Suomessa hoitajapula on ajankohtainen haaste, johon on vastattu yhä useammin kansainvälisellä rekrytoinnilla. Päijät-Hämeen hyvinvointialueella on ryhmärekrytoitu Filippiineiltä sairaanhoitajia, jotka ovat aloittaneet työuransa lähihoitajina ja jatkaneet pätevöitymistä Fast Track -koulutuksen kautta. Tässä artikkelissa tarkastellaan filippiiniläisten hoitajien kokemuksia sopeutumisesta suomalaiseen hoitotyöhön, kieli- ja kulttuurihaasteista sekä uratoiveista. Tulokset tarjoavat arvokasta tietoa monikulttuuristen työyhteisöjen kehittämiseen ja kansainvälisen rekrytoinnin tueksi.

Kirjoittaja: Sari Lappalainen

1. Johdanto

Hoitajista on maailmalla merkittävä vaje. Koko maailmassa hoitajapulan on arvioitu olevan noin 30,6 miljoonaa hoitajaa. Varsinkin Euroopan alueella vanheneva väestö tarvitsee yhä enemmän terveydenhuollon palveluita ja näin ollen myös hoitajia. Myös hoitajat vanhenevat ja siirtyvät eläkkeelle. (Haakenstad et al. 2022, 2129.) Tilastokeskuksen ennusteen mukaan Päijät-Hämeen hyvinvointialueella arviolta 31,6 % työntekijöistä jää eläkkeelle seuraavan kymmenen vuoden aikana. Koko Suomessa lähihoitajista 33,7 % ja sairaanhoitajista 25,1 % tulee jäämään eläkkeelle vuoteen 2033 mennessä. (KEVA 2023.)

Suomessa on reagoitu hoitajien vajeeseen rekrytoimalla sairaanhoitajia ulkomailta. Suomessa hoitotyön työyhteisöt ovatkin monikulttuuristuneet voimakkaasti 2020-luvun alusta. SuPerin selvityksen (Kiuru & Siranko 2025) mukaan vuonna 2021 kyselyyn vastanneista SuPerin jäsenistä 54 % ilmoitti, että heillä on vieraskielisiä työkavereita. Vuonna 2023 toistetussa kyselyssä 65 % vastanneista ilmoitti, että heillä on vieraskielisiä työkavereita. Vieraskielisistä työntekijöistä 30 % oli tullut työpaikalle työnantajan ryhmärekrytoinnin kautta.

Myös Päijät-Hämeen hyvinvointialueella on reagoitu hoitajien työvoimapulaan rekrytoimalla Filippiineiltä sairaanhoitajia. Hyvinvointialue on ryhmärekrytoinut vuosina 2022–2023 100 filippiiniläistä sairaanhoitajaa lähihoitajiksi. Oikeuden toimia lähihoitajina hyvinvointialue hankki heille oppisopimuskoulutuksen kautta Koulutuskeskus Salpauksesta. Oppisopimuspaikat olivat hyvinvointialueen kotihoidossa ja tehostetun palveluasumisen yksiköissä. Koulutuksen päätyttyä suurin osa heistä työllistyi vakituiseen työsuhteeseen oppisopimuspaikkoihinsa lähihoitajina. Näille hoitajille LAB-ammattikorkeakoulu on tarjonnut mahdollisuutta pätevöityä Suomessa sairaanhoitajiksi Fast Track -koulutuksessa.

Fast Track -koulutuksen laajuus on 80 opintopistettä ja se kestää kaksi vuotta. Koulutukseen kuuluu ensimmäisenä lukukautena avoimen ammattikorkeakoulun kautta opiskeltavat kurssit Hoitotyön suomea 1 ja 2 (yhteensä 10 opintopistettä) ja Opiskelu korkeakoulussa (2 opintopistettä). Suoritettuaan Hoitotyön suomea -kurssit opiskelijalla on mahdollisuus pyrkiä tutkinto-opiskelijaksi erillishaun kautta.

Keväällä 2025 30 filippiiniläistä Suomessa lähihoitajakoulutuksen suorittanutta sairaanhoitajaa osallistui Fast Track -koulutuksen ensimmäiseen lukukauteen. Heistä suurin osa oli tullut Suomeen Päijät-Hämeen hyvinvointialueen ryhmärekrytoinnin kautta.

ELMA 2.0 – Kohtaantojen rakentaminen monikulttuuristuvalla sosiaali- ja terveysalalla -hankkeessa selvitettiin näiden Filippiineiltä Suomeen työllistyneiden hoitajien sopeutumista ja integroitumisesta työpaikoilla heidän omasta kokemuksestaan käsin. Tutkimuksen tarkoituksena oli saada tietoa vastaavien ryhmärekrytointiprosesseja varten toiminnan kehittämiseksi. Selvityksessä saatua tietoa voidaan myös hyödyntää ELMA 2.0 -hankkeessa tuettaessa työyhteisöjä monikulttuuristumisessa ja monikulttuurisia työntekijöitä työyhteisöissä.

Integroituminen suomalaiseen hoitotyöhön

Filippiiniläisten hoitajien integroituminen uuteen työympäristöön uudessa maassa on monitahoinen prosessi, johon vaikuttavat sekä yksilölliset, että vastaanottavan työpaikan rakenteelliset tekijät. Yksi keskeisistä haasteista integroitumisessa ovat kieli- ja viestintätaidot. Suomen kielen heikko osaaminen estää tehokkaan kommunikoinnin potilaiden, omaisten ja kollegoiden kanssa. Tämä aiheuttaa turhautumista ja lisää työperäistä stressiä. Lisäksi kielen osaamattomuus lisää potilasturvallisuuden vaarantumisen riskiä. (Cubelo et al. 2024, 830.) Hoitotyössä vaadittavaa tehokasta kommunikointia muulla kuin äidinkielellä, ei useinkaan saavuteta ennen uuteen maahan siirtymistä toteutettavilla kielivalmennuksilla. Lisäksi hoitajan kommunikaatiotaitojen perusteella työpaikalla saatetaan arvioida myös hoitajan kliinisiä taitoja. (Pressley et al. 2022, 9.)

Kulttuurinen sopeutuminen ja kulttuurishokki heikentävät usein integraatiota työpaikalla. Uuden maan kulttuurin lisäksi tulee eteen myös uusi työympäristön kulttuuri.  Vartiaisen et al. (2018) tutkimuksen mukaan ulkomaalaisten hoitajien oma myönteinen asenne sekä yritteliäisyys auttoivat sopeutumaan työyhteisöön ja hoitotyön kulttuuriin Suomessa. Kulttuurinen sopeutuminen koskee koko työyhteisöä ja organisaatiota. Näin ollen suomalaisten hoitajien kulttuurinen osaaminen ja asenne maahan muuttaneita hoitajia kohtaa vaikuttaa paljon maahan muuttaneiden hoitajien integroitumiseen suomalaiseen työyhteisöön ja yhteiskuntaan. (Kamau et al. 2022, 2.)

Monessa työyhteisössä on pyritty helpottamaan maahanmuuttajahoitajien sopeutumista perehdytysohjelman avulla. Heille on luotu melko laajoja perehdytysohjelmia, joihin on sisällytetty perehtymistä kliiniseen hoitotyöhön. Usein kuitenkin perehdytysohjelmiin ei ole sisällytetty suomen kielen systemaattista opiskelua työaikana. Työskentely yhdessä mentorin tai ohjaajan kanssa on todettu tehokkaaksi tavaksi parantaa viestintä- ja työskentelytaitoja monikulttuurisessa työyhteisössä. Mentoreiden, joilla oli sama kulttuurinen tausta kuin uudella hoitajalla, on todettu olevan hyödyllisiä, koska he ovat kokeneet saman siirtymäprosessin omasta kulttuuristaan. (Cubelo 2025, 89.)

Moni filippiiniläinen hoitaja saapuu Suomeen ilman perhettään ja he kokevat koti-ikävää. Työskentely kaukana kotoa ja ero perheestä saa heidät helposti tuntemaan turvattomuutta ja surua sekä lisää heidän huoliaan kotimaahan jääneestä perheestä. Tämä näkyy myös työpaikoilla. (Hongyan et al. 2014.)

Suomeen hyvinvointialueille rekrytoidut filippiiniläiset sairaanhoitajat sijoittuvat suurimmaksi osaksi lähihoitajan tehtäviin kotihoidossa tai tehostetussa palveluasumisessa. Tällöin he eivät työskentele koulutustaan vastaavissa tehtävissä sairaanhoitajina. Osa hoitajista voi kokea osaamisensa heikentymistä. He eivät pääse työssään käyttämään kliinisiä taitojaan, joihin heidät on koulutettu ja joita ovat kehittäneet työskennellessään sairaanhoitajina. Tämän vuoksi ulkomailta rekrytoiduilla hoitajilla tärkeää saada mahdollisuus ammatilliseen kehittymiseen uralla etenemiseen. (Cubelo 2025, 94.) Tätä uralla etenemisen mahdollisuutta tukee LAB-ammattikorkeakoulun järjestämä Fast Track  -koulutus.

2. Tutkimuksen toteutus

Tutkimuksen toteutti ELMAA 2.0 – Kohtaantojen rakentaminen monikulttuuristuvalla sosiaali- ja terveysalalla -hanke. Hankeen toimijoina ovat Koulutuskeskus Salpaus, Päijät-Hämeen hyvinvointialue ja LAB-ammattikorkeakoulu. Hanketta osarahoittaa Euroopan unioni ohjelmasta Uudistuva ja osaava Suomi 2021-2027 toimintalinjasta Työllistävä, osaava ja osallistava Suomi (ERS+).

Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää Päijät-Hämeen hyvinvointialueelle ryhmärekrytoitujen filippiiniläisten sairaanhoitajien kokemuksia integroitumisesta ja uratoiveita. Tavoitteena oli saada tietoa, jota voidaan hyödyntää seuraavissa ryhmärekrytoinneissa ja kehittää hyvinvointialueen toimintaa maahanmuuttajataustaisten hoitajien vastaanottamisessa. Tutkimus on osa ELMA 2.0 -hankkeen tiedonkeruuta, johon on haettu tutkimuslupa LAB-ammattikorkeakoululta.

Tutkimus toteutettiin Microsoft Forms -kyselylomakkeella, jossa oli avoimia kysymyksiä. Kyselylomake lähetettiin 29 ryhmärekrytoidulle hoitajalle huhtikuussa 2025. Hoitajat olivat saapuneet Suomeen Päijät-Hämeen hyvinvointialueen ryhmärekrytoinnin kautta vuosina 2022 ja 2023. Nämä hoitajat opiskelivat hoitotyön suomea keväällä 2025 LAB-ammattikorkeakoulussa ja linkki lomakkeeseen lähetettiin opiskelijoiden sähköposteihin. Kun opiskelijoilta pyydettiin ilmoittautuminen ELMA 2.0 -hankkeen osallistujiksi, niin heiltä kysyttiin samalla suostumus hankkeen tiedonkeruuseen. Lisäksi kyselyn alussa oli maininta ELMA 2.0 -hankkeesta ja kyselyn tulosten hyödyntämisestä uusien ryhmärekrytoitavien hoitajien vastaanottamisen ja perehdyttämisen kehittämiseksi. Kyselyyn saatiin 22 vastausta.

Kyselylomakkeen teemoja olivat ensimmäinen työpäivä, perehdytys, työpaikan tuki, oma ammatillinen osaaminen, suomen kielen kehittyminen, lähihoitajakoulutus ja tulevaisuuden suunnitelmat. Lisäksi pyydettiin nimeämään vaikeita ja helppoja asioita sopeutumisessa Suomeen. Nämä teemat nousivat esiin kirjallisuudessa keskeisinä asioina maahanmuuttajataustaisten hoitajien integroitumisessa uuden maan hoitotyöhön. Lisäksi Päijät-Hämeen hyvinvointialueen edustajat halusivat näiden teemojen selvittämistä. Kyselylomakkeessa ei kysytty vastaajien taustatietoja.

Laadullinen tutkimus, jossa käytetään avoimia kysymyksiä, sopii hyvin tutkimusaiheeseen, jossa halutaan selvittää tutkittujen kokemuksia. Sisällönanalyysi on yleisin analyysimenetelmä aineistoihin, joissa tutkittavat kuvaavat omia kokemuksiaan. Analyysin tavoitteena on kuvata tutkimusmateriaali tiivistetyttä ja pelkistetyssä muodossa. (Elo et al. 2022.) Tässä tutkimuksessa aineisto analysoitiin sisällön analyysillä niin, että kyselylomakkeen teemoja pyrittiin kuvaamaan tiiviisti ja pelkistetysti tutkittavien kokemusten pohjalta.

3. Tulokset

Ensimmäinen työpäivä, perehdytys ja työpaikalta saatu tuki

Ensimmäinen työpäivä koettiin jännittäväksi, hermostuttavaksi ja hyvin haastavaksi kielimuurin vuoksi. Ohjaajat ja esimiehet koettiin avuliaiksi ja ystävällisiksi, mikä helpotti jännitystä. Erityisen haasteellista oli, jos kukaan ei työpaikalla käyttänyt englantia tukikielenä tai oma perehdyttäjä / ohjaaja ei ollut paikalla. Yhdessä vastauksessa kuvattiin tunnelmia ensimmäisenä työpäivänä näin:

Ensimmäisenä työpäivänä olin kuin eksynyt koiranpentu, joka ei tiedä tai ymmärrä mitään.

Ensimmäisenä työpäivänä oli keskusteltu työpaikan säännöistä ja käytänteistä, esitelty tilat ja henkilökunta. Muutamassa paikassa oli myös keskusteltu kulttuurieroista ja siitä, miten pitää toimia, jos kohtaa rasistista käytöstä asiakkailta. Ensimmäisen päivän kehittämiskohteiksi mainittiin päivän toteuttaminen englanniksi ja mahdollisimman rauhallinen alku – ei liikaa tietoa yhteen päivään vieraalla kielellä. Vastaajat toivoivat myös selkeää perehdytyssuunnitelmaa ja kirjallista materiaalia englanniksi ja suomeksi työpaikan keskeisistä prosesseista.

Perehdyttäjänä alussa työpaikoilla oli toiminut esihenkilö. Jatkossa perehdytystä oli jatkanut oppisopimuskoulutuksen vuoksi nimetty ohjaaja. Monet kokivat, että perehdytys kesti vain muutaman päivän ja että se oli liian lyhyt. Kuukausienkin työskentelyä yhdessä ohjaajan kanssa ei mielletty perehdytykseksi. Suurin osa vastaajista ei myöskään osannut kertoa oliko heillä tehty perehdytyssuunnitelma. Vain muutama kertoi perehdytyssuunnitelmasta. Ensimmäiset kuukaudet olivat suurimmalla osalla vastaajista kulkemista ohjaajan kanssa eri työtehtävissä asiakkaiden luona. Vastaajat toivoivatkin selkeää kirjallista perehdytyssuunnitelmaa ja perehdytyksen keskittämistä yhdelle henkilölle, jolloin eri työntekijöiden tavat tehdä työtä eivät sekoittaisi perehtyjää. Vastaajat toivat esiin myös sen, että puutteellisella suomen kielellä vastaanotettu perehdytys ei luo hyviä edellytyksiä työskennellä itsenäisesti.

Vastaajat kertoivat saaneensa työpaikoilta sosiaalista ja emotionaalista tukea. Tukea olivat antaneet ohjaajat, kollegat ja esihenkilö. Useimmat kokivat tuen riittäväksi tai se oli jopa ylittänyt heidän odotuksensa. Toisaalta muutama myös koki saaneensa tukea vain pyytäessään. Osa koki kollegoiden turhautuneen kielivaikeuksien vuoksi. Vastaajat olisivat työsuhteen alussa halunneet enemmän kielitukea ja selkeitä toimintaohjeita myös kirjallisena. Tällä hetkellä he kaipasivat kielitukea ja palautetta työstä. Sopeutumista Suomeen vaikeutti alussa myös yksinäisyys ja ero perheestä.

Kun otetaan huomioon persoonallisuuteni ja heidän kulttuurinsa sekä se, että he työskentelevät ulkomaalaisten kanssa, tuki ylitti odotukset todella paljon.

Ammatillinen osaaminen ja suomen kielen oppiminen

Omaa ammatillista sairaanhoitajan osaamista vastaajat kertoivat voineensa hyödyntää asiakkaiden/potilaiden tilan arvioinnissa. He myös kokivat sairaanhoitajataustansa auttavan heitä paineensietokyvyssä ja ajattelemaan kriittisesti. Näin oli silti, vaikka he kokivat, että hoitotyö Suomessa ja Filippiineillä eroaa paljon. Suomessa hoitotyössä hoitajan rooli on itsenäisempi kuin Filippiineillä, missä hoitotyö on enemmän lääkärikeskeistä. Lisäksi Suomessa heidän mielestään työolot ovat paremmat. Terveydenhuollon yksiköt ovat paremmin varusteltuja, potilasturvallisuus on keskiössä ja henkilökuntaa on riittävästi.

Suomen kieltä vastaajat olivat opiskelleet jo Filippiineillä kuudesta yhdeksään kuukautta ennen Suomeen tuloa. Pääosin opiskelu oli tapahtunut itsenäisesti tehtäviä tehden oppimisalustalla. Tämän lisäksi heillä oli ollut viikoittaisia henkilökohtaisia 30 minuutin tapaamisia suomen kielen opettajan kanssa. Näissä tapaamisissa oli käyty läpi tehtäviä ja vastattu oppijan kysymyksiin. Vastaajat olisivat kaivanneet enemmän opetusta esim. kielioppikysymyksistä. Oppisopimuskoulutuksen alkuun vastaajat toivoivat mahdollisuutta käyttää englantia tukikielenä ja intensiivistä suomen kielen kurssia. Nyt erillistä suomen kielen kurssia ei ollut, vaan suomen kielen oppiminen lomittui lähihoitajakoulutuksen ammatillisten aineiden sekaan. He myös kokivat, että hyödyllisiä olisivat olleet englanti- suomi-sanastolistat.  Tällä hetkellä he toivoisivat suomen kielen oppimisen tueksi keskusteluharjoituksia ja työpaikkakohtaisia kielikursseja. Vapaa-ajalla he käyttävät suomen kieltä vähän, lähinnä kaupassa, ravintolassa ja matkustaessaan.

Lähihoitajakoulutus ja tulevaisuuden suunnitelmat

Vastaajat kokivat lähihoitajakoulutuksen auttaneen ymmärtämään suomalaisia hoitokäytäntöjä ja työympäristöä. Koulutus antoi valmiudet itsenäiseen työskentelyyn ja suomen kielen osaaminen kehittyi. Koulutuksen sisällöt olivat tuttuja, koska vastaajilla oli sairaanhoitajakoulutus Filippiineiltä. Vaikeinta koulutuksessa oli oppia suomen kielellä ammatillisia aineita, vaikka asiat olivat tuttuja. Vastaajat kehittäisivät lähihoitajakoulutusta lisäämällä suomen kielen opiskeluun liittyvää sisältöä ja kielitukea.

Urasuunnitelmissa vastaajilla oli päämääränä valmistua sairaanhoitajaksi ja kyky työskennellä sujuvalla suomen kielellä. Moni haluaa työskennellä sairaalassa erikoissairaanhoidon puolella ja erikoistua. Myös jatko-opinnot sairaanhoitajakoulutuksen jälkeen kiinnostivat vastaajia.

Haluaisin työskennellä sairaanhoitajana, koska se on ammattini ja olen aina halunnut tehdä sitä.

4. Pohdinta

Filippiiniläisten hoitajien integroituminen suomalaiseen hoitotyöhön on monitahoinen prosessi, jossa yksilölliset kokemukset liittyvät rakenteellisiin ja kulttuurisiin tekijöihin. Tutkimuksen tulokset vahvistavat aiempaa tietoperustaa siitä, että kielitaito on keskeinen tekijä työssä selviytymisessä, ammatillisessa kehittymisessä ja työyhteisöön kiinnittymisessä (Cubelo et al. 2024; Pressley et al. 2022). Vastaajien kokemus kielimuurista ensimmäisinä työpäivinä korostaa tarvetta riittävästä kielitaidosta ennen Suomeen saapumista ja systemaattisesta kielituesta, joka ulottuu perehdytyksestä jatkuvaan ammatilliseen kehitykseen. Myös kaksikielisyys eli englannin kielen käyttäminen apukielenä varsinkin sopeutumisen alussa, vähentäisi psyykkistä kuormitusta.

Tuloksissa korostui myös perehdytyksen merkitys. Vaikka ohjaajat ja esimiehet koettiin pääosin tukeviksi, perehdytyksen lyhyys ja epäselvyys heikensivät itsenäisen työskentelyn edellytyksiä. Tämä tukee Kamau et al. (2022) esittämää näkemystä siitä, että kulttuurisesti ja kielellisesti monimuotoisten hoitajien integrointia tukevat selkeät rakenteet, kuten kirjalliset perehdytyssuunnitelmat ja mentorointi. Erityisesti mentorit, joilla on sama kulttuuritausta, voivat toimia sillanrakentajina ja vahvistaa uuden työntekijän sopeutumista (Cubelo 2025).

Emotionaalinen tuki ja työyhteisön vastaanottavuus nousivat esiin tärkeinä tekijöinä sopeutumisessa. Vastaajien kokemukset osoittavat, että sosiaalinen tuki voi lievittää kulttuurishokin ja koti-ikävän vaikutuksia, jotka ovat yleisiä kansainvälisissä rekrytoinneissa (Hongyan et al. 2014). Samalla on tärkeää huomioida, että osa vastaajista koki tuen olevan saatavilla vain pyydettäessä, mikä viittaa siihen, että työyhteisöjen kulttuurinen kompetenssi vaatii edelleen kehittämistä (Vartiainen et al. 2018).

Ammatillisen identiteetin säilyttäminen ja urakehitysmahdollisuudet ovat keskeisiä tekijöitä ulkomailta rekrytoitujen hoitajien motivaation ja työtyytyväisyyden kannalta. Vastaajien toiveet sairaanhoitajaksi pätevöitymisestä ja erikoistumisesta osoittavat, että Fast Track -koulutus tarjoaa merkittävän väylän osaamisen tunnistamiseen ja uralla etenemiseen (Cubelo 2025).

Laadullisen tutkimuksen luotettavuutta voidaan tarkastella uskottavuuden, siirrettävyyden ja vahvistettavuuden näkökulmista (Tuomi & Sarajärvi 2011). Tutkimus analysoitiin systemaattisesti sisällön analyysin avulla ja tulokset kuvattiin tutkittavien omien kokemusten pohjalta, mikä tukee tutkimuksen uskottavuutta. Tulokset olivat samansuuntaisia kuin aikaisemmissa aihetta käsittelevissä tutkimuksissa mikä tukee tutkimuksen vahvistettavuutta ja siirrettävyyttä. Eettisyys varmistettiin käsittelemällä tuloksia anonyymisti ja ne on raportoitu niin ettei yksittäistä vastaajaa voi tunnistaa.

Tutkimuksen tulokset tukevat näkemystä siitä, että onnistunut maahanmuuttajataustaisen hoitajan integraatio edellyttää kokonaisvaltaista lähestymistapaa, jossa huomioidaan kieli, kulttuuri, ammatillinen osaaminen ja emotionaalinen hyvinvointi. Tämä edellyttää työyhteisöiltä monikulttuurisuusvalmiuksia ja sitoutumista uuden, muualta kuin Suomesta tulevan työntekijän perehdytykseen ja tukemiseen osaksi työyhteisöä.

Lähteet

Cubelo, F. 2025. Building pathways for Filipino internationally educated nurses’ mobility to the Nordic region : recruit, integrate, retain and sustain – a nurse labor migration model. University of Eastern Finland. University of Eastern Finland Dissertations in Health Sciences No 898. Viitattu 23.10.2025. Saatavissa http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-61-5601-9

Cubelo, F., Al Jabri, F., Jokiniemi, K., & Turunen, H. 2024. Factors influencing job satisfaction and professional competencies in clinical practice among internationally educated nurses during the migration journey: A mixed‐methods systematic review. Scandinavian Journal of Caring Sciences. Vol. 38(4), 820-824. Viitattu 23.10.2025. Saatavissa https://doi.org/10.1111/scs.13280

Elo, S., Kajula, O., Tohmola, A. & Kääriäinen, M. 2022. Laadullisen sisällönanalyysin vaiheet ja eteneminen. Hoitotiede. Vol. 34(4), 215–225. Viitattu 19.11.2025. Saatavissa https://journal.fi/hoitotiede/article/view/128987

Haakenstad, A., Irvine, CMS., Knight, M., Bint, C., Aravkin, AY., Zheng, P. et al. 2022. Measuring the availability of human resources for health and its relationship to universal health coverage for 204 countries and territories from 1990 to 2019: a systematic analysis for the global burden of disease study. Lancet. Vol. 399(10341), 2129–54. Viitattu 23.10.2025. Saatavissa https://www.thelancet.com/journals/lancet/article/PIIS0140-6736(22)00532-3/fulltext

Hongyan, L., Wenbo, N. & Junxin, L. 2014. The benefits and caveats of international nurse migration. International Journal of Nursing Sciences. Vol. 1(3), 314–317. Viitattu 23.10.2025. Saatavissa https://doi.org/10.1016/j.ijnss.2014.07.006

Kamau, S., Koskenranta, M., Kuivila, H., Oikarinen, A., Tomietto, M., Juntunen, J., Tuomikoski, A-M.  & Mikkonen, K. 2022. Integration strategies and models to support transition and adaptation of culturally and linguistically diverse nursing staff into healthcare environments: An umbrella review. Interntional Journal of Nursing Studies. Vol. 136, 1–13. Viitattu 23.10.2025. Saatavissa https://doi.org/10.1016/j.ijnurstu.2022.104377

KEVA. 2023. Hyvinvointialueiden työntekijöistä joka kolmas eläköitymässä. Viitattu 23.10.2025. Saatavissa https://www.keva.fi/uutiset-ja-artikkelit/hyvinvointialueiden-tyontekijoista-joka-kolmas-elakoitymassa/

Kiuru, E. & Siranko, H. 2025. Työperäinen maahanmuutto ja kielitaito – jäsenten kokemuksia. Seurantatutkimus 2024. Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPer. Viitattu 23.10.2025. Saatavissa https://www.superliitto.fi/wp-content/uploads/2025/01/maahanmuutto-ja-kielitaito-2024-super-lahihoitajien-kokemuksia.pdf

Pressley, C., Newton, D., Garside, J., Simkhada, P. & Simkhada, B. 2022. Global migration and factors that support acculturation and retention of international nurses: A systematic review. International Journal of Nursing Studies Advances. Vol. 4, 1–16. Viitattu 23.10.2025. Saatavissa https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/38745611/

Tuomi, J. & Sarajärvi, A. 2011. Laadullinen tutkimus ja sisällönanalyysi. Helsinki: Tammi.

Vartiainen, P., Koskela, M. & Pitkänen, P. 2018. Sairaanhoitajia Filippiineiltä- Näkökulmia kestävään kansainväliseen rekrytointiin. Tampere: Tampere University press. Viitattu 23.10.2023. Saatavissa https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-03-0699-1

Kirjoittaja

Sari Lappalainen työskentelee LAB-ammattikorkeakoulun hyvinvointiyksikön lehtorina Lahdessa, Elma 2.0 -hankkeen asiantuntijana ja Fast Track -koulutuksen tutoropettajana.

Artikkelikuva: Toni J.

Viittausohje

Lappalainen, S. 2025. Työ, kieli ja kulttuuri: Filippiiniläisten hoitajien sopeutuminen Päijät-Hämeessä. LAB RDI Journal. Viitattu pvm. Saatavissa https://www.labopen.fi/lab-rdi-journal/tyo-kieli-ja-kulttuuri-filippiinilaisten-hoitajien-sopeutuminen-paijat-hameessa/