
Verkostoituminen on ihmisten välistä kohtaamista, jolla on suuri merkitys uran kannalta. Verkostoituminen onkin yksi työelämän tärkeimmistä taidoista, jota jokainen voi kehittää oman työuransa tueksi. Parhaimmillaan verkostot auttavat löytämään suuntaa urapolulla ja verkostojen avulla on mahdollisuus oppia uutta, kasvaa ammatillisesti, inspiroitua työnhaussa sekä saada tukea työtehtävissä. Vaikka työurat sisältävätkin suunniteltuja sattumia on niihin vaikutusta myös yksittäisillä ihmisillä, joita verkostot ja sosiaaliset suhteet mahdollistavat läpi elämän.
Kirjoittaja: Nina Haukemaa
Mitä verkostoituminen on?
Verkostoituminen on käsitteenä laaja ja tarkoittaa eri ihmisille eri asioita. Duunitori-sivustolla verkostoituminen on ytimekkäästi määritelty olevan sosiaalisten suhteiden luomista ja ylläpitämistä muiden ihmisten kanssa (Duunitori 2024). Lindsberg (2024) kertoo kirjassaan Verkostoitumisen taito, verkostoitumisen olevan uusien ihmisten tapaamista, arjen kuulumisten jakamista ja inspiraatiota työpaikkojen hakemiseen. Ylipäätään kaiken kommunikoinnin, joka vie eteenpäin työelämässä voi katsoa olevan omalla tavallaan verkostoitumista. (Lindsberg 2024, 44) Lindsbergin kuvauksessa verkostoitumisessa ei korostu tuon sosiaalisen suhteen kaksisuuntaisuus, kun taas Duunitori korostaa, että verkostoitumisen tavoitteena on molempien osapuolien hyötyminen tilanteesta. Verkostoitumisen idea ei ole siis oman edun tai omalla uralla etenemisen tavoittelu, vaikka sitä saattaa hyvinkin tapahtua verkostoitumisen seurauksena. (Duunitori 2024) Eli verkostoitumisessa on hyvä muistaa, että hyödyn tavoittelu ei ole ensisijainen motiivi toimia eikä se myöskään voi olla yksisuuntaista oman edun hakemista.
Mitä verkostoituminen ei ole?
Selventääkseen verkostoitumisen käsitettä voidaan aihetta lähestyä myös poisrajauksen keinoin. Lindsberg on koonnut konkreettisen 11 kohdan listan asioita, joita aito verkostoituminen ei ole. Näitä esimerkkejä läpikäydessä voi miettiä verkostoitumiskohtaamisia, joissa on ollut läsnä, ja arvioida tunnistaako omasta tai muiden käyttäytymisestä ei niin onnistuneita verkostoitumisyrityksiä.
- Pyrkyrimäistä toimintaa, jolla edistetään omahyväisesti omaa uraa.
- Teeskenneltyä ystävällisyyttä, jolla on tarkoitus edistää omia myyntitavoitteita.
- Tietojen kaivamista, joita hyödynnetään kyseenalaisissa tarkoituksissa.
- Toisten ajan hukkaamista. Apuja tarvitessa on helpompi kääntyä sellaisten ihmisten puoleen, joihin on aidosti halunnut tutustua ilman erityitä syytä.
- Ainoa tapa pärjätä työelämässä. Ihmisten tunteminen varmasti auttaa muuta pelkkä hyvien tyyppien tunteminen riittää koko työtehtävien hoitamiseen.
- Nöyryyden unohtaminen, vaikka olisit kuinka menestynyt. Älä oleta, että sinut halutaan tavata, koska olet se-ja-se.
- Työpaikan suoraan hakemiseen. Verkostoitumisesta voi toki hyödyntää urasuunnittelussa, mutta se ei ole verkostoitumisen ainoa tarkoitus eikä ainakaan vain yksisuuntaisesti.
- Keino saada heti hyötyä uudesta tuttavuudestasi.
- Oman verkostoitumistaidon mittaamista kontaktien määrällä.
- Oman osaamisen esiintuomista. Verkostoitumisen tarkoitus ei ole yksipuolinen omien asioiden esittely, vaan vastavuoroinen suhde verkostoissa oleviin ihmisiin.
- Henkilö, jonka täytyy koko ajan tuoda esiin tuntevansa muita ihmisiä, on luotaantyöntävä ja vaikuttaa joko epävarmalta tai tärkeilevältä.
(Lindsberg 2024, 52-56).
Lindsbergin listan peilaaminen jo tapahtuneisiin kohtaamisiin on osaltaan voinut jo herättää näkemään ei niin onnistuneita verkostoitumistilanteita ja tunnistamaan henkilöitä, joiden tahallista tai tahatonta käyttäytymistä esimerkit kuvaavat. Näitä esimerkkejä voi myös tunnistaa tulevissa kohtaamisissa oman tai muiden käyttäytymisen osalta ja niiden avulla kehittää omia verkostoitumisen taitoja. Tavoitteena ei tietenkään ole muiden virheiden löytäminen vaan huomioida ja tunnistaa niin muiden kuin omaakin käyttäytymistä ja sitä kautta kehittää omia verkostoitumisen ja ihmisten kohtaamisen taitoja. Yhtenä mahdollisuutena oman toiminnan kehittämiseen on myös tunnistaa muiden ihmisten onnistuneita verkostoitumiseen johtavia toimia ja arvioida voisiko niistä ottaa mallia omaan käyttäytymiseen, kuitenkin niin, että toiminta on rehellistä ja aitoa eikä vain muiden käytöksen kopioimista.
Monitasoista verkostoitumista kasainvälisistä oppilaitosverkostoista
LAB-ammattikorkeakoulu kuuluu eurooppalaiseen Tourism-tutkintoon (LABissa restonomikoulutus) kouluttavien yliopistojen Aceept-verkostoon. Aceept verkosto muodostuu yhdeksästä korkeakoulusta, joilla yhdistävänä tekijänä on Tourism-tutkintoon johtava koulutus. Verkoston oppilaitokset järjestävät kiertävällä vuorolla projektiopintojakson, joka huipentuu projektiviikkoon järjestävässä oppilaitoksessa. (Aceept 2024) Tänä vuonna projektiviikko järjestettiin Sveitsissä ja LAB-ammattikorkeakoulusta osallistui kolme henkilökunnan jäsentä ja yhdeksän opiskelijaa, jotka olivat sekä Lahden että Lappeenrannan kampuksen opiskelijoita. Verkostoitumista tapahtui jo siis jo LAB-osallistujien kesken, kun eri paikkakuntien opiskelijat tutustuivat toisiinsa ja toisen paikkakunnan henkilöstöön. Oman oppilaitoksen opiskelijoiden verkostoitumista tuki ennakkotehtävät, jotka eri paikkakunnilta olevat opiskelijat työstivät yhdessä. Lisäksi opiskelijat päättivät matkustaa Sveitsin Crans Montanaan yhdessä eli matkajärjestelytkin ohjasivat opiskelijat tutustumaan toisiinsa.
Projektiviikon rakenteeseen kuuluu, että maanantain jälkeen osallistujat jaetaan kansainvälisiin joukkueisiin, jotka tekevät yhteistä kilpailutehtävää. Tämä malli ohjaa ja tukee opiskelijoiden tutustumista ja verkostoitumista muiden oppilaitosten opiskelijoiden kanssa. Työskentelyyn kuuluu myös ohjaus kaikkien opiskelijoiden edustajien toimesta eli oppilaitosten henkilökunta tutustuu ja verkostoituu toisiinsa samalla kun opiskelijat tutustuvat myös muiden kuin oman oppilaitoksensa henkilöstöön. Kilpailutehtävän työskentelyä tukemassa ovat vierailevat luennoitsijat ja elinkeinoelämän edustajat tapahtumapaikkakunnalta. Opiskelijoilla on siis mahdollisuus myös verkostoitua kohdemaan elinkeinoelämän edustajien kanssa ja tämä voisi vaikka olla mahdollistamassa harjoittelu- tai vaikka työpaikan paikan löytymistä.
Ennen kaikkea Aceept-verkoston kansainvälinen projektiviikko tarjoaa verkostoitumiselle monitasoisia mahdollisuuksia niin opiskelijoille kuin henkilökunnallekin. Projektiviikosta alkunsa saaneita ystävyyksiä, verkostoja ja verkostoitumisia on rakentunut jo vuodesta 2006, ja epävirallisten tietojen mukaan joitakin romanssejakin on näillä projektiviikoilla saanut alkunsa.
Lähteet
Aceept. 2024. Aceept European Network of University Collages in Tourism. Viitattu 1.12.2024. Saatavissa https://aceept.jimdofree.com/
Duunitori. 2024. Verkostoituminen. Viitattu 1.11.2024. Saatavissa https://duunitori.fi/tyoelama/category/verkostoituminen
Lindsberg, L. 2024. Verkostoitumisen taito. Helsinki: Alma Talent
Kirjoittaja
Nina Haukemaa toimii osaamispäällikkönä LAB-ammattikorkeakoulussa.
Artikkelikuva: HES-SO Valais
Viittausohje
Haukemaa, N. 2024. Verkostoitumisen voima. LAB Pro. Viitattu pvm. Saatavissa https://www.labopen.fi/lab-pro/verkostoitumisen-voima/