Yhteisöllinen kuunnelma etätyöyhteisössä – yhteisöllisen resilienssin tukemista taidelähtöisen työskentelyn keinoin

LABin Yhteisöllinen resilienssi ja taide työpaikoilla -hankkeessa pilotoitiin vuosina 2024–2025 taidelähtöistä työskentelytapaa, jossa yhteisöllistä resilienssiä vahvistettiin osallistavan kuunnelmaprosessin avulla. Hankkeen rahoitti Etelä-Karjalan liitto. Tässä artikkelissa kuvataan metsäalan yrityksessä toteutetun kuunnelmapilotin tausta, toteutus ja työyhteisöstä esiin nousseet kokemukset.

Kirjoittaja: Ville Huhtanen

Pilotin tausta ja tavoitteet

Yhteisöllisen resilienssin vahvistamista työyhteisöissä pidetään keskeisenä tekijänä hyvinvoivan ja muutoskykyisen organisaation rakentamisessa. Tutkimusten mukaan yhteisöllinen resilienssi kytkeytyy muun muassa psykologiseen turvallisuuteen, keskinäiseen luottamukseen ja yhteisöllisiin tapoihin kohdata haasteita (Breevaart & van Woerkom 2024). Taidelähtöisten menetelmien vaikuttavuudesta yhteisölliseen resilienssiin on toistaiseksi rajallisesti tutkimusnäyttöä, mutta työhyvinvoinnin alueella saadut tulokset viittaavat myönteisiin vaikutuksiin emotionaaliseen hyvinvointiin ja vuorovaikutussuhteisiin (Tjasink ym. 2023).

Pilottikokeilussa lähtökohtana oli oletus, että taidelähtöisten menetelmien avulla voidaan luoda tilaa kokemukselliselle vuorovaikutukselle, joka tukee yhteisöllisen resilienssin rakentumista. Hankkeen (LAB 2024) pilotin kohteena oli etätyöpainotteinen työyhteisö, jossa epämuodollisten kohtaamisten ja yhteisten reflektiivisten tilojen muodostuminen ei ole arkipäiväistä.

Yritystaiteilija-konsepti pilotin viitekehyksenä

Pilotin toimintamallina hyödynnettiin Yritystaiteilija-konseptia, joka oli kehitetty aiemmassa Lyckan-hankkeessa. Konseptissa luovan alan ammattilainen työskentelee määräaikaisesti yrityksen kanssa ja toteuttaa taiteellisen intervention, joka kytkeytyy yrityksen toimintaan ja henkilöstön arkeen. Työskentely suunnitellaan alusta alkaen yhteistyössä kohdeorganisaation kanssa, ja taiteilija vastaa intervention taiteellisesta kokonaisuudesta (Huhtanen 2025, 125–127).

Kuunnelmapilottia edelsi yhteiskehittämistyöpaja, jossa kartoitettiin yrityksen toimintakulttuuria, ilmapiiriä ja odotuksia yhteistyölle. Työpajassa hyödynnettiin taidelähtöisiä harjoitteita, joiden avulla hahmoteltiin yrityksen nykytilaa ja kehityspotentiaalia. Työpajan löydökset toimivat lähtökohtana kuunnelmaprosessin suunnittelulle.

Kuunnelmaprosessin työpajat

Varsinainen kuunnelmaprosessi toteutettiin kolmen taidelähtöisen työpajan kokonaisuutena osana yrityksen strategiapäiviä. Ensimmäisessä työpajassa esiteltiin projektin tavoite ja kulku. Osallistujille tehtiin kuunteluun keskittyviä harjoituksia, kuunneltiin katkelmia kokeellisista kuunnelmista sekä kirjoitettiin omakohtaisesta luontoteemaisesta kokemuksesta. Tekstejä jaettiin pienryhmissä keskustellen, ja niiden pohjalta hahmoteltiin kuunnelman mahdollista rakennetta.

Toisessa työpajassa keskityttiin kuunnelman sisällön tuottamiseen. Edellisen työpajan aineistoon perustuva kuunnelmaluonnos kuunneltiin, minkä jälkeen osallistujat äänittivät pareittain omia puheenvuorojaan. Samanaikaisesti kuunnelman käsikirjoitusta työstettiin storyboard-menetelmällä, jossa puheenvuorojen sisältö ja tunnetilojen kulku hahmoteltiin visuaaliselle aikajanalle. Menetelmä koettiin havainnolliseksi ja lähestyttäväksi tavaksi jäsentää yhteistä kertomusta.

Kolmannessa työpajassa kuunneltiin valmis tai lähes valmis kuunnelma. Sen sisältöjä sanallistettiin julkaisua ja viestintää varten, ja kuunnelmalle ideoitiin nimi. Työpaja päätettiin yhteiseen päätöshetkeen, jossa reflektoitiin prosessia ja sen herättämiä kokemuksia.

Tunnistetut vaikutukset

Pilotin aikana tunnistettiin useita myönteisiä vaikutuksia työyhteisön toimintaan. Osallistujien kuvausten mukaan työskentely lisäsi keskinäistä luottamusta ja vahvisti kokemusta työn merkityksellisyydestä. Yhteisten arvojen ja asenteiden koettiin tulleen näkyviksi tavalla, joka ei olisi ollut mahdollista tavanomaisissa kehittämisprosesseissa.

Yhteinen luova prosessi koettiin myös yhteisöllisyyttä vahvistavana. Osallistujat kuvasivat ylpeyden tunnetta yhteisestä lopputuloksesta sekä me-hengen vahvistumista. Lisäksi tunnistettiin pilotin tuottaneen yritykselle myös sivuhyötyjä, kuten brändi-identiteetin ja arvopohjan kirkastumista ilman erillistä arvotyöskentelyä.

Menestystekijät ja suositukset yhteisölliseen kuunnelmatyöskentelyyn

Pilotin perusteella kuunnelmatyöskentelyä tukevaksi menestystekijäksi tunnistettiin se, että yhteistyökumppanille välittyi mielikuva selkeärakenteisesta työpajakokonaisuudesta, jonka taiteellisesta kokonaisuudesta kannettiin johdonmukaisesti vastuu. Menettelyä voitiin vahvistaa viestinnällisesti korostamalla, että osallistujilta ei edellytetty onnistumista tai valmiita tuotoksia, vaan prosessin taiteellinen lopputulos varmistettiin vetovastuussa olevan toimijan – taiteen ammattilaisen – toimesta.

Lisäksi suositeltavaksi havaittiin, että taiteellisen intervention menetelmä valittiin vetäjän ilmaisullista intohimoa ja osaamista vastaavaksi. Kun menetelmä oli osallistujille pääosin yhtä vieras, työskentely tuki osaltaan tasa-arvoistunutta tekemisen tapaa: samat tehtävät toteutettiin roolista riippumatta. Tämänkaltaisen asetelman arvioitiin madaltavan kynnystä osallistumiseen ja tukevan yhteisen prosessin rakentumista.

Yhteenveto

Pilotista saadut kokemukset viittaavat siihen, että osallistava kuunnelmatyöskentely voi toimia yhtenä keinona tukea yhteisöllisen resilienssin rakentumista erityisesti etätyöpainotteisissa työyhteisöissä. Artikkelissa kuvatut havainnot tarjoavat myös konkreettisen lähtökohdan taidelähtöisten menetelmien laajemmalle tarkastelulle, jota käsitellään hankkeen toisessa artikkelissa.

Lähteet

Breevaart, Kimberley & van Woerkom, Marianne. 2024. Building Employee Engagement and Resilience Through Strengths-Based Leadership. The Spanish Journal of Psychology. Vol. 27, e25, 1–8. Viitattu 10.6.2025. Saatavissa https://doi.org/10.1017/SJP.2024.28

Huhtanen, V. 2025. Luovat alat liiketoiminnan arvonluonnissa. Teoksessa Risu, E. & Sitomaniemi, S. (toim.). Kuntalähtöisen Living Lab -toiminnan käsikirja pienille kunnille – Tulevaisuuden elävää maaseutua rakentamassa. Laurea ammattikorkeakoulu. Laurea-ammattikorkeakoulun erillisjulkaisu. 125–127. Viitattu 10.6.2025 Saatavissa https://urn.fi/URN:ISBN:978-951-799-683-9

LAB. 2024. Yhteisöllinen resilienssi ja taide työpaikoilla. Viitattu 10.6.2025. Saatavissa https://lab.fi/fi/projekti/yhteisollinen-resilienssi-ja-taide-tyopaikoilla

Tjasink, Megan; Keiller, Eleanor; Stephens, Madison; Carr, Catherine Elizabeth & Priebe, Stefan. 2023. Art therapy-based interventions to address burnout and psychosocial distress in healthcare workers—a systematic review. BMC Health Services Research, Vol. 23:1059. Viitattu 10.6.2025. Saatavissa https://doi.org/10.1186/s12913-023-09958-8

Kirjoittaja

Ville Huhtanen toimii LAB-ammattikorkeakoulussa Muotoiluinstituutissa lehtorina värin ja taiteen asiantuntijuuteen kiinnittineenä. Ville on nykytaiteilija ja hyödyntänyt viimeaikaisissa teoksissaan vuorovaikutteista robotiikkaa ja pelitaidetta.

Artikkelikuva: https://pxhere.com/en/photo/853970 (CC0)