Sairastuminen on yksi elämän suurimmista haasteista. Etenkin silloin kun se tulee yllättäen, se voi tuoda pelkoa tulevaisuudesta ja herättää paljon kysymyksiä. Oli kyseessä pitkäaikaissairaus tai akuutti sairastuminen, henkinen tuki on erittäin tärkeää. Henkisellä tuella on iso merkitys sairastuneelle ja sille, miten hän sopeutuu elämään uudessa tilanteessa.

Kirjoittaja: Mia Kröneck

LAB-ammattikorkeakoulu on jo muutaman vuoden ajan kouluttanut eri Sote erikoisalojen ammattilaisia henkisen tuen merkityksestä, kun ihminen sairastuu. Yhtenä tarkoituksena on ollut lisätä tietoisuutta sairastumisen psykologisista vaikutuksista ja jaksamisen keinoista.

Sairastuminen on kriisi

Sairastuminen ei vaikuta ainoastaan kehoon, vaan usein koettelee myös mieltä. Kun ihmiselle tapahtuu jotain vaikeasti käsiteltävää, esimerkiksi raskas elämänmuutos kuten sairastuminen, hänelle tulee kriisi. Monelle se tuo mukanaan avuttomuuden tunnetta, ahdistusta, pelkoa, häpeää ja surua. Erilaiset kriisit kuuluvat elämään ja niistä voi selviytyä. Äkillinen kriisitilanne käynnistää meissä prosessin, joka on kaikille yksilöllinen. Kukaan meistä ei osaa valmistautua esimerkiksi äkillisen sairastumisen herättämiin tunteisiin etukäteen.

Kriisin vaiheet voidaan pääpiirteisesti jakaa neljään eri osaan, jotka ovat:

Shokkivaihe

Shokkivaiheessa ihminen ei pysty käsittämään tapahtunutta ja saattaa kieltää sen. Miten ihminen reagoi shokkitilanteeseen vaihtelee suuresti. Joku voi lamaantua täydellisesti ja joku toinen sulkee tunteet pois täysin ja toimii mekaanisesti. Epätodellinen olotila, huutaminen ja itku ovat tyypillisiä shokkivaiheen reaktioita. (Terveyskylä 2021)

Reaktiovaihe

Tämän jälkeen seuraa reaktiovaihe, jolloin ihminen alkaa pikkuhiljaa kohdata järkyttävän tapahtuman, ja pyrkii muodostamaan käsitystä tilanteesta. Tunteet usein vaihtelevat voimakkaasti ja ovat tuskallisia. Vaiheeseen voi liittyä itsesyytöksiä, ahdistusta, pelkoa ja tarvetta etsiä syyllisiä. (Terveyskylä 2021)

Käsittelyvaihe

Käsittelyvaiheessa tapahtumaa, joka aiheutti kriisin, aletaan ymmärtää. Ihminen ei kiellä tapahtunutta ja on valmis kohtaamaan muuttuneen tilanteensa. Tunteiden sanoittaminen on tässä vaiheessa tärkeää ja edistää toipumista. Usein tapahtunutta kuvataankin tarkasti ja sitä pohditaan monesta näkökulmasta. (Terveyskylä 2021)

Jokainen käy läpi tapahtunutta itselleen parhaalla tavalla. Se voi olla puhumista, kirjoittamista, ajattelemista tai musiikin kuuntelua. Käsittelyvaiheessa on normaalia kokea sosiaalisista suhteista vetäytymistä, muisti- ja keskittymisvaikeuksia, sekä ärtyneisyyttä. (Terveyskylä 2021)

Uudelleen suuntautumisen vaihe

Tässä vaiheessa tapahtunut alkaa muuttua pienin askelin osaksi elämää ja kokemusta omasta itsestä. Se ei ole enää jatkuvasti mielessä. Vaikka se jää arveksi, sen kanssa pystyy jotenkin elämään. Ikävät tunteet eivät hallitse elämää joka hetki. Ne voivat nousta pintaan välillä, mutta ihminen pystyy suuntautumaan tulevaisuuteen, luottamaan elämään ja kokee että elämässä on myös iloa (Terveyskylä 2021).

Kriisissä oleva ihminen tarvitsee aikaa. Tukemisessa on tärkeää panostaa läsnä olevaan vuorovaikutukseen, ja turvan tunteen lisäämiseen sekä toivon luomiseen pitkällä aikavälillä.

Positiivisen mielenterveyden merkitys toipumisen tukena

Positiivinen mielenterveys voidaan määritellä eriasteisena hyvinvointina, johon kuuluu esimerkiksi tunteet, positiivinen toiminta, suhteet muihin ja elämän merkityksen tunne. Keskiössä on ajattelun suuntaaminen pois sairaus- ja ongelmakeskeisyydestä kohti voimaannuttavia selviytymistä edistäviä asioita (THL 2023). Koska sairauden psykologiset vaikutukset vaihtelevat yksilöittäin, jollekin ihmiselle sairaus voi aiheuttaa ahdistusta, kun taas toiselle se voi olla mahdollisuus henkiseen kasvuun. Henkinen tuki auttaa sairastunutta käsittelemään sairastumisen tuomia tunteita ja tuo turvaa.

Ammattilaiset auttavat potilasta tunteiden sanoittamisessa ja voimavarojen löytämisessä sekä yleisesti potilaan jaksamisen tukemisessa koska psyykkinen kuormittuneisuus helposti heikentää sairauden omahoitoa (Kauppila 2015, 21–22). Ammattilaisilla on tärkeä rooli auttaa potilasta mielen hyvinvoinnin vahvistamisessa. Mielen hyvinvointi on voimavara, jota tarvitaan selättämään elämän haasteita ja joka kuluu erilaisissa elämäntilanteissa. Siksi sitä kannattaakin tukea, vahvistaa ja kartuttaa läpi elämän (MIELI 2021).

Omatoiminen henkinen tuki

Asioiden käsitteleminen edistää jaksamista. Jotta potilas pystyy omatoimiseen henkiseen tukeen, tulee hänen ensin hyväksyä sairautensa. Elämänhallintakeinojen avulla potilas voi löytää mielekkäitä asioita elämäänsä sairaudesta huolimatta, joka auttaa sopeutumista oireisiin (Liedes ym. 2019, 116) ja uuteen elämäntilanteeseen. Kaikki alkaa omien henkisten voimavarojen tunnistamisesta ja mitkä asiat niitä kuormittaa. On hyvä pohtia mihin asioihin ja tilanteeseen potilas voi vaikuttaa ja etsiä keinoja hyväksyä asiat, jotka eivät ole muutettavissa. Sopeutuminen vie aina aikaa ja joskus se, että sietää tilannetta on jo riittävää. Perusasioista huolehtiminen kuten syöminen, juominen ja lepo luovat hyvät edellytykset jaksamiselle. Henkistä jaksamista auttaa myös omat harrastukset kuten kirjoittaminen, käsityöt tai jokin muu mieleinen tekeminen (Terveyskylä 2022).

Jokainen kokee sairastumisen omalla tavallaan ja on tärkeä kunnioittaa potilaan yksilöllisiä tarpeita ja tunteita. Henkinen tuki voi auttaa lieventämään sairauden tuomaa ahdistusta, pelkoa tai yksinäisyyden tunnetta ja antaa toivoa merkityksellisestä elämästä sairaudesta huolimatta.

Lähteet

Kauppila, J. 2015. Tukea omahoitoon kognitiivisen käyttäytymisterapian uusista menetelmistä: hyväksy, omistaudu ja onnistu. Viitattu 27.1.25. Diabetes ja lääkäri 44(1), 21–23.

Liedes, E., Ruotsalainen, H. & Kääriäinen, M. 2019. Työuupuneen asiakkaan itsehoidon tukeminen työterveyshuollossa. Viitattu 27.1.25. Hoitotiede 31(2), 111–122.

MIELI. 2021. Mielenterveys ja hyvinvointi eri elämänvaiheissa. Suomen Mielenterveys ry. Viitattu 27.1.25. Saatavilla https://mieli.fi/vahvista-mielenterveyttasi/hyvinvointi-ja-mielenterveys-elaman-eri-vaiheissa/

THL. 2023. Positiivinen mielenterveys eli mielen hyvinvointi. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Viitattu 27.1.25. Saatavilla https://thl.fi/aiheet/mielenterveys/mielenterveyden-edistaminen/positiivinen-mielenterveys-eli-mielen-hyvinvointi

Terveyskylä. 2021. Kriisin vaiheet. Viitattu 27.1.25. Saatavilla https://www.terveyskyla.fi/aivotalo/apua-kriisiin/kriisin-vaiheet

Terveyskylä. 2022. Henkinen jaksaminen vakavassa sairaudessa. Viitattu 27.1.25. Saatavilla https://www.terveyskyla.fi/palliatiivinentalo/palliatiivinen-hoito/palliatiivisessa-hoidossa/henkinen-jaksaminen

Kirjoittaja

Mia Kröneck, mielenterveys- ja päihdehoitotyön hoitotyön lehtori LAB-ammattikorkeakoulun hyvinvointiyksikössä.

Artikkelikuva: https://pixabay.com/fi/photos/auttaa-apua-sininen-hoito-lapsi-4582129/(Pixabay License)

Viittausohje

Kröneck, M. 2025. Voimaa vaikeina aikoina: henkinen tuki ja sairastuminen. LAB Pro. Viitattu pvm. Saatavissa https://www.labopen.fi/lab-pro/voimaa-vaikeina-aikoina-henkinen-tuki-ja-sairastuminen/