Tuotekorteilla syvemmälle käyttäjäkokemukseen

Käyttäjäkokemuksen arviointi on tärkeä osa tuote- ja palvelukehitystä. Yksi mielenkiintoinen menetelmä käyttäjäkokemusten kartoittamiseen on tuotekorttien hyödyntäminen. Tässä artikkelissa tarkastellaan, miten tuotekortteja voidaan käyttää käyttökokemuksen arviointiin ja kehittämiseen sekä millaisia tuloksia niiden avulla on saavutettu erilaisissa käyttöympäristöissä.

Kirjoittaja: Sami Heikkinen

Tuotekortit käyttäjäkokemuksen arvioinnissa

Microsoft Product Reaction Cards (MPRC) on työkalu, joka koostuu sanoista ja fraaseista, joilla käyttäjät voivat kuvata tunteitaan ja kokemuksiaan tuotetta tai palvelua kohtaan. Tuotekortteja on hyödynnetty onnistuneesti niin käytettävyystutkimuksissa, koulutuksessa kuin digitaalisten alustojen arvioinnissakin (Stambler et al. 2022). Menetelmän vahvuutena on sen kyky tuoda esiin käyttäjien kokemuksia tavalla, joka on sekä monipuolinen että helposti toteutettavissa.

Tuotekorttien käyttö on yksinkertaista: käyttäjille annetaan korttipakka, jossa on 63 erilaista kuvaavaa sanaa. Käyttäjät valitsevat näistä viisi sanaa, jotka parhaiten kuvaavat heidän kokemustaan tuotteesta tai palvelusta. Tämä lähestymistapa mahdollistaa laadullisen palautteen keräämisen tavalla, joka on sekä osallistava että helposti analysoitavissa. Korttien avulla voidaan kerätä sekä positiivisia että negatiivisia reaktioita, mikä auttaa muodostamaan kokonaisvaltaisen kuvan käyttäjäkokemuksesta.

Monipuolinen työkalu erilaisiin tarpeisiin

Tuotekortteja on hyödynnetty menestyksekkäästi erilaisissa ympäristöissä. Rocha et al. (2021) käyttivät kortteja älykodin käyttökokemuksen arvioinnissa. Tutkimuksessa havaittiin, että kortit auttoivat tunnistamaan sekä käyttöliittymän vahvuuksia että kehityskohteita. Erityisen hyödylliseksi osoittautui korttien kyky tuoda esiin käyttäjien emotionaalisia reaktioita teknologiaa kohtaan.

Koulutuspuolella Galloway et al. (2018) hyödynsivät kortteja tutkiessaan, miten opiskelijat hahmottavat orgaanisen kemian reaktioita. Tutkimus osoitti, että korttien avulla voitiin tehokkaasti kartoittaa opiskelijoiden kognitiivisia prosesseja ja ymmärtää paremmin, miten he jäsentävät monimutkaista tietoa. Tämä puolestaan auttoi kehittämään opetusstrategioita, jotka tukevat paremmin opiskelijoiden oppimista.

Digitaalisten alustojen kehittämisessä kortteja on käytetty esimerkiksi e-oppimisalustojen käyttäjäkokemusten kartoittamiseen. Alfaifi ja Khan (2022) tutkivat ”Madrasati”-oppimisalustan käyttäjäkokemuksia COVID-19-pandemian aikana. Tuotekorttien avulla he pystyivät tunnistamaan sekä alustan vahvuuksia että kehitystarpeita, mikä oli arvokasta tietoa alustan jatkokehityksen kannalta.

Korttien vahvuudet ja käyttömahdollisuudet

Korttien vahvuutena on niiden kyky tuoda esiin käyttäjien kokemuksia monipuolisesti. Kun käyttäjä valitsee kortteja, hän joutuu pohtimaan kokemustaan eri näkökulmista. Tämä voi paljastaa sellaisia kokemuksen ulottuvuuksia, joita perinteisillä kyselyillä tai haastatteluilla ei välttämättä tavoiteta. Lisäksi menetelmä on käyttäjäystävällinen: valmiiden sanojen valitseminen voi olla helpompaa kuin omien ajatusten pukeminen sanoiksi.

Tuotekortteja voidaan hyödyntää monissa eri vaiheissa tuote- ja palvelukehitystä. Konseptivaiheessa kortteja voidaan käyttää prototyyppien arviointiin ja käyttäjien ensireaktioiden kartoittamiseen. Kehitysvaiheessa kortit auttavat tunnistamaan mahdollisia ongelmia ja kehityskohteita. Lanseerauksen jälkeen korttien avulla voidaan seurata käyttäjien kokemuksia ja tyytyväisyyttä. Kilpailijavertailussa kortit tarjoavat strukturoidun tavan verrata eri tuotteiden tai palveluiden herättämiä reaktioita.

Tuotekorttien käyttöönotto organisaatiossa

Jos organisaatio haluaa ottaa tuotekortit käyttöön käyttäjäkokemuksen arvioinnissa, kannattaa aloittaa pilottikokeilulla. Tuotekorttien käyttöönottoprosessissa on useita vaiheita. Aluksi valitaan organisaation tarpeisiin sopiva korttipakka tai muokataan olemassa olevaa sopivammaksi. Tämän jälkeen koulutetaan fasilitaattorit menetelmän käyttöön. Käyttöönotto aloitetaan tyypillisesti pienellä käyttäjäryhmällä kokemusten keräämiseksi. Tulokset dokumentoidaan huolellisesti ja analysoidaan systemaattisesti. Prosessia kehitetään edelleen saatujen kokemusten perusteella.

Tuotekortteja voidaan hyödyntää monipuolisesti tuote- ja palvelukehityksen eri vaiheissa. Konseptivaiheessa korteilla voidaan arvioida prototyyppejä ja kartoittaa käyttäjien ensireaktioita. Kehitysvaiheessa korttien avulla tunnistetaan mahdollisia ongelmia ja kehityskohteita. Lanseerauksen jälkeen korteilla seurataan käyttäjien kokemuksia ja tyytyväisyyttä. Kilpailijavertailussa kortit tarjoavat strukturoidun tavan verrata eri tuotteiden tai palveluiden herättämiä reaktioita.

Yhteenveto

Tuotekortit ovat osoittautuneet tehokkaaksi työkaluksi käyttäjäkokemuksen arvioinnissa. Ne tarjoavat strukturoidun, mutta joustavan tavan kerätä laadullista palautetta. Menetelmän vahvuutena on sen helppokäyttöisyys ja kyky tuoda esiin käyttäjien kokemuksia monipuolisesti. LAB-ammattikorkeakoulussa menetelmää käytetään osana opetusta ja yritysten palveluiden ja tuotteiden käyttäjäkokemuksen arvioinnissa.

Lähteet

Alfaifi, A. & Khan, S. 2022. Utilizing data from twitter to explore the ux of ”madrasati” as a saudi e-learning platform compelled by the pandemic. Arab Gulf Journal of Scientific Research. 200-208.

Galloway, K., Mf, L. & Flynn, A. 2018. A comparison of how undergraduates, graduate students, and professors organize organic chemistry reactions. Journal of Chemical Education. Vol. 95 (3), 355-365.

Rocha, A., Ketsmur, M., Almeida, N. & Teixeira, A. 2021. An accessible smart home based on integrated multimodal interaction. Sensors. Vol. 21 (16), 5464.

Stambler, D., Feddema, E., Riggins, O., Campeau, K., Breuch, L., Kessler, M. & Misono, S. 2022. Redcap delivery of a web-based intervention for patients with voice disorders: usability study. Jmir Human Factors. Vol. 9 (1), e26461.