntaa-ammatilliselle-tyopolulle/

THL. 2024. Maahanmuutto ja kulttuurinen moninaisuus. Koulutus ja kielitaito. Viitattu 30.8.2024. Saatavissa https://thl.fi/aiheet/maahanmuutto-ja-kulttuurinen-moninaisuus/kotoutuminen-ja-osallisuus/koulutus-ja-kielitaito

Kirjoittajat

Mariia Baliasina, KM, kieltenopettaja, työskentelee TKI-asiantuntijana LAB-ammattikorkeakoulun hyvinvointiyksikössä sekä projektipäällikkönä HOT ‒ Hyvinvointia, osallisuutta ja työtä maahan muuttaneille vanhemmille -hankkeessa.

Merja Ikonen työskentelee asiakkuusvastaavana jatkuvan oppimisen parissa LAB-ammattikorkeakoulun hyvinvointiyksikössä ja on ollut mukana HOT ‒ Hyvinvointia, osallisuutta ja työtä maahan muuttaneille vanhemmille -hankkeen toiminnassa.

Artikkelikuva: https://www.pexels.com/photo/question-marks-on-craft-paper-5428830/ (Pexels Licence)