CO2-talteenoton askeleet teknologiasta liiketoiminnaksi

Hiilidioksidin talteenotto on keksitty jo yli sata vuotta sitten. Ilmastonmuutoksen hillintään menetelmää alettiin kuitenkin hyödyntämään vasta myöhemmin. Nykyään hiilidioksidin talteenotto ja hyötykäyttö (CCU) sekä varastointi (CCS) on otettu osaksi kansallisia ja kansainvälisiä ilmastostrategioita, mikä näkyy uusien projektien ja yritysten kasvavana määränä alalla. Tässä artikkelissa tarkastellaan CCU-arvoketjujen kehitystä ja nykytilaa sekä pohditaan alan tulevaisuutta erityisesti Suomen näkökulmasta.

Kirjoittajat: Kati Mustonen & Riikka Savijärvi

Euroopan komission tiedonannossa “Kohti kunnianhimoista teollista hiilenhallintaa EU:ssa” (COM/2024/62 final) todetaan, että jäsenmaiden tulisi edistää “strategisten yhteistyöhankkeiden kehittämistä ja käyttöönottoa hiilidioksidin talteenoton, siirron ja varastoinnin täysimittaisten arvoketjujen luomiseksi”. Myös kansallisella tasolla hiilidioksidiarvoketjujen muodostaminen nähdään tärkeänä keinona ilmastotavoitteiden saavuttamisessa (Eilittä 2024). CCU:n potentiaalia on tutkittu kansallisesti ja tämänhetkisten arvioiden mukaan hiilidioksidin poisto ja käyttö tarjoavat merkittäviä mahdollisuuksia Suomelle (Kujanpää et al. 2023). Koko arvoketjun kattavat selvitykset ovat kuitenkin vielä harvassa (Tlatlik 2024; Tognetty 2023), mikä hidastaa CCU- teknologioiden kehitystä ja käyttöönottoa. Luonnonvarakeskuksen koordinoimassa HIILIKETJU-hankkeessa pureudutaan tähän ongelmaan ja pyritään muodostamaan koko arvoketjun kattavat bioCO2-hyödyntämisekosysteemit Lahti-Lappeenrannan alueelle ja pääkaupunkiseudulle. LAB toimii projektin osatoteuttajana. CCU-teknologioiden laajamittainen käyttöönotto vaatii koko arvoketjun kattavaa selvitystä, mikä sisältää sääntelykehyksen edistymistä, poliittista päätöksentekoa, tutkimusta sekä teknistaloudellisia arviointeja.

Hiilidioksidin talteenotto on keksitty jo yli sata vuotta sitten

Hiilidioksidin talteenottoteknologiaa on sovellettu jo vuodesta 1920 lähtien, jolloin öljy- ja kaasuporauksissa hiilidioksidi erotettiin metaanikaasusta. Tämä prosessi oli keskeinen osa kaasun jalostusta.

1970-luvun alkupuolella öljyteollisuus alkoi käyttää hiilidioksidia öljykenttien tehostettuun hyödyntämineen (Enhanced Oil Recovery, EOR). Hiilidioksidin injektointi öljykenttiin tehostaa öljyn tuotantoa ja varastoi hiilidioksidia maaperään. Osa injektoidusta hiilidioksidista jää säilöön maaperään ja osa hiilidioksidista kulkeutuu öljyn mukana ulos tuotantokaivoista. (Ma et al. 2022). Tänä päivänä miljoonia tonneja hiilidioksidia johdetaan ja injektoidaan vuosittain öljykenttiin erityisesti Yhdysvalloissa ja Kiinassa. (International Energy Agency statistics 2024)

1970-luvulla ympäristötietoisuus kasvoi merkittävästi, ja ihmiset alkoivat ymmärtää ilmastomuutoksen ja kasvihuonekaasujen vaikutukset paremmin. Vuonna 1977 ehdotettiin tiettävästi ensimmäisen kerran hiilidioksidin talteenottoa nimenomaan ilmastopäästöjen ehkäisemiseksi olemassa olevilla teknologioilla (IEAGHG 2013). Vaikka teknologia oli olemassa ja periaatteessa sovellettavissa, hiilidioksidin talteenoton ja varastoinnin laajamittainen käyttöönotto ei ollut taloudellisesti tai teknisesti toteutettavissa tuohon aikaan. Haasteina olivat korkeat kustannukset, energian tarve ja riittävän tehokkaiden talteenotto- ja varastointimenetelmien kehittäminen. Haasteista huolimatta vuoden 1977 ehdotukset olivat tärkeitä, sillä ne loivat pohjan myöhemmälle tutkimukselle ja kehitykselle.

Kuva 1. Suuntaa antava aikajana CCS- ja CCU- teknologioiden kehityksestä. (Kuva: Riikka Savijärvi ja Kati Mustonen)

Nykyisin hiilidioksidin talteenoton, kuljetuksen ja varastoinnin käsitteillä viitataan puolestaan keinoihin vähentää ihmisen aiheuttamia hiilidioksidipäästöjä (Ma et al. 2022). Yksi ensimmäisistä demonstraatiohankkeista ihmisen aiheuttamien päästöjen vähentämiseksi hiilidioksidin talteenoton ja varastoinnin avulla on norjalainen Sleipner-hanke, joka käynnistyi vuonna 1996. Projektissa otetaan talteen maakaasun puhdistusprosessissa erotettu hiilidioksidi ja ruiskutetaan se syvälle suolaisiin pohjavesikerrostumiin varastointia ja päästöjen vähentämistä varten. Hankkeessa on varastoitu yhteensä yli 20 miljoonaa tonnia hiilidioksidia käynnistymisen jälkeen. Vertailun vuoksi, Suomen kasvihuonekaasujen kokonaispäästöt olivat 45,8 miljoonaa hiilidioksidiekvivalenttitonnia (milj. tCO2-ekv) vuonna 2022 ja metsäteollisuuden päästöt, sisältäen pääasiassa biogeenistä CO2, olivat 18,1 miljoonaa tonnia hiilidioksidia vuonna 2023. Näin ollen kyseisessä hankkeessa varastoitu hiilioksidimäärä vastaa lähes puolta Suomen vuosittaisista kokonaispäästöistä tai hieman yli metsäteollisuuden vuotuisia päästöjä. (Suomen virallinen tilasto 2021; Rautalin 2024) Maailmasta ei vielä löydy montaa toteutunutta ja käytössä olevaa hiilidioksidin talteenotto- ja hyötykäyttölaitosta. Muutamia kuitenkin jo operoi, Taulukkoon 1 on koottu esimerkkejä toteutuneista hankkeista.

Nimi ja paikka	Tuotantolaitos	CO2-talteenotto/ -päästövähennykset	Käyttökohde	Muita kommentteja	Lähde
Linde, Texas (Clear Lake), Yhdysvallat	hiilimonoksidin ja vedyn tuotantolaitos	talteenottokapasiteetti 180 000 t/CO2 vuodessa	Celanese, erikoismateriaalien ja kemikaalien valmistaja, käyttää talteenotettua hiilidioksidia metanolin valmistuksessa Fairway Methanol LLC -yhteisyrityksessä	Toiminta alkoi tammikuussa 2024	Linde 2024
ArcelorMittal (Steelanol), Belgia	Terästuotanto-laitos	CO2-päästövähennykset n. 125 000 t/vuosi (Ghentin tehdas), tehtaalla on käynnissä useita hankkeita, joiden tavoitteena on vähentää CO2-päästöjä 3,9 miljoonalla tonnilla vuosittain vuoteen 2030 mennessä	teollisuuskaasut muutetaan biologisesti etanoliksi LanzaTechin kehittämällä biokatalyyttiprosessilla (2022 lähtien)	ArsenolMittalin terästehdas tuottaa vuosittain noin 9 miljoonaa tonnia hiilidioksidipäästöjä	ArcelorMittal 2024, 12, 52.
Shell Pernis, Alankomaat	öljynjalostamo	Talteenotto n. 1 milj. tCO2 vuodessa	kasvihuoneiden kasvien kasvun tehostaminen	CO2-talteenotto (1 milj. t/vuosi) ja hyötykäyttö vuodesta 1997 lähtien	Liu 2022; Gosse ei pvm

Taulukko 1. Esimerkkejä toteutuneista hankkeista, joissa hyödynnetään talteen otettua hiilidioksidia.

Edellä mainituissa hiilidioksidin talteenotto- ja hyödyntämishankkeissa kerätään CO2 teollisuuden päästöistä. Lisäksi on hankkeita, joissa hiilidioksidia otetaan talteen ilmasta. Tällainen toimenpide avaa mahdollisuuksia vähentää hiilidioksidipäästöjä myös aloilla, joilla suoria päästöjä on vaikea välttää, kuten lentoliikenteessä. Tämä toteutuu hankkimalla hiilidioksidin poistokrediittejä kompensoidakseen omia päästöjään. Ohessa muutama esimerkki:

Heirloom Technologies laitos sijaitsee Yhdysvalloissa Kaliforniassa. Laitos poistaa hiilidioksidia suoraan ilmasta. Laitoksen toiminta perustuu kemialliseen prosessiin, joka käyttää kalsiumoksidia hiilidioksidin sitomiseen ilmasta. Prosessi tuottaa lopputuotteena kalkkikiveä. (Heirloom 2023)
Sveitsiläisellä Climeworksilla on kaksi kaupallista laitosta Islannissa. Ensimmäinen näistä, nimeltään Orca, aloitti toimintansa vuonna 2021, kun taas toinen, Mammoth, käynnistyi toukokuussa 2024. Mammoth on noin kymmenen kertaa suurempi kuin Orca, ja sen kapasiteetti on jopa 36 000 tonnia hiilidioksidia vuodessa. Climeworksin prosessi alkaa ilman keräämisellä suodattimen läpi, jonka jälkeen absorbentti kyllästyy hiilidioksidilla. Tämän jälkeen hiilidioksidi vapautetaan lämpötilaa nostamalla. Talteenotettu hiilidioksidi kuljetetaan nestemäisessä muodossa maan alle, missä se reagoi basalttikiven kanssa luonnollisen prosessin seurauksena ja muuttuu kiveksi. Climeworksin asiakkaina ovat muun muassa pankit, teknologiayritykset ja vakuutusyhtiöt. (Climeworks 2024a; Climeworks 2024b)

CCU-arvoketjuja kehitetään useissa hankkeissa Suomessa

Suomessa ollaan pääasiassa vielä tutkimus- ja kehitysvaiheessa hiilidioksidin talteenoton ja hyödyntämisen (CCU) suhteen. Suomella on kuitenkin merkittävä potentiaali CCU hyödyntämisessä suurien biogeenisen hiilidioksidin pistelähteiden ansiosta (Tilastokeskus 2023). Biogeenistä hiilidioksidia syntyy merkittävästi erityisesti metsäteollisuudessa ja useat metsäteollisuuden yhtiöt ovatkin kiinnostuneita sen mahdollisuuksista. Esimerkiksi MetsäGroup selvittää mahdollisuuksia rakentaa hiilidioksidin talteenottolaitos sellutehtaan yhteyteen (Airaksinen 18.12.2023).

Bioenergia ry:n raportin (2024) mukaan suurin osa Suomessa tällä hetkellä meneillään olevista hiilidioksidin talteenotto -hankkeista keskittyy synteettisten polttoaineiden tuotantoon biogeenisen hiilidioksidin ja vedyn avulla. Esimerkiksi projektikehitysyhtiö Ren-Gas keskittyy Power-to-X-laitoksiin, joissa sähköstä ja hiilidioksidista tuotetaan uusiutuvaa polttoainetta, vetyä ja kaukolämpöä. Yrityksellä on useita projekteja käynnissä muun muassa Porissa, Kotkassa, Lahdessa ja Tampereella. Näissä projekteissa on tavoitteena talteen ottaa hiilidioksidia voimalaitosten savukaasuista ja hyödyntää sitä e-metaanin tuotannossa. Yksittäisen laitoksen hiilidioksidin talteenottopotentiaali on 40 000–100 000 tonnia vuodessa. (Ren-Gas, ei pvm.) Myös Q-power kehittää CCU-polttoaineiden tuotantoa (Q-power 3.4.2024). Tällä hetkellä Q-power tutkii yhteistyössä Outkokummun kanssa synteettisen metaanin tuotantoa mikrobien avulla. Polttoaineiden lisäksi Q-power aikoo kehittää myös muita loppukäyttökohteita talteenotetulle hiilidioksidille. (Q-power 3.4.2024)

BioEnergo Oy taas keskittyy toisen sukupolven biopolttoaineiden tuottamiseen ja rakentaa biokonversiolaitosta Poriin. Tähän laitokseen asennetaan hiilidioksidipesuri, joka imee reaktoreihin kertyvää hiilidioksidia. Pesurin jälkeen hiilidioksidi johdetaan nesteytyksen kautta teolliseen hyötykäyttöön tai vaihtoehtoisesti ilmakehään. BioEnergon biokonversiolaitoksen hiilidioksidin talteenottopotentiaali on noin 50 000 tonnia vuosittain. (Ympäristöhallinto 2020)

Hiilidioksidin talteenottoa ja hyödyntämistä harjoitetaan Suomessa myös ruoka- ja juomateollisuudessa. Esimerkiksi ruokateknologiayritys Solar Foods valmistaa proteiinia kasvattamalla mikrobeja ilmasta talteenotetun hiilidioksidin avulla. Solar Foodsin tuotanto on alkanut huhtikuussa 2024 Vantaalla. Hartwall ja Olvi puolestaan hyödyntävät tuotantoprosesseissa syntyvää hiilidioksidia juomien valmistukseen (ks. Hartwall 2024; Olvi 2023).

Suomessa kehitetään CCU-arvoketjuja myös rakennusalalle. Esimerkiksi Carbonaide Oy on kehittänyt prosessin, jossa hiilidioksidia hyödynnetään betonin kovettamiseen. Ensimmäinen kaupallinen tuote on jo markkinoilla (Rakennusbetoni & Carbonaide 2024). Hepburn et al. (2019) mukaan rakennusmateriaalit tarjoavat päästövähennysten kannalta yhden potentiaalisimmista menetelmistä hiilidioksidin hyötykäyttöön; hiilidioksidi voi varastoitua materiaaleihin jopa vuosisadoiksi. Kaikkien edellä mainittujen lisäksi Suomessa on myös muita meneillään olevia tai jo päättyneitä hankkeita. Taulukossa 2 on listattuna CCU-hankkeita Suomessa. Listaan ei ole lisätty vihreän vedyn hankkeita, vaikka nekin kytkeytyvät useisiin CCU-hankkeisiin ja CCU-teknologioiden kehitykseen; vedyn saatavuus ja hinta vaikuttavat useiden CCU-teknologioiden taloudelliseen kannattavuuteen (Parekh et al. 2023; Qiao et al. 2024).

Muita CCU-hankkeita ja toimijoita Suomessa
PILCCU, Åbo Academi	CO2-mineralisaatio
BECCU, VTT	Bioenergia, liikennepolttoaineet ja erikoiskemikaalit
ForestCUMP, VTT	Muovia metsäteollisuuden hiilipäästöistä
Decarbonate, VTT	Erilaiset CCU-konseptit
E-fuel, VTT	Sähköpolttoaineet
Vantaan Energia P2G-laitoshanke, Vantaan Energia	Uusiutuva metaani
BioCCU, CLIC Innovation Ltd	Teknologiset ratkaisut ja palvelut biopohjaisen hiilidioksidin markkinoille
Synjet, Jyväskylän yliopisto, VTT ja Åbo Akademi	Vaihtoehtoiset reitit kestäville lentopolttoaineille ja kemiallisille välituotteille
Carbon2x, Fortum	korkealaatuisia muoveja jätteenpolton hiilidioksidipäästöistä
ETFuels Finland	Vihreä vety ja e-metanoli, Off-grind tuulivoimapuisto (Neova)
P2X Solutions	Vihreä vety ja e-metaani

Taulukko 2. CCU-teknologioita tutkitaan ja kehitetään useissa hankkeissa Suomessa.

Laajamittainen CCU-teknologioiden käyttöönotto vaatii kehitystä jokaisessa arvoketjun vaiheessa

CCU-prosesseja kehitetään jatkuvasti ja kaupallisia CCU-teknologioita on jo olemassa (ks. LAB 2024). Quarton et al. (2020) mukaan jotkin CCU-reitit ovat kannattavia jo nyt ja Kaiser et al. (2022) osoittavat, että tietyt hiilidioksidipohjaiset tuotteet ovat tutkitusti ekotehokkaita vaihtoehtoja fossiilipohjaisille. Lisäksi he arvioivat, että kustannukset tulevat laskemaan prosessien tehokkuuden lisääntyessä tulevaisuudessa, mikä edistää entisestään CCU-arvoketjujen potentiaalia. CCU-prosessien kehittyminen liiketoiminnaksi riippuu pitkälti myös siitä, missä roolissa hiilidioksidin nähdään osana prosessia. Yhtenä kilpailevana liiketoimintamallina on hiilidioksidin myynti raaka-aineeksi, jolloin loppukäyttäjä maksaa lähteelle. Toisessa kilpailevassa liiketoimintamallissa lähde maksaa loppukäyttäjälle hiilidioksidin sitomisesta lopputuotteeseen. Jälkimmäisessä mallissa hiilidioksidi näyttäytyy pitkälti päästönä, josta halutaan eroon. Hiilidioksidin myynti raaka-aineeksi voi edistää tehokkaammin kiertotalouden mukaiseen yhteiskuntaan siirtymistä. Kun hiilidioksidi nähdään arvokkaana raaka-aineena, josta halutaan maksaa, on oletettavaa, että sitä ei myöskään haluta päästää noin vain ilmaan.

Laajamittaisempien arvoketjujen muodostaminen ja CCU-tuotteiden valtavirtaistuminen vaatii kuitenkin vielä kehitystä jokaisessa arvoketjun vaiheessa. Taulukossa 3 on esitetty tämänhetkisiä haasteita ja edistysaskelia. CCU- ja CCS-arvoketjujen eri vaiheissa. Esimerkiksi talteenottoteknologioiden kustannus- ja talteenottotehokkuutta tulisi parantaa, jotta arvoketjuista saataisiin kannattavia tulevaisuudessa. Lisäksi Suomessa kotimaisten teknologioiden saatavuutta tulisi lisätä. HIILIKETJU-hankkeessa pidetyissä pyöreän pöydän -keskusteluissa nousi esille, että Suomessa ei ole tarpeeksi korkeatasoista kaasualan koulutusta ja useat teknologiat tulevat Suomen ulkopuolelta. Suomesta löytyy useita biogeenisen hiilidioksidin lähteitä, mikä edesauttaa arvoketjujen kehitystä.

CO2-lähteet	Puhdistus- ja talteenottoteknologiat	Logistiikka ja varastointi	Jatkojalostus ja loppukäyttö
Edistysaskeleet: Suomessa useita biogeenisen hiilidioksidin pistelähteitä, päästövähennykset	Edistysaskeleet: Teknologioita on olemassa ja uusia kehitetään jatkuvasti, kansalliset ja kansainväliset kannustimet ja tukimekanismit, kuten EU:n teollinen hiilenhallintastrategia	Edistysaskeleet: Puhtausasteeltaan korkealaatuisen hiilidioksidin logistiikkaketjut jo olemassa, epäpuhtaan hiilidioksidivirran kuljetukselle asetettu raja-arvoja (ISO/TR 27921:2020(E))	Edistysaskeleet: Kaupallisia sovelluksia jo olemassa, useita pilotointeja käynnissä, lisäarvo (CO2-raaka-aineena)
Haasteet: Vaihtelevat volyymit ja erilaiset puhtausasteet, taloudellinen kannattavuus (päästöt ilmaan vs. talteenotto)	Haasteet: Useat teknologiat tulevat Suomen ulkopuolelta, puute korkeatasoisesta kaasualan koulutuksesta, talteenotto- ja kustannustehokkuus, teknologioiden integroiminen olemassa oleviin laitoksiin/prosesseihin	Haasteet: Epäpuhtaan hiilidioksidin kuljetus, Suomessa ei soveltuvia geologisia muodostumia CO2:n varastointiin, varastoinnin vaikutukset syvänmeren ekosysteemeihin tunnetaan heikosti	Haasteet: CCU-pohjaisten tuotteiden korkeat hinnat, puutteellinen sääntelykehys
Esimerkkejä: biokaasuntuotanto, polttoprosessit, elintarviketeollisuus	Esimerkkitoimija: CarbonReUse	Esimerkkitoimijoita (CO2-kuljetus): Linde, Woikoski	Esimerkkitoimijoita: Carbonaide, Solar Foods

Taulukko 3. CCU- (ja CCS) -arvoketjutarkastelua Suomen näkökulmasta.

Pohdinta

Hiilidioksidin talteenotto ja hyötykäyttö (CCU) on nostettu tärkeäksi keinoksi ilmastonmuutoksen hillinnässä kansainvälisissä ja kansallisissa ilmastostrategioissa. Hiilidioksidin talteenotto ei ole uusi teknologia vaan pohjautuu 1900-luvun alkupuolelle. Talteen otetun hiilidioksidin hyödyntäminen (CCU) ilmastonmuutoksen hillinnässä on kuitenkin uudempi keksintö. Kiinnostus hiilidioksidin talteenottoon ja hyödyntämiseen ilmenee myös aiheeseen keskittyvien projektien kasvavissa määrissä ja yritysten toiminnassa. Maailmalla ja Suomessa on jo esimerkkejä hiilidioksidin talteenoton ja hyötykäytön arvoketjuista pienessä mittakaavassa esimerkiksi ruoka- ja juomateollisuudessa. CCU-prosessien valtavirtaistuminen vaatii kuitenkin vielä kehittämistä jokaisessa arvoketjun osassa. Esimerkiksi teknologioiden tehokuutta ja yhteensopivuutta sekä kustannustehokkuutta tulee parantaa. Lisäksi uusiutuvan sähkön hintakehitys ja sääntelykehyksen muodostuminen vaikuttavat merkittävästi CCU-arvoketjujen edistymiseen. CCU-liiketoiminnan taloudellisista mahdollisuuksista on kuitenkin olemassa jo konkreettisia arvioita. Esimerkiksi LUKE:n ja VTT:n raportin (2024) mukaan hiilidioksidin hyötykäyttö voi kasvattaa metsäsektorin arvonlisää jopa miljardeilla euroilla vuoteen 2040 mennessä. Päästövähennysten ja kiertotalouden näkökulmasta hiilidioksidia ei ole järkevää päästää ilmaan. Hiilidioksidi on raaka-aine, jota tarvitaan useissa prosesseissa ja jonka avulla luodaan uutta liiketoimintaa.

Lähteet

Airaksinen A. 2023. Metsä Group aikoo rakentaa hiilidioksidin talteenottolaitoksen sellutehtaan yhteyteen – Voisi jalostaa polttoaineeksi Fortumin ja kemianteollisuuden kanssa. Tekniikka & Talous 18.12.2023. Viitattu 5.6.2024. Saatavissa https://www.tekniikkatalous.fi/uutiset/metsa-group-aikoo-rakentaa-hiilidioksidin-talteenottolaitoksen-sellutehtaan-yhteyteen-voisi-jalostaa-polttoaineeksi-fortumin-ja-kemianteollisuuden-kanssa/2be6603e-fb22-4092-b789-d4bad2de8c30

ArcelorMittal. 2024. Annual Report 2023. Viitattu 5.6.2024. Saatavissa https://corporate.arcelormittal.com/media/upipeqnl/annual-report-2023.pdf

Carbonaide Oy. 2023. Transforming CO2 into a rock-solid concrete. Viitattu 2.6.2024. Saatavissa https://carbonaide.com/

Climeworks. 2024a. Climeworks switches on world’s largest direct air capture plant. Viitattu 5.6.2024. Saatavissa https://climeworks.com/press-release/climeworks-switches-on-worlds-largest-direct-air-capture-plant-mammoth

Climeworks. 2024b. First CDR at Mammoth, certified CDR at Orca. Climeworks’ Monthly. Viitattu 5.6.2024. Saatavissa https://www.linkedin.com/pulse/first-cdr-mammoth-certified-orca-climeworks-b08ee/?trackingId=aZdc7MqQS%2FCaIiU1cPW%2BPA%3D%3D

Euroopan komissio. 2024. Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja laueiden komitealle. Kohti kunnianhimoista teollista hiilenhallintaa EU:ssa. COM/2024/62 final. EUR-Lex. Viitattu 5.6.2024. Saatavissa https://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/TXT/?uri=CELEX:52024DC0062

Eilittä E. 2024. Valtioneuvoston selvitys eduskunnalle komission tiedonannosta ”Kohti kunnianhimoista teollista hiilenhallintaa EU:ssa”. Työ- ja elinkeinoministeriö. Viitattu 7.6.2024. Saatavissa https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/Liiteasiakirja/Documents/EDK-2024-AK-10141.pdf

Gosse A. Decarbonisation transformation of Shell’s Pernis refinery. Shell Catalyst and Technologies. Viitattu 5.6.2024. Saatavissa https://cdn.decarbonisationtechnology.com/data/articles/file/80-sheGBPGBP-pernis-decarbonisation-transformation.pdf

Hartwall. 2024. Kuplat kiertoon! Limun poreet syntyvät oluen panemisessa. Viitattu 4.6.2024. Saatavissa https://www.hartwall.fi/vastuullisuus/kuplat-kiertoon-limun-poreet-syntyvat-oluen-panemisessa/

Heirloom. 2023. Heirloom unveils America’s first commercial Direct Air Capture facility. Viitattu 5.6.2024. Saatavissa https://www.heirloomcarbon.com/news/heirloom-unveils-americas-first-commercial-direct-air-capture-facility

Hepburn, C., Adlen, E., Beddington, J., Carter, E. A., Fuss, S., Mac Dowell, N., … & Williams, C. K. 2019. The technological and economic prospects for CO2 utilization and removal. Nature, Vol. 575(7781), 87-97. Viitattu 6.6.2024. Saatavissa http://dx.doi.org/10.1038/s41586-019-1681-6

IEAGHG. 2013. Information Sheets for CCS. Viitattu 15.5.2024. Saatavissa Information Sheets for CCS – ALL SHEETS (ieaghg-publications.s3.eu-north-1.amazonaws.com)

International Energy Agency statistics, IEA. 2024. CCUS Projects Database. Viitattu 5.6.2024. Saatavissa https://www.iea.org/data-and-statistics/data-product/ccus-projects-database#data-sets

Kaiser, S., Gold, S., & Bringezu, S. 2022. Environmental and economic assessment of CO2-based value chains for a circular carbon use in consumer products. Resources, Conservation and Recycling. Vol. 184, 106422. Viitattu 4.6.2024. Saatavissa https://doi.org/10.1016/j.resconrec.2022.106422

Kujanpää, L. 2023. Carbon dioxide use and removal. Raportti. Valtioneuvosto. Viitattu 7.6.2024.Saatavissa https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/164795/VNTEAS_2023_19.pdf

LAB-ammattikorkeakoulu. 2024. Urbaanin hiilenkierron uudet arvoketjut. Viitattu 31.5.2024. Saatavissa https://lab.fi/fi/projekti/urbaanin-hiilenkierron-uudet-arvoketjut

Liu N. 2020. The Shell Blue Hydrogen Process. Shell Catalysts & Technologies. Viitattu 5.6.2024. Saatavissa http://media.hydrocarbonengineering.com/whitepapers/files/The-Shell-Blue-Hydrogen-Process.pdf

Linde. 2024. Linde Starts up Supply of Clean Hydrogen and Captured Carbon Dioxide to Celanese. Viitattu 5.6.2024. Saatavissa https://www.linde.com/news-and-media/2024/linde-starts-up-supply-of-clean-hydrogen-and-captured-carbon-dioxide-to-celanese

Luke & VTT. 2024. Päästäjästä tuottajaksi – Hiilidioksiditaloudella arvonlisää Suomen metsäsektorille. Viitattu 14.6.2024. Saatavissa https://publications.vtt.fi/julkaisut/muut/2024/VTT_Luke_Hiilidioksiditalous.pdf

Nordic Ren-Gas Oy. 2024. Projektit. Viitattu 6.6.2024. Saatavissa https://ren-gas.com/projektit/

Olvi. 2023. Olvi hyödyntää tuotteiden valmistuksessa syntyvän hiilidioksidin. Viitattu 4.6.2024. Saatavissa https://www.olvi.fi/2023/06/21/olvi-hyodyntaa-tuotteiden-valmistuksessa-syntyvan-hiilidioksidin/

Parekh, A., Chaturvedi, G., & Dutta, A. 2023. Sustainability analyses of CO2 sequestration and CO2 utilization as competing options for mitigating CO2 emissions. Sustainable Energy Technologies and Assessments. Vol. 55. Viitattu 6.6.2024. Saatavissa https://doi.org/10.1016/j.seta.2022.102942

Qiao, Y., Liu, W., Guo, R., Sun, S., Zhang, S., Bailey, J. J., Fang, M. & Wu, C. 2023. Techno-economic analysis of integrated carbon capture and utilisation compared with carbon capture and utilisation with syngas production. Fuel, 332. Viitattu 6.6.2024. Saatavissa https://doi.org/10.1016/j.fuel.2022.125972

Q-power. 2024. Outkokumpu and Q Power to explore synthetic methane production in Tornio, Finland to accelerate decarbonization in stainless steel. Viitattu 7.6.2024. Saatavissa Outokumpu and Q Power to explore synthetic methane production in Tornio, Finland to accelerate decarbonization in stainless steel – Q Power

Quarton, C. J., & Samsatli, S. 2020. The value of hydrogen and carbon capture, storage and utilisation in decarbonising energy: Insights from integrated value chain optimisation. Applied Energy. Vol. 257, 113936. Viitattu 7.6.2024. Saatavissa https://doi.org/10.1016/j.apenergy.2019.113936

Rakennusbetoni & Carbonaide. 2024. Hiilidioksidin sitouttaminen betonituotteisiin. Webinaari.

Rautalin T. 2024. Suomen päästökauppasektorin laitosten päästötiedot 2023. Energiavirasto. Viitattu 5.6.2024. Saatavissa https://energiavirasto.fi/documents/11120570/211848688/RautalinTiina_P%C3%A4%C3%A4st%C3%B6kauppasektorinp%C3%A4%C3%A4st%C3%B6t.pdf/c12b2dce-91bd-8a87-d170-70f04d497d2c/RautalinTiina_P%C3%A4%C3%A4st%C3%B6kauppasektorinp%C3%A4%C3%A4st%C3%B6t.pdf?t=1716272508659

Suomen virallinen tilasto. 2021. Suomen kasvihuonekaasupäästöt 2020: Kokonaispäästöjen kehitys sektoreittain. Helsinki: Tilastokeskus. Viitattu 5.6.2024. Saatavissa https://stat.fi/til/khki/2020/khki_2020_2021-12-16_kat_001_fi.html

Tilastokeskus. 2023. Ilmastopäästötilinpito: 11ig — ilmastopäästöt toimialoittain, 2008-2021. Viitattu 7.6.2024. Saatavissa https://pxweb2.stat.fi/PxWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__tilma/statfin_tilma_pxt_11ig.px/table/tableViewLayout1/

Tlatlik H. 2024. Learnings from trying to set a proper CO2 stream specification for the whole CCS value chain. In IEAGHG Workshop 20.2.2024. Viitattu 6.5.2024. Saatavissa Techno-economic assessment of commercially available CO2 conditioning technologies – IEAGHG

Tognetty E. 2023. Business Opportunities for the Utilization of Process-based Industrial CO2. A qualitative study on carbon capture, utilization, and storage. Pro gradu tutkielma. Aalto Yliopisto. Master’s Program in International Design Business Management. Viitattu 6.5.2024. Saatavissa https://urn.fi/URN:NBN:fi:aalto-202401281974

Ympäristöhallinto. 2020. Porin biokonversiolaitoksen ympäristövaikutusten arviointiselostus. Viitattu 6.6.2024. Saatavissa https://www.ymparisto.fi/sites/default/files/documents/BioEnergo_Porin_bioetanolitehdas_YVAselostus_772020_2.pdf