Utrechtissa kehitetään kaupunkilogistiikkaa kunnianhimoisesti – Lahti määrittää suuntaansa

Lahden tulevaisuuden kaupunkilogistiikasta halutaan kestävämpää, siksi Zero-Trail-hankkeessa valmistellaan kestävän kaupunkilogistiikan suunnitelmaa. Hankkeen asiantuntijat kävivät Alankomaissa tutustumassa Utrechtin kaupungin kunnianhimoisiin kaupunkilogistiikan toimenpiteisiin ja ohjauskeinoihin. Kaupunkien tavoitteissa on yhtäläisyyksiä, mutta lähtökohdat ovat erilaiset. Lahden tulisi löytää kaupunkinsa erityispiirteet huomioivat kehittämistoimenpiteet.

Kirjoittajat: Niina Sallinen & Tiia Tuomisto

Keväällä 2026 Lahdessa visioidaan miltä kaupunkilogistiikkaa näyttää vuonna 2040. Lahden jo olemassa olevat strategiset linjaukset antavat suuntaviivoja suunnittelulle. Kaupunkien ja valtion välisessä ekosysteemisopimuksessa on sitouduttu edistämään sähköistä liikennettä (TEM 2025). Lahden tulee edistää AFIR-velvoitteiden mukaista sähkö- ja vetyinfrastruktuurin kehittämistä logistiikan ja raskaan liikenteen tarpeisiin. Lahden seudun kunnat ovat sitoutuneet MAL-sopimuksessa edistämään citylogistiikan uusia palveluita (YM 2024). Kestävän kaupunkiliikkumisen ohjelmassa kaupunkilogistiikalle on määritelty suuntaa antavat tavoitteet, mutta se ei sisällä konkreettisia toimenpiteitä tai määriteltyjä vastuutahoja (Lahti 2024). Keskustavisio 2040 antaa yhteiset suuntaviivat keskustan kehittämiselle. Mikäli logistiikkaa halutaan tosissaan ohjata kestävämpään suuntaan tarvitsevat kaupungin strategiset ohjelmat tuekseen konkreettiset tavoitteet, toimenpiteet ja mittariston suunnitelmalliseen kehittämiseen ja seurantaan. Kaupunkilogistiikan toimenpidekokonaisuutta valmistellaan Zero-Trail-hankkeessa sidosryhmäyhteistyössä keväällä 2026 järjestettävissä työpajoissa.

Hankkeen asiantuntijat kävivät Utrechtin kaupungin vieraina Alankomaissa kuulemassa lähtökohdista, joista on kehitetty kaupunkilogistiikkaa ja millaisia kaupunkitason ohjauskeinoja kaupungissa on hyödynnetty. Utrecht on nopeasti kasvava lähes 380 000 asukkaan kaupunki Utrechtin maakunnassa n. 50 km Amsterdamista. Utrechtin historiallista keskustaa halkovat kanaalit, joiden varrella sijaitsevat kahteen tasoon rakennetut keskiaikaiset laiturirakenteet: vesirajan kellarit ja niiden päällä kävelykatu rakennuksineen. Kaupungin nollapäästöisen rakentamisen ohjelmasta vastaava Radboud van der Linden (2026) kertoo, että historiallisen kaupungin suojeleminen on ollut kaupungin jatkuva projekti jo vuosikymmenien ajan, ja että suojeluprojekti on uudelleensuunnannut myös logistiikan kehittämistä ja edellyttänyt uudenlaista ajattelua, sillä kaupunkirakenne ei kestä raskaita ajoneuvoja.

Kuva 1. Utrechtin historiassa kanaalit ovat olleet tärkeitä logistiikkaväyliä, jotka halutaan palauttaa takaisin käyttöön. (Kuva: Tiia Tuomisto)

Uusia ja perinteisiä kestävän kaupunkilogistiikan toimenpiteitä

Pakettihubit, autottomat naapurustot ja jakeluautoliikenteen vähentäminen ovat osa ratkaisua. Kaupunki pyrkii lisäämään pakettiautomaatteja, sillä tällä hetkellä noin 80 % toimituksista toimitetaan kotiinkuljetuksina. Kumipyörillä liikkuvaa tavaraliikennettä ohjataan yhä tiukemmin jakelun aikaikkunoilla. Toukokuussa 2026 lähtien perinteisellä kuljetuskalustolla jakelua voi tehdä historiallisen keskustan kattavalla ”nollapäästövyöhykkeellä” vain aamu kuuden ja yhdentoista välillä. Toimenpiteen toivotaan tuuppaavan yrityksiä siirtymään kestävämpään ja kevyempään kuljetuskalustoon. Aluetta valvotaan kameroilla, jotka skannaavat ajoneuvojen rekisterikilvet ja luvattomasta ajosta seuraa automaattisesti maksu. Liikennettä valvotaan sekä kiinteillä kameroilla että liikkuvilla pysäköinninvalvonnan ajoneuvoilla. Reilua siirtymää edistetään siten, että satunnaisesti alueelle tavaraa toimittaville voidaan myöntää poikkeuslupia ja alueen rajoituksia kiristetään asteittain.

Historialliseen keskustaan kohdistuvaa tavaraliikennettä on palautettu takaisin vesireiteille. Niin kutsutut olutlaivat kuljettavat tavaraa kanaalin varren ravintoloihin ja liikkeisiin vesiteitse. Vesiliikenne on Utrechtin kaupungin hallinnoimaa, eikä sitä ole pyrkimyksistä huolimatta pystytty yksityistämään, sillä liiketoiminta on heikosti skaalattavissa kaupungin ulkopuolelle. (van der Linden 2026)

Kuva 2. Utrechtin katukuvassa pakettiautomaatteja näkyi vähemmän kuin Suomessa, yksi noutopiste kuitenkin löydettiin, jossa oli asiointitiski ja pakettiautomaatti.

Utrechtin kaupungissa on tehty toimenpiteitä myös rakennustyökoneiden tuottamien päästöjen vähentämiseksi. Rakentaminen aiheuttaa suhteellisen suuren osuuden Alankomaiden julkisen sektorin ilmastovaikutuksista ja luonnonvarojen ehtymisestä (Bruinsma & de Graaf 2023). Merkittävä muutosta ajava haaste on rakennusteollisuuslähtöiset typen oksidit eli NOx-päästöt. Nollapäästöisen rakennuskaluston tiekartta Roadmap ZECE (SEB 2023) ohjaa rakennustyökoneiden käyttövoimasiirtymää. Kaupunkiin on syntynyt liiketoimintalähtöisiä rakennusprojekteja palvelevia varastoja, joista raaka-aineita toimitetaan just-in-time-periaatteen mukaisesti rakennustyömaalle kuormittamatta rakennustyömaata tai kaupunkiympäristöä jatkuvalla raskaalla tavaraliikenteellä (van der Linden 2026).

Utrechtin kunta ostaa vuosittain lähes 770 miljoonan euron arvosta tuotteita, palveluja ja toimintoja asukkailleen sekä omaan organisaatioonsa. Utrechtin kaupunki on merkittävä maa-, tie- ja vesirakentamisen palveluiden tilaaja. Hankintasegmentti edustaa 40 % kunnan hankintojen ilmastovaikutuksesta. Hankintakriteerit ovatkin Utrechtille yksi keskeinen kestävyyssiirtymän ohjauskeino ja niissä ollaan kaupungissa usein tiukempia kuin kansallinen lainsäädäntö edellyttäisi. Hankintoja toteutetaan strategisesti haastamalla markkinatoimijoita kehittämään älykkäitä, reiluja ja innovatiivisia ratkaisuja. (Bruinsma & de Graaf 2023) Hankinnoille asetetaan tietyt perusvaatimukset, mutta yrityksiä kannustetaan päästövähennystoimiin esimerkiksi lisäpisteillä. Yhdellä projektilla ei muuteta markkinoiden toimintaa, vaan tarvitaan useita perättäisiä hankkeita ja useita kuntia, joilla on vastaavat hankintavaatimukset. (van der Linden 2026)

Lahdessa ratkaisut tulisi pohtia sen omista lähtökohdista

Utrechtin kaupungissa toteutetut ratkaisut eivät ole suoraan kopioitavissa Lahteen. Toisin kuin Utrecht Lahti on historialtaan ja infraltaan paljon nuorempi kaupunki. Lähtökohdat ovat kaupunkien välillä hyvin erilaiset. Utrechtissa kaupunkilogistiikkaa voi perustellusti rajoittaa keskiaikaisen kaupunkirakenteen suojelemiseksi. Lahdessa radikaaleille kaupunkilogistiikan toimenpiteille on vaikeampi löytää hyväksyttävyyttä, mikäli logistiikkaan liittyvät haasteet eivät näy konkreettisesti keskustassa asioidessa. Lahdessa kestävän logistiikan toimenpiteitä on pystyttävä perustelemaan muilla yleisesti hyväksyttävillä perusteilla. Utrechtin kaupungin viesti Lahdelle oli, että sen tulisi kirkastaa näkemyksensä siitä mitä se haluaa saavuttaa. Kaupunkilogistiikkahankkeiden näkökulmasta Utrechtin viranhaltijat korostivat pitkän valmisteluajan ja jatkuvan sidosryhmävuoropuhelun merkitystä tavoitteiden saavuttamisessa. Kaupunkitason toimenpiteistä Utrechtin kokemukset kestävistä hankinnoista ja niiden ympärille rakentuneet hyvät käytännöt ovat yksinkertaisimmin otettaviksi käyttöön niin Lahdessa kuin muissa suomalaisissa kunnissa.

Lähteet

Bruinsma, M. & de Graaf, L. 2023. Impactanalyse inkoop Utrecht. Achtergrondrapport. Viitattu 20.3.2026. Saatavissa https://cedelft.eu/wp-content/uploads/sites/2/2024/10/CE_Delft_230263_Impactanalyse_Inkoop_Gemeente_Utrecht_Def_20231016.pdf

Lahti. 2024. Kestävän kaupunkiliikkumisen ohjelma. Viitattu 23.3.2026. Saatavissa https://www.lahti.fi/tiedostot/kestavan-kaupunkiliikkumisen-ohjelma-sump-2021-2025-pdf/

SEB. 2024. Dutch roadmap for zero emission construction equipment. Viitattu 20.3.2026. Saatavissa https://www.opwegnaarseb.nl/site/binaries/site-content/collections/documents/2024/11/04/summary-dutch-roadmap-for-zece/samenvatting-routekaart-eng-1.pdf

TEM. 2025. Innovaatiotoiminnan ekosysteemisopimus Lahden kaupunkiseudun ja valtion välillä 2021-2027. Viitattu 23.3.2026. Saatavissa https://tem.fi/documents/1410877/212550285/Lahti%20sopimus%20p%C3%A4ivitys%202025.pdf/e8088d53-0a78-c690-eac0-68f8cbc4883e/Lahti%20sopimus%20p%C3%A4ivitys%202025.pdf?t=1741087461223

van der Linden, R. 2026. Programme manager zero emission construction – City of Utrecht. Esitys vierailulla Utrechtissa 9.3.2026

YM. 2025. Lahden kaupunkiseudun MAL-sopimus 2024–2035. Viitattu 23.3.2026. Saatavissa 448ddfb8-b5f6-b665-795f-123ca05a9516

Kirjoittajat

Niina Sallinen toimii LAB-ammattikorkeakoulussa TKI-asiantuntijana ja LABin projektipäällikkönä Towards Zero-emission Urban Transport and Logistics (Zero-Trail) -hankkeessa.

Tiia Tuomisto toimii LAB-ammattikorkeakoulussa TKI-asiantuntijana ja asiantuntijana Towards Zero-emission Urban Transport and Logistics (Zero-Trail) -hankkeessa.

Artikkelikuva: Utrechtin pienoismalli kaupungintalolla. (Kuva: Niina Sallinen)