Varhaiskasvatuksen sosionomin osaaminen syntyy työtä ja opiskelua yhdistämällä

Ammattikorkeakoulut pyrkivät tuottamaan tutkimukseen perustuvaa käytännön osaamista. Opintojaksojen teoriasisältöjä sovelletaan käytäntöön erityisesti ja pääosin koulutuksiin sisältyvissä harjoitteluissa. Teorian ja käytännön yhteensovittaminen onkin keskeisessä roolissa opintojen pedagogisessa suunnittelussa. Kuinka tukea ja vahvistaa parhaalla tavalla tutkittuun tietoon perustuvaa työskentelyä? Kuinka teoriaopinnoissa opiskeltu siirtyy opiskelijan, työntekijän ja koko työyhteisön työtä ohjaavaksi käyttöteoriaksi?

Kirjoittajat: Outi Kokko-Muhonen ja Pipsa Murto

LAB-ammattikorkeakoulussa käynnistyi yllämainituista lähtökohdista suunnittelutyö varhaiskasvatuksen sosionomin kelpoisuuden tuottaviin opintoihin, tavoitteena teorian ja käytännön harjoittelun yhä tiiviimmin yhdistävä malli. Varhaiskasvatuksen sosionomin kelpoisuus edellyttää sosionomin (AMK) tutkinnon osana tai lisänä suoritettuja 60 opintopisteen varhaiskasvatuksen ja sosiaalipedagogiikan opintoja (Varhaiskasvatuslaki 540/2018).

Oppiminen muuttaa korkeakouluopiskelijaa

Oppijan näkökulmasta oppiminen on paljon muutakin kuin tietämistä ja kykyä muistaa asioita tarvittaessa toistettaviksi. Tarvitaan asioiden ymmärtämistä ja taitoa soveltaa opittua sisältöä. Uutta oppiessa myös ajattelumme ja näkökulmamme muuttuvat ja meillä on mahdollisuus muuttua ihmisinä. (Kupias & Peltola 2019, 2.1.) Valmistuessaan LAB-ammattikorkeakoulusta opiskelijat toteavat usein, että harjoittelujaksot ovat olleet koko opintojen opettavaisimpia ja muutokseen johtaneita kokemuksia. Opiskellun teorian nivoutuminen käytännön työhön avaa näkökulmia ja lisää ymmärrystä, kuten sosionomikoulutuksensa päättävät opiskelijat usein kertovat. He kuvaavat opintojensa aikana tapahtunutta henkistä ja ammatillista kasvua. Tietoperustalla on tärkeä rooli ammatillisuuden ja uuden ammatti-identiteetin rakentajana, se antaa välineitä työssä tehtävien ratkaisujen ja valintojen tekemiseen ja niiden perusteluun.

Teoria ja käytäntö yhdistyvät LABin varhaiskasvatuksen integroidussa mallissa

LABissa varhaiskasvatuksen pedagogisen perusosaamisen opinnot sisältävät 15 opintopistettä teoriaopintoja ja 15 opintopisteen pedagogisen harjoittelun, jotka etenevät LABin sosionomikoulutuksessa kehitetyssä mallissa yhtenäisenä, integroituna kokonaisuutena. Yhteensä 30 op:een kokonaisuus ajoittuu yhdelle lukukaudelle, edeten opetuksen ja harjoittelun rinnakkaisena etenemisenä. Opiskeltuja sisältöjä testataan sekä sovelletaan käytäntöön ja niihin liittyviä oppimistehtäviä tehdään harjoittelussa. Saatuja kokemuksia jaetaan ja niitä reflektoidaan harjoittelun lomaan sijoitetuissa, viikoittaisissa verkkotyöpajoissa. Opintojen ja harjoittelun integroitua mallia on toteutettu jo useita vuosia, ja sitä pyritään kehittämään koko ajan opiskelijoita ja työelämää paremmin palvelevaksi.

Vuoden 2024 aikana toteutettava JOTPA-rahoitteinen täydennyskoulutus Sosionomista varhaiskasvatuksen sosionomiksi (LAB 2024a) on antanut mahdollisuuden tarkastella ja kehittää opintojen ja harjoittelun integroitua mallia edelleen. Valtaosa täydennyskoulutukseen osallistujista –kuten yhä useampi korkeakouluopiskelijakin- on samanaikaisesti työssä. Tämä lähtökohta huomioiden on voimistunut tarve kehittää opiskelumallia edelleen. Aiempien opiskelijakokemusten ja työelämäpalautteen perusteella mallia on uudistettu niin, että opintojen suorittaminen työn ohessa olisi entistä paremmin ja joustavammin mahdollista. Samalla on pyritty huomioimaan opiskelijan kuormitusta ja sen jakautumista, kuitenkin tinkimättä osaamistavoitteista.

Kehitetyn mallin opintokokonaisuudessa mukaillaan integratiivisen pedagogiikan mallia (Kuvio 1). Mallissa korostuu käsitteellisen ymmärryksen ja käytännöllisen osaamisen yhdistäminen, teorian soveltaminen käytäntöön ja käytännön kokemuksien käsitteellistäminen teorian avulla. Reflektoidessa omaa toimintaansa käsitteellisen tiedon avulla, opiskelija kehittää samalla myös itsesäätelytaitojaan, taitoja ohjata omaa toimintaansa. (Virtanen ym. 2020, 16.)

Kuvio 1. Integratiivisen pedagogiikan malli (Virtanen, Helin & Tynjälä 2020)

Opintojen integrointi harjoitteluun soveltuu erityisen hyvin varhaiskasvatuksen pedagogisiin opintoihin, joihin kytkeytyvä harjoittelu tehdään aina päiväkodissa. Harjoittelupaikkojen samankaltaisuus antaa opiskelijoille mahdollisuuden yhdessä tarkastella ja käsitteellistää saatuja harjoittelukokemuksia sekä muodostaa vertaisyhteisönä laajempaa käsitystä varhaiskasvatustyöstä. Yhteinen kokemusten ja ajatusten jakaminen on teoriatiedon ja harjoittelun ohella aivan keskeistä kunkin opiskelijan oman ammatillisen kasvatusnäkemyksen rakentumisessa.

Opinnot koulutuksen ja työelämän kohtaamispaikkana

Varhaiskasvatuksen integroituun malliin sisältyvän harjoittelun voi suorittaa päiväkodissa joko palkattomana harjoitteluna tai palkallisessa työsuhteessa. Varhaiskasvatusalalla on laaja työvoimapula, ja monet opiskelijat ovat kyseisen lukukauden aikana työssä, jolloin he suorittavat kokonaisuutta työtä opinnollistaen. Opintojen ja työn muodostamassa oppimisympäristössä opiskelijalla on rinnallaan opettaja ja työelämäohjaaja, jotka tukevat opiskelijan osaamisen kehittymistä. Tässä yhteisessä ympäristössä mahdollistuu myös KARVIn (2024) varhaiskasvatuksen koulutusten kehittämissuosituksiin kirjattu koulutuksen jatkuva kehittäminen työelämän tarpeiden mukaisesti.

LAB-ammattikorkeakoulun strategiaan perustuva oppimisen toimintamalli tavoittelee työelämää palvelevien, yhteiskunnalle lisäarvoa tuovien oppimistilanteiden lisäämistä. (LAB 2024b.) Varhaiskasvatuksen integroitu opintokokonaisuus avaa opiskelijan rinnalla myös työyhteisöille mahdollisuuden kehittää työ- ja toimintatapojaan. Opiskelijat tuovat työyhteisöönsä alan tuoreinta tutkimukseen perustuvaa tietoa ja sitä soveltavia toimintatapoja. Harjoittelussa tarjoutuu myös mahdollisuus katsoa ja ihmetellä toimintaa hieman ulkopuolisena, ja näin avata työyhteisölle uusia näkökulmia yhteiseen tarkasteluun. Etenkin palkallisena pedagogista harjoittelua tekevälle tarjoutuu tämän lisäksi hyvä mahdollisuus uusien toimintatapojen jalkauttamiseen omassa työyhteisössään.

Opintojen ja harjoittelun integrointi opiskelijoiden kokemana

Opintojen ja harjoittelun integroitu malli tekee opiskelusta tiivistä ja strukturoidusti etenevää. Viikoittaisissa yhteisissä verkkotyöpajoissa kulloistenkin harjoittelukokemusten reflektoinnin ja käsittelyn lisäksi syvennytään aina myös uuteen aihealueeseen tai teemaan. Vastaavaa mallia ei ole käytössä muissa LABin sosionomikoulutuksen opinnoissa, ja erilaisuutensa vuoksi mallia on tarpeen avata opiskelijoille riittävästi. Integroidun mallin mukaan toteutuvista opinnoista järjestetäänkin opiskelijoille erillisiä infotilaisuuksia aina ennen opintojen alkamista.

Integroidun opintokokonaisuuden laajuus 30 op:ttä vastaa yhden lukukauden päätoimista opiskelua, tarjoten tilaisuuden keskittyä yhden lukukauden ajan täysin varhaiskasvatuksen teemoihin. Suuri opintokokonaisuus voi joskus aiheuttaa opiskelijalle aluksi hämmennystä, kunnes kokonaisuus alkaa paremmin hahmottua. Ymmärrys edessä olevasta kokonaisuudesta auttaa suunnittelemaan omaa opiskelua ja hallitsemaan kuormitusta.

On hyvä muistaa, että oppimista ei ole mahdollista kiirehtiä tai tehostaa, vaan sen eteen on aina ponnisteltava ja varattava aikaa. Uutta tietoa on käsiteltävä aktiivisesti, ja sovellettava myös käytännössä tehokkaan oppimisen mahdollistamiseksi. (Kupila 2019, 2.1.) Usean kuukauden kestoinen, jokaisen oma ja samalla ryhmän yhteinen opiskeluprosessi vaatii opiskelijalta aktiivista otetta. Mahdollisuus siirtää teoriassa opittua reaaliaikaisesti käytännön työhön, auttaa sisäistämään ja ymmärtämään käsitteitä ja ilmiöitä. Tämä on tuotu esiin myös opiskelijoiden palautteessa.

Lähteet

KARVI. 2024. Varhaiskasvatuksen koulutus Suomessa 2023: Arviointi koulutuksen tilasta ja kehittämistarpeista. Helsinki: Kansallinen koulutuksen arviointikeskus. Julkaisut 7:2024. Viitattu 11.4.2024. Saatavissa https://www.karvi.fi/sites/default/files/sites/default/files/documents/KARVI_0724.pdf

Kupias, P. & Peltola, R. 2019. Oppiminen työssä. Helsinki: Gaudeamus.

LAB 2024a. Sosionomista varhaiskasvatuksen sosionomiksi -hanke. Viitattu 15.4.2024. Saatavissa https://lab.fi/fi/projekti/sosionomista-varhaiskasvatuksen-sosionomiksi

LAB 2024b. Strategia ja toimenpideohjelma. Oppimisen toimintamalli. Viitattu 11.4.2024. Aineisto LAB intrassa.

Varhaiskasvatuslaki 540/2018. Finlex. Viitattu 12.4.2024. Saatavissa https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2018/20180540

Virtanen, A., Helin, J. & Tynjälä, P. 2020. Työpeda. Työelämäpedagogiikkaa korkeakoulutuksessa. Jyväskylän yliopisto. Koulutuksen tutkimuslaitos. Viitattu 11.4.2024. Saatavissa https://www.tyopeda.fi/julkaisut/tyoelamapedagogiikka-korkeakoulutuksessa.pdf

Kirjoittajat

Outi Kokko-Muhonen toimii sosiaalialan lehtorina LAB-ammattikorkeakoulun varhaiskasvatuksen opetuksessa sekä opettajana ja tutoropettajana Jotpa-rahoitteisessa Sosionomista varhaiskasvatuksen sosionomiksi -täydennyskoulutuksessa.

Pipsa Murto toimii sosiaalialan lehtorina LAB-ammattikorkeakoulun varhaiskasvatuksen opetuksessa sekä opettajana ja tutoropettajana Jotpa-rahoitteisessa Sosionomista varhaiskasvatuksen sosionomiksi -täydennyskoulutuksessa.

Artikkelikuva: https://www.pexels.com/fi-fi/kuva/muoti-rakkaus-ihmiset-naiset-8612901/ (Pexels Licence)

Julkaistu 30.5.2024