Varhaiskasvatuksen moniammatillinen tiimi muutoksessa

Varhaiskasvatuksessa työskennellään jatkuvassa muutoksessa. Alaa ohjaavissa asiakirjoissa on määritelty uudet kelpoisuudet ja tehtävänimikkeet varhaiskasvatuksen moniammatillisten kasvattajatiimien henkilöstölle. Yleisimmin kussakin päiväkodin lapsiryhmässä tulee olla vuoteen 2030 mennessä kaksi korkeakoulutettua ja yksi opistotason tutkinnon suorittanut kasvatusvastuullinen työntekijä. Muutos lisää korkeakoulutetun henkilöstön määrää varhaiskasvatuksessa, ja heijastuu monin tavoin varhaiskasvatustiimeihin.

Kirjoittajat: Outi Kokko-Muhonen & Pipsa Murto

Uusi tiimirakenne ja rakentuvat tehtäväkuvat

Uuden varhaiskasvatuslain tavoitteena on vahvistaa varhaiskasvatuksen laatua henkilöstön koulutustasoa nostamalla ja selkiyttämällä tehtävänimikkeitä (OKM 2018; Karila ym. 2017). Viimeistään vuonna 2030 varhaiskasvatuslain (540/2018) mukaan varhaiskasvatuksen uudet tehtävänimikkeet ovat varhaiskasvatuksen opettaja (ennen lastentarhanopettaja), varhaiskasvatuksen sosionomi ja varhaiskasvatuksen lastenhoitaja (ennen lastenhoitaja). Lain mukaan lapsiryhmän kahdesta korkeakoulutetusta työntekijästä vähintään toisen tulee olla varhaiskasvatuksen opettaja. Lakimuutoksen ja uudistuneen tiimirakenteen myötä varhaiskasvatuksen opettajien ja sosionomien tarve onkin lisääntynyt.

Varhaiskasvatuksen sosionomi on lakimuutoksen myötä syntynyt, kokonaan uudenlainen tehtävänimike. Koska varhaiskasvatuksen sosionomille ei ole olemassa valtakunnallisia tehtäväkuvauksia, on kunnissa ja päiväkodeissa oltu uuden edessä. Millaista osaamista varhaiskasvatuksen sosionomi tuo kasvattajatiimiin? Varhaiskasvatuksen sosionomin asiantuntijuus oli ja on uusi asia, ja edelleen monin paikoin varsin tuntematon. On luotu kokonaan uusi ammattinimike, joka etsii paikkaansa varhaiskasvatuksen eri ammattiryhmien joukossa. Väistämättä tilanne on tuottanut ja tuottaa muutostarpeita päiväkotien kasvattajatiimien vastuisiin, työnjakoon ja toimintaan, sekä koko varhaiskasvatukseen. (kts. esim. Nivala & Rönkkö 2021)

Vuoden 2018 jälkeen kunnissa käynnistyi varhaiskasvatuksen sosionomien tehtäväkuvausten laatiminen hyvin eriaikaisesti. Valtakunnallisista selvityksistä ja asiakirjoista saatiin vain hieman suuntaviivoja osaamisen tunnistamiseen ja tehtäväkuvien laatimiseen. Alan toimijoilla on ollut tehtäväkuvasta myös eriäviä näkemyksiä. Esimerkiksi Varhaiskasvatuksen koulutusten kehittämisfoorumi (OKM 2021, 83-85) ei päässyt yksimielisyyteen varhaiskasvatuksen sosionomin osaamisen kuvauksesta ja pystyi tuottamaan raportissaan osittain erimielisen kompromissiesityksen varhaiskasvatuksen sosionomin eriytyneestä osaamisesta. Kompromissiesityksen toivottiin toimivan keskustelun avaamisena samalla, kun kaikkien muidenkin varhaiskasvatuksen kasvatusvastuullisten ammattiryhmien eriytynyt osaaminen oli tarkasteltavana ja kuvattiin raportissa. Talentian selvityksen mukaan tällä hetkellä vasta alle puolet työnantajista on laatinut tehtäväkuvauksen varhaiskasvatuksen sosionomille (Salmela 2024).

Varhaiskasvatuksen sosionomin kelpoisuus ja osaaminen

Varhaiskasvatuksen sosionomi -kelpoisuus kuuluu osaksi sosionomi (AMK) tutkintoa (210 op), mikäli opiskelija valitsee lisäkelpoisuuden tuottavat 60 op:een eriytyvät varhaiskasvatuksen ja sosiaalipedagogiikan opinnot osaksi opintojaan. Koko tutkinnon voidaan katsoa tuottavan varhaiskasvatuksen sosionomille sellaista eriytyvää osaamista, jollaista muut varhaiskasvatuksen koulutukset eivät tuota. Selkeästi koulutus eroaa muista varhaiskasvatuksen koulutuksista mm. yhteiskunnallissosiaalisen viitekehyksensä ansioista (kts. esim. Karila ym. 2013.; OKM 2021).

Ammattikorkeakoulut ovat nähneet tarpeelliseksi sopia yhteisistä linjauksista, ja näitä ohjaavia asiakirjoja uudistetaan säännöllisesti. Ammattikorkeakoulut ovat yhteisesti määritelleet varhaiskasvatuksen sosionomin osaamista kuvaavat kompetenssit (SOAMK 2023). Tämän lisäksi Sosiaalialan ammattikorkeakouluverkoston varhaiskasvatuksen alatyöryhmässä on laadittu suositus varhaiskasvatuslain (540/2018) edellyttämien 60 opintopisteen opintojen sisällöstä (SOAMK 2024).

Nivala ja Rönkkö (2021) kuvaavat sosionomi (AMK) tutkinnon tuottamaa asiantuntijuutta ja varhaiskasvatuksen sosionomin osaamisen tunnistamiseen ja tunnustamiseen liittyviä haasteita. He tarkastelevat artikkelissaan myös sitä erityisosaamista, jota varhaiskasvatuksen sosionomi tuo tutkintonsa myötä varhaiskasvatuksen lapsiryhmään, työyhteisöön ja yhteistyöverkostoihin. Erityisinä osaamisalueina varhaiskasvatuksen lapsiryhmätyöskentelyn lisäksi mainitaan lasten kasvun ja hyvinvoinnin tukemiseen liittyvä erityisosaaminen, perheiden kanssa työskentelyn osaaminen, palvelujärjestelmä- ja verkostotyöosaaminen, moniammatillisen yhteistyön asiantuntijuus ja päiväkodin sisäisen työyhteisön yhteisöllisyyden rakentamisen asiantuntijuus sekä yhteiskunnallinen asiantuntijuus.

Uudistuvan tiimin moniammatillinen työ

Tämän päivän nopeastikin muuttuvassa maailmassa varhaiskasvatuksessa tarvitaan laajaa moniammatillista osaamista, jotta pystytään tukemaan lasten kasvua, kehitystä, oppimista ja hyvinvointia parhaalla mahdollisella tavalla. Varhaiskasvatukseen osallistuvien lasten perheiden tarpeet ovat myös moninaistuneet. Siksi on tärkeää tunnistaa varhaiskasvatuksessa työskentelevien ammattiryhmien erilainen osaaminen, jotta osaaminen saadaan parhaalla mahdollisella tavalla käyttöön ja sille osataan antaa tilaa. Kasvattajatiimin yhteistyön perustana on sekä oman että muiden työyhteisön jäsenten osaamisen vastavuoroinen asiantuntijuuden kunnioittaminen. Lisäksi tarvitaan toimivat moniammatillisen yhteistyön rakenteet ja toimintamallit, jotka ovat edellytys sille, että lapselle ja myös perheelle voidaan tarjota oikeanlaista tukea oikeaan aikaan (Lastensuojelun Keskusliitto 2022, Nivala & Rönkkö 2021).

Työ varhaiskasvatuksessa on korostuneesti tiimityötä, jota tehdään moniammatillisissa tiimeissä. Varhaiskasvatuksen oppivassa yhteisössä kaikki oppivat toisiltaan, ja erilaisille osaamisille tulee olla tilaa (OPH 2022). Eri koulutukset tuottavat erilaista osaamista. Onkin hyvä, että ammattinimikkeitä selkiytettiin varhaiskasvatuslaissa (540/2018) erityisesti korkeakoulutettujen varhaiskasvatuksen opettajan ja varhaiskasvatuksen sosionomin osalta. Molempien ammattinimikkeiden mukaisen kelpoisuuden tuottava koulutus kehittää erityislaatuista asiantuntijuutta, ja molempien ammattiryhmien erityisten asiantuntijuuksien tunnustaminen on lähtökohta toimivalle, tasaveroiselle yhteistyölle kasvattajatiimissä. (Nivala & Rönkkö 2021).

Tiimityö kehittyy vuorovaikutuksessa

Varhaiskasvatustyön ajankohtaisina haasteina ovat tehtävänkuvien epäselvyyden ohella mm. henkilöstön muuttuvat roolit ja tarpeet uudistaa työn organisointia. Uudenlaisesta osaamisesta koostuvan kasvattajatiimin aloittaessa yhteistyötä, tarvitaan yhteistä keskustelua työtä ohjaavista arvoista ja periaatteista. Asiantuntijuuden jakamisessa on voitava luottaa niin omaan kuin toistenkin osaamiseen. Hyvä yhteinen kasvatustyö edellyttää kunkin tiimin jäsenen osaamisen tunnistamista ja osaamisen tuomista yhteiseen käyttöön lasten ja lapsiryhmän kasvun, kehityksen ja hyvinvoinnin edistämiseksi (Duhn ym. 2016; Edwards 2010). Tämän kaltaiselle keskustelulle tulisi varata riittävästi aikaa. Tärkeää on myös vahvistaa yhteistyötä varhaiskasvatuksen koulutusten välillä. Monitasoinen yhteistyö tukee varhaiskasvatuksen laadun ja yhteisen työn kehittymistä. Tähän kaikkeen tarvitaan nykyistä vahvempaa kansallista tukea ja ohjausta.

Lähteet

Duhn, I., Fleer, M. & Harrison, L. 2016. Supporting multidisciplinary networks through relationality and a critical sense of belonging: Three gardening tools and the relational agency framework. International Journal of Early Years Education. 24 (3), 378-391

Edwards, A. 2010. Being an expert professional practitioner. The relational turn in expertise. London: Springer.

Karila, K., Harju-Luukkainen, H., Juntunen, A., Kainulainen, S., Kaulio-Kuikka, K., Mustonen, K. & Smeds-Nylund, A.-S. 2013. Varhaiskasvatuksen koulutus Suomessa. Arviointi koulutuksen tilasta ja kehittämistarpeista. Helsinki: Korkeakoulujen arviointineuvosto.

Karila, K., Kosonen, T. & Järvenkallas, S. 2017. Varhaiskasvatuksen kehittämisen tiekartta vuosille 2017–2030. Suuntaviivat varhaiskasvatukseen osallistumiseen nostamiseen sekä päiväkotien henkilöstön osaamisen, henkilöstörakenteen ja koulutuksen kehittämiseen. Julkaisuja 30. Helsinki: Opetus- ja kulttuuriministeriö. Viitattu 18.10.2024. Saatavissa https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/80221/okm30.pdf

Salmela, I. 2024. Työtehtävien epäselvyys kuormittaa. Talentia. Kasvu-lehti. Viitattu 18.10.2024. Saatavissa https://talentia.lukusali.fi/#/reader/f1a53b04-68f7-11ef-b99b-00155d64030a

Lastensuojelun Keskusliitto. 2022. Politiikkasuositus 4/2022. Viitattu 18.10.2024. Saatavissa https://www.lskl.fi/wp-content/uploads/2022/08/20220817PolitiikkasuositusLapsellaOnOikeusLaadukkaaseenVarhaiskasvatukseen.pdf

Nivala, E. & Rönkkö, S. 2021. Varhaiskasvatuksen sosionomin asiantuntijuus ja sosiaalipedagoginen osaaminen. Teoksessa: Fonsén, E., Koivula, M., Korhonen, R. & Ukkonen-Mikkola, T. (toim.) 2021. Varhaiskasvatuksen asiantuntijat: Yhteistyössä eteenpäin. Suomen varhaiskasvatus ry.

OKM. 2018. Uusi varhaiskasvatuslaki lausunnolle. Tiedote 6.2.2018. Opetus- ja kulttuuriministeriö. Viitattu 18.10.2024. Saatavissa https://okm.fi/-/uusi-varhaiskasvatuslaki-lausunnoille-lapsen-etu-keskioon-henkiloston-koulutustasoa-nostetaan

OKM. 2021. Varhaiskasvatuksen koulutusten kehittämisohjelma 2021–2030. Viitattu 18.10.2024. Saatavissa https://okm.fi/documents/1410845/55628624/Varhaiskasvatuksen+koulutusten+kehitt%c3%a4misohjelma+2021-2030.pdf/24ae436a-5c74-38d0-64c9-2dd542aa217f?t=1619443561569

OPH. 2022. Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet 2022. Viitattu 18.10.2024. Saatavissa https://www.oph.fi/sites/default/files/documents/Varhaiskasvatussuunnitelman_perusteet_2022_2.pdf

SOAMK. 2023. Varhaiskasvatuksen sosionomin kompetenssit. Sosiaalialan ammattikorkeakouluverkosto. Viitattu 18.10.2024. Saatavissa https://www.sosiaalialanamkverkosto.fi/wp-content/uploads/2023/12/Varhaiskasvatuksen-sosionomikompetenssit-2023.pdf

SOAMK. 2024.Suositus varhaiskasvatuslain (540/2018) edellyttämien 60 opintopisteen opintojen sisällöstä. Julkaisematon lähde.

Varhaiskasvatuslaki (540/2018). Finlex. Viitattu 18.10.2024. Saatavissa https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2018/20180540′

Kirjoittajat

Outi Kokko-Muhonen toimii sosiaalialan lehtorina LAB-ammattikorkeakoulun varhaiskasvatuksen opetuksessa sekä opettajana ja tutoropettajana Jotpa-rahoitteisessa Sosionomista varhaiskasvatuksen sosionomiksi -täydennyskoulutuksessa.

Pipsa Murto toimii sosiaalialan lehtorina LAB-ammattikorkeakoulun varhaiskasvatuksen opetuksessa sekä opettajana ja tutoropettajana Jotpa-rahoitteisessa Sosionomista varhaiskasvatuksen sosionomiksi -täydennyskoulutuksessa.

Artikkelikuva: https://pxhere.com/en/photo/554672 (CC0)