Ylemmän ammattikorkeakoulun opiskelijat Erasmus + BIP PROTECT 2024 -kurssilla Espanjassa

Kirjoittajat: Tiia Ruokojärvi, Petra Majoinen, Teemu Hostikka, Anu Venesoja & Susanna Tella

Mikä ihmeen PROTECT BIP?

Patient Risk Oversighr: Teaching, Education and Clinical Training (PROTECT BIP) -kurssi rakentui kesällä suoritettavista verkko-opinnoista ja syksylle sijoittuvasta intensiiviviikosta Alicantessa. Verkko-opintojen isäntäkouluna toimi saksalainen yliopisto RheinMain ja verkko-opinnot suoritettiin käyttämällä koulun Ilias-alustaa. Verkko-opinnot olivat jaettu yhdeksään osa-alueeseen: johdatus laadunhallintaan, potilasturvallisuuden periaatteet, laadun ja kliinisen riskinhallinnan kehys (tapaustutkimus Saksa), riskienhallinnan periaatteet ja ISO 31000/OENORM 4900 –sarja, inhimilliset tekijät ja miehistön resurssien hallinta, kansainväliset potilasturvallisuustavoitteet, oikeudenmukainen kulttuuri (Just Culture) ja oheiskärsijä-ilmiö (Second Victim Phenomenon), riskinhallintatyökaluista kurssin painopiste ja toiminnan jatkuvuuden hallinnan periaatteet.

Verkko-opinnot suoritettiin kesäopintoina kesä-heinäkuun aikana. Lähiopetusviikon isäntänä Espanjassa toimi Miguel Hernandez:n yliopisto. Intensiiviviikon ohjelma rakentui kysymyksistä ja palautteesta koskien verkko-opintoja sekä työpajoista. Työpajoissa käsiteltiin ja harjoiteltiin verkko-opintojen sisältöä käytännössä. Keskeisimpiä osa-alueita olivat; korkean riskin tapahtuma-analyysi, menettelyriskien hallinta ja riskianalyysi, potilasvahinkojen hallinta (London protocol) (Vincent, ym. 2024) sekä läheltä piti -tilanteiden hallinta hyödyntäen kalanruotomallia (Ishikawa) (Wong 2021) ja juurisyyanalyysia (RCA) (Uberoi ym. 2007).

Kurssilta uusia työkaluja virheiden ja vahinkojen käsittelyyn

Nykyisten oppien ja menetelmien kohdistuessa lähiesihenkilöiden ja työntekijöiden osaamisen kehittämiseen potilas- ja asiakasturvallisuuden suhteen, on havahduttu siihen, että systemaattista ja pitkäjänteistä kehitystä ei voida luoda yksin lähiesihenkilöiden ja työntekijöiden toimesta, vaan tähän tarvitaan koko organisaation työpanosta ja mielenkiintoa. Monet tämän kurssin opeista ja toimintamalleista lähtikin siitä näkökulmasta, että organisaation ylimmän johdon tulee jatkossa osallistua aktiivisesti potilas- ja asiakasturvallisuuden kehittämiseen sekä tapahtuneiden vahinkojen ja läheltä piti -tilanteiden selvittelyyn, jotta tapahtumista saatava oppi olisi rakenteellista ja kokonaisvaltaista. Tällaisella tiedolla pyritään löytämään organisaation eri tasoilta mahdollisia puutteita toimintamalleista, jotta vastaava haittatapahtuma voitaisiin tulevaisuudessa estää.

Kurssilta saatiin hyödyllistä tietoa erilaisista tavoista käsitellä virheitä ja vahinkoja, joita työelämässä voi tapahtua. Wongin (2021) mukaan Ishikawa-kalanruotomallia voidaan hyödyntää laatu- ja prosessijohtamisen työvälineenä. Diagrammissa luokitellaan asioita ryhmiksi ja jokaisesta ryhmästä nostetaan muutama keskeinen asia diagrammiin, jonka avulla toivotaan löytyvän vastauksia syy- ja seuraussuhteisiin. (Wong 2021.) London-protokolla taas on menetelmä ja työkalu, jonka avulla voidaan analysoida systemaattisesti jonkin tapahtuman kulkua ja pyrkiä tunnistamaan tapahtuman aikana tapahtuneita virheitä. London-protokollaa hyödyntäen pyritään ymmärtämään syitä ja mahdollistavia tekijöitä tapahtumaketjujen taustalla, tavoitteena on pyrkiä estämään virheiden ja onnettomuuksien toistuminen (Vincent ym. 2024). Näitä työkaluja on mahdollista hyödyntää tulevaisuudessa myös omilla työpaikoilla.

Virheiden käsittely turvallisessa ja avoimessa ilmapiirissä

Kurssilla nousi useasti esille se, että niin kauan, kun ihmiset tekevät työtä, myös virheitä tapahtuu. Tämä on huomionarvoinen asia niin esihenkilönä kuin työntekijänä toimiessa ja asian tiedostaminen työelämässä on tärkeää. Kaikkein tärkein opetus tässä on se, että virheistä voidaan oppia, jotta niitä ei tapahtuisi tulevaisuudessa samojen asioiden äärellä. Esihenkilöiden on tärkeää luoda avoin ja oikeudenmukainen kulttuuri työpaikoille, jotta ilmapiiri mahdollistaa myös peloista ja virheistä puhumisen. Tämä taas mahdollistaa sen, että vahinkojen määrää voidaan hallita.

Kurssilla käsiteltiin myös termiä psykologinen turvallisuus, joka on oleellinen osa toimivaa työyhteisöä ja sitä kautta myös potilas- ja asiakasturvallisuutta. Avoimen ja turvallisen ilmapiirin rakentaminen onkin ensiarvoisen tärkeää ja siinä korostuu erityisesti johtajan ja esihenkilön antaman esimerkin merkitys. Kurssilla nousi usein esille tarve kehittää organisaatiotasoista näkökulmaa, jossa on vielä usein kehittämisen varaa. Uutena terminä kurssilla nousi oheiskärsijäilmiö (Second Victim), jota sote-alalla kohdataan. Vanhaechtin, ym. (2022) mukaan Second Victim tarkoittaa terveydenhuollon työntekijöitä, jotka joutuvat työssään odottamattomasti kohtaamaan jonkin hoitovirheen tai potilasturvallisuutta vaarantaneen tapahtuman, joka on heille itselleen traumatisoiva. Esihenkilöiden olisi tärkeä ymmärtää oheiskärsijäilmiötä ja sen vaikutuksia sote-alalla.  Ilman ymmärrystä ilmiöstä työntekijät eivät saa välttämättä tarpeellista tukea traumatisoivien kokemusten jälkeen. Riittävällä tuella taas voidaan ylläpitää työntekijöiden työkykyä myös tällaisen tapahtuman jälkeen. Tämä antoi kurssisisältöön hieman erilaisen lähestymistavan ja herätti pohtimaan, kuinka esihenkilötyössä on osattava huomioida tällaisten tilanteiden äärellä asiakkaille mahdollisesti koituvan haitan lisäksi myös työntekijöille koituva haitta.

Hyödyllinen myös sosiaalialan ammattilaisille

Potilasturvallisuuskurssi oli mielenkiintoinen ja opettavainen. Kurssilta jäi käteen erilaisia riskienhallintavälineitä, joita on mahdollista käyttää esihenkilötyössä. Vaikka kurssin sisältö keskittyi käsittelemään näitä asioita terveysalan kautta, samoja teorioita ja malleja on mahdollista hyödyntää myös sosiaalialalla. Sosiaalialalla voi tapahtua erilaisia vaaratilanteita, liittyen niin lääkkeen antoon, kuin yleisesti erilaisiin asiakastilanteisiin. Esimerkiksi London-protokollan hyödyntäminen sosiaalialan työpaikoilla voisi toimia hyvänä vakiintuneena käytänteenä.  Sen avulla olisi mahdollista tutkia tarkemmin erilaisia vaaratilanteita ja niiden syntyä, ja näin myös ehkäistä vastaavia tapahtumia tulevaisuudessa. Lisäksi esihenkilö voisi sen avulla selvittää, millaiselle lisäkoulutukselle työyhteisössä on mahdollisesti tarvetta. Myös Ishikawa-kalanruotomalli on hyvä väline erilaisten riskien ja niiden ehkäisemisen selvittämisessä, mutta lisäksi se tarjoaa mahdollisuuden esimerkiksi asiakkaiden ongelmien syiden selvittämiseen ja näin myös palveluiden parantamiseen. Esihenkilö voi sen avulla myös selvittää työntekijöiden hyvinvointiin negatiivisesti vaikuttavia tekijöitä ja etsiä niihin ratkaisuja ennaltaehkäisevästi.

Kurssilla tuli ilmi se, miten hyvin Suomessa sosiaali- ja terveysala toimivat yhteistyössä, siitäkin huolimatta, että meillä on vielä paljon kehitettävää. Kurssilla oli mahdollista kuulla ja oppia muiden maiden sote-palvelujärjestelmistä ja lisätä muiden tietoisuutta suomalaisesta palvelujärjestelmästä. Olikin antoisaa työskennellä eri maista tulevien ihmisten kanssa ja nähdä erilaisia ajattelu- ja toimintatapoja. Tätä kokemusta voi hyödyntää esihenkilötyöskentelyssä, sillä työpaikat voivat olla monikulttuurisia niin työntekijä- kuin asiakaskunnan suhteen, jolloin sosiaali- ja terveydenhuoltoalalla toimivan esihenkilön on hyvä ymmärtää sen tuomat kulttuurilliset eroavaisuudet esimerkiksi toiminnan suhteen.

Lähteet

Vanhaecht, K., Seys, D., Russotto, S., Strametz, R., Mira, J., Sigurgeirsdóttir, S., Wu, A W., Põlluste, K., Popovici, D.G., Sfetcu, R., et al. 2022. An Evidence and Consensus-Based Definition of Second Victim: A Strategic Topic in Healthcare Quality, Patient Safety, Person-Centeredness and Human Resource Management. International Journal of Environmental Research and Public Health. Vol. 19(24), artikkeli 16869. Viitattu 30.12.2024. Saatavissa https://doi.org/10.3390/ijerph192416869

Vincent, C., Adams, S., Bellandi, T., Higham, H., Michel, P. &  Staines, A. 2024. Systems Analysis of Clinical Incidents: The London Protocol. Patient safety learning the hub. Viitattu 3.2.2025. Saatavissa https://www.pslhub.org/learn/investigations-risk-management-and-legal-issues/investigations-and-complaints/methodology-and-guidance-how-to-do-an-investigation/system-analysis-of-clinical-incidents-the-london-protocol-2024-r12205/

Uberoi, R.S., Swati, E., Gupta, U. & Sibal, A. 2007. Root cause analysis in healthcare. Apollo Medicine. Vol. 4(1), 72–75. Viitattu 3.2.2025. Saatavissa https://doi.org/10.1016/S0976-0016(11)60440-7

Wong, K.C. 2011. Using an Ishikawa diagram as a tool to assist memory and retrieval of relevant medical cases from the medical literature. Journal of Medical Case Reports. Vol. 5(120). Viitattu 3.2.2025. Saatavissa https://doi.org/10.1186/1752-1947-5-120

Artikkelikuva: LAB-ammattikorkeakoulun PROTECT-intensiiviviikolle osallistuneet opiskelijat ja opettajat (Kuva: tapahtuman osallistuja)

Kirjoittajat

Tiia Ruokojärvi, Petra Majoinen ja Teemu Hostikka ovat ylemmän ammattikorkeakoulun opiskelijoita Tulevaisuuden johtaja sosiaali- ja terveysalalla koulutusohjelmassa.

Anu Venesoja toimii yliopettajana LAB ammattikorkeakoulussa.

Susanna Tella toimii johtavana asiantuntijana LAB ammattikorkeakoulussa.

Viittausohje

Ruokojärvi, T., Majoinen, P. & Hostikka, T. 2025. Ylemmän ammattikorkeakoulun opiskelijat Erasmus + BIP PROTECT 2024 -kurssilla Espanjassa. LAB Pro. Viitattu pvm. Saatavissa https://www.labopen.fi/lab-pro/ylemman-ammattikorkeakoulun-opiskelijat-erasmus-bip-protect-2024-kurssilla-espanjassa/