Työpaikalla tapahtuva oppiminen sote-alalla - kokemukset esiin yhteiskehittäen

Työpaikalla tapahtuva oppiminen on suuressa roolissa hoitajan ammattiin kasvamisessa ja monimuotoiseen työelämään kiinnittymisessä. 19.-20.11.2024 järjestetty Sote Sprintti kokosi yhteen noin 80 henkilöä pohtimaan miten sosiaali- ja terveysalan työssäoppimisjaksosta eli työharjoittelusta tehdään parempi maahanmuuttajataustaisen opiskelijan näkökulmasta.

Kirjoittaja: Maija Eerola

Sosiaali- ja terveysalan työyhteisöt monimuotoistuvat. Kaikilta työyhteisön jäseniltä, niin opiskelijoilta, työpaikkaohjaajilta kuin kollegoilta, tarvitaan uudenlaisia taitoja ja keinoja kohdata erilaisia ja eri kulttuuritaustoista tulevia henkilöitä. Vieraskielisten eli maahanmuuttajataustaisten hoitajien määrä on lisääntynyt voimakkaasti 2020-luvun alussa työyhteisöissä. SuPerin selvityksen (Kaasinen & Kiuru 2023) mukaan vuonna 2023 tehdyssä kyselyssä peräti 65 prosenttia vastanneista ilmoitti, että hänellä on vieraskielisiä työkavereita. Selvityksen mukaan niin ikään 64 prosenttia ilmoitti, että kulttuurieroihin liittyviä tilanteita ei ratkaistu tai ne jatkuivat edelleen. Avoimissa vastauksissa nousi esiin vaikeus ottaa kulttuurieroihin liittyviä asioita puheeksi. Kun maahanmuutto lisääntyy ja iso osa hoitoalan opiskelijoista on vieraskielisiä, on tähän kiinnitettävä nykyistä parempaa huomiota. (Kaasinen & Kiuru 2023.)

Sote-alan työpaikalla tapahtuvan oppimisen kokemukset syntyvät moninaisissa vuorovaikutustilanteissa kuten esimerkiksi ohjaus- ja perehdytystilanteissa sekä ohjaukseen ja tukeen liittyvissä ohjeistuksissa sekä käytänteissä (Mäkinen 2024). Marraskuussa 2024 Koulutuskeskus Salpauksessa järjestetyssä kaksipäiväisessä Sote Sprintti -tapahtumassa Salpauksen hoiva-avustaja- ja lähihoitajaopiskelijat pääsivät kertomaan oman kokemuksensa työpaikalla tapahtuvasta oppimisesta ja ideoimaan millaisia heidän unelmatyöpaikkansa olisivat ja millainen olisi hyvä työympäristö. Sote Sprintin työpajatyöskentelyä ohjasivat LAB-ammattikorkeakoulun palvelumuotoiluopiskelijat, jotka olivat myös suunnitelleet yhteiskehittämisen työskentelytavat ja valinneet menetelmät. Opiskelijat työskentelivät tiimeittäin ja etsivät ratkaisuja työpaikalla tapahtuvan oppimisen ongelmakohtiin. Keskiössä olivat maahanmuuttajataustaisten opiskelijoiden kokemukset. Sote Sprintti perustuu palvelumuotoilun Design Sprint -työpajamenetelmään, jossa lyhyessä ajassa saadaan esiin paljon kokemuksia sekä kehittämiskohteita ja niistä johdettuja ratkaisuideoita. Sprintissä ideat testataan niiden henkilöiden kanssa, joita aidosti tarvitaan ideoiden toteutukseen. (Mäkinen 2024.) Salpauksen Sprintissä oli opiskelijoiden lisäksi mukana 10 työelämän edustajaa eri sote-alan työyhteisöistä. Työelämän edustajilta tiimit saivat tukea ja sparrausta ratkaisuideoihinsa.

Kuva 1. Työssäoppimisjakson polku ja siihen liittyvät kokemukset yhden tiimin kuvaamana. (Kuva: Maj-Britt Tallbacka)

Kohtaamisia ja konkreettisia tekoja

Opiskelijat ideoivat työpajoissa ratkaisuehdotuksia, jotka he esittelivät Sprintin päätöstilaisuudessa työelämän edustajille, oppilaitoksen henkilöstölle, toisille opiskelijoille sekä eri verkostoille.

Esiin nousseet kokemukset ja niistä johdetut ratkaisuehdotukset nivoutuivat pitkälti sen ympärille, miten opiskelija kohdataan työpaikalla. Hyvään työpaikkaohjaukseen ei tarvita ihmeitä. Kohtaamiseen luotiin yksinkertainen muistilista: 1. Puhu hitaammin, 2. Sanallista tekeminen, 3. Anna opiskelijalla lupa kysyä, 4. Toista, 5. Kirjoita, 6. Näytä kuvien avulla, 7. Hyödynnä ilmeitä ja 8. Käytä kääntäjää. Lisäksi ratkaisuehdotuksena nousi esiin riittävä tutustumisaika työpaikkaan, rauhallinen ilmapiiri, ohjaajan selkeä kieli, rohkeasti kysyminen sekä positiivinen palaute. (Sote Sprintti 2024.)

Yhtenä ratkaisuehdotuksena luotiin päiväkirjamainen työkirja opiskelijalle, johon opiskelija voisi yhdessä ohjaajan kanssa kirjata viikkokohtaiset tavoitteet sekä kirjata päivittäisiä muistiinpanoja. Työkirja kehittäisi samalla suomen kieltä ja voisi olla apuna myös arvioinnissa. Ratkaisuna voisi olla myös omat ohjevihkot ohjaajille ja opiskelijoille. Vihkossa voisi olla yksinkertaisia kysymyksiä: Kuka olet?, Mistä olet kotoisin?, Kauanko olet ollut Suomessa?, Mitä opiskelet? Opiskelijat ideoivat myös sovellusta, joka auttaisi ymmärtämisessä ja keventäisi muistikuormaa. (Sote Sprintti 2024.)

Keväällä 2024 Sote Sprintti järjestettiin LAB-ammattikorkeakoulussa ja silloin keskityttiin maahanmuuttajataustaisten sairaanhoitajaopiskelijoiden harjoittelukokemuksiin. (Mäkinen 2024). Esiin nousi samankaltaisia kokemuksia ja kehittämiskohteita. Näitä ja keväällä esiin nousseita ratkaisuehdotuksia hyödynnetään Elma 2.0 -hankkeen kehittämistyössä yhdessä työyhteisöjen kanssa. Palvelumuotoilun menetelmin edetään kohti unelmien sote-alaa, jossa tunnistetaan monimuotoisuus ja osataan tukea erilaisten ja eri kulttuuritaustaisten oppijoiden erilaisia polkuja.

Opiskelijan ja työntekijän ääni kuuluviin

Sote Sprintti -tapahtumat on toteutettu osana Euroopan unionin osarahoittamaa Elma 2.0 – kohtaantojen rakentaminen monikulttuuristuvalla sosiaali- ja terveysalalla -hanketta, jota toteuttavat yhteistyössä Päijät-Hämeen hyvinvointialue, Koulutuskeskus Salpaus ja LAB-ammattikorkeakoulu. Hanke tukee maahan muuttaneiden hoitajien polkuja töihin palvelumuotoilun keinoin. Näitä polkuja edistetään ketterien kokeilujen avulla sekä muotoilemalla esimerkiksi harjoittelun aikaista tukea uudella tavalla. (LAB-ammattikorkeakoulu 2024.)

Sote Sprintti on yksi tapa luoda uudenlaista tietoa ja konkreettisia ratkaisuja sote-alan ympäristöihin. Sprintti osoitti kuinka monialaisen yhteiskehittämisen ja palvelumuotoilun avulla saadaan maahanmuuttajataustaisen opiskelijan ja työntekijän ääni kuuluviin. Elma 2.0 -hanke toteuttaa keväällä 2025 kolmannen Sote Sprintin. Silloin vuorossa ovat työnantajien kokemukset maahanmuuttajataustaisten hoitoalan opiskelijoiden ohjaamisessa.

Salpauksen Sote Sprintti toteutettiin yhteistyössä Jotpa- Hoiva-avustajia Päijät-Hämeeseen – hankkeen kanssa.

Lähteet

Kaasinen, L. & Kiuru, E. 2023. Työperäinen maahanmuutto ja kielitaito superilaisten kokemana. Helsinki: Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPer. Viitattu 2.12.2024. Saatavissa https://www.superliitto.fi/site/assets/files/4691/tyoperainen_maahanmuutto_ja_kielitaito_superilaisten_kokemana_2023.pdf

LAB-ammattikorkeakoulu. 2024. Elma 2.0 – kohtaantojen rakentaminen monikulttuuristuvalla sosiaali- ja terveysalalla. Viitattu 2.12.2024. Saatavissa https://lab.fi/fi/projekti/elma2

Mäkinen, M. 2024. Opiskelijoiden välisellä yhteiskehittämisellä kohti parempaa sote-kokemusta. LAB Pro. Viitattu 2.12.2024. Saatavissa https://www.labopen.fi/lab-pro/opiskelijoiden-valisella-yhteiskehittamisella-kohti-parempaa-sote-kokemusta/#

Sote Sprintti. 2024. Sote Sprintin loppuesitelmät 20.11.2024.

Kirjoittaja

Maija Eerola toimii TKI-asiantuntijana LAB-ammattikorkeakoulun hyvinvointiyksikössä sekä projektipäällikkönä ELMA 2.0 ‒ kohtaantojen rakentaminen monikulttuuristuvalla sosiaali- ja terveysalalla -hankkeessa.

Artikkelikuva: Opiskelijat nimesivät Sote Sprintissä asioita, jotka auttaisivat työpaikalla tapahtuvassa oppimisessa. Maj-Britt Tallbacka.