TKI-infrastruktuurien yhteiskehittämisellä kohti asiakaslähtöisiä palveluita ja yhteisiä palvelukuvauksia

TKI-infrastruktuurien (esim. laboratoriot, mittausvälineet, tietoverkot, uusien teknologioiden ja palveluiden testialustat sekä erilaiset asiantuntijapalvelut) palveluita halutaan saada laajemmin myös yritysten käyttöön. Tutkimusorganisaatiot pyrkivät kehittämään TKI-infrastruktuurien palvelutarjontaa, mutta monien on vaikea tehdä palvelujaan tunnetuiksi yritysten keskuudessa. Innoverkostojen työpajasarja TKI-infrastruktuurien tarjoajille ja sidosryhmille lähti taklaamaan näitä haasteita yhteiskehittämisellä.

Kirjoittajat: Kirsi Kallioniemi, Meri Jalonen ja Ville Sarpo

Tunnistetut TKI-infrastruktuurien kehittämistarpeet yhteiskehittämisen lähtökohtana

LAB-ammattikorkeakoulussa on syksystä 2023 lähtien tehty kartoitusta elinkeinoelämän käyttöön soveltuvista TKI-infrastruktuureista. Tarkoituksena on tuottaa kokonaiskuva TKI-infrastruktuurien yrityksille suunnatuista palveluista ja tunnistaa ne infrastruktuurit, jotka tukevat erityisesti pk-yritysten liiketoiminnan kehittämistä ja kasvua. (Innoverkostot 2025).

Kartoituksen alustavia tuloksia on koottu aiempaan blogikirjoitukseen (Jalonen ym. 2024). Kartoituksen toisessa vaiheessa syvennettiin haastatteluilla tiedonkeruuta eri alojen TKI-infrastruktuureista. Haastatteluilla selvitettiin infrastruktuurien laajemman hyödyntämisen ja kaupallistamisen edellytyksistä sekä infrastruktuurien tarjoajien että niiden palveluja käyttävien yritysten näkökulmasta. Haastattelujen pohjalta tunnistettiin seuraavat infrastruktuurien hyödyntämisen haasteet (Jalonen ym. 2025):

palvelujen saatavuus ja markkinointikanavat
palvelujen tuotteistaminen ja tarjoaminen
yritysten rooli verkostoissa ja ekosysteemeissä
infrastruktuurien rahoitusmallit, yhteistyö ja panostusten koordinointi.

Työpajojen tarkempaa suunnittelemista varten järjestettiin Kick-Off-työpaja, jossa käsiteltiin tunnistettuja kehittämistarpeita ja TKI-toimijoiden toiveita yhteiskehittämiselle. TKI-toimijat toivoivat vierailuja eri alojen infrastruktuureihin, live-työpajoja, yrityspuheenvuoroja, vertaisoppimista ja käytännönläheisiä tuloksia työpajoista. Näistä sisällöllisistä lähtökohdista järjestettiin kolmen työpajan sarja eri puolilla Suomea.

Työpaja 1: TKI-infrastruktuurit yritysten kasvun tukena

Metropolia-ammattikorkeakoulussa pidetyn ensimmäisen työpajan vierailukohteina olivat Metropolian simulaatiosairaala ja liikelaboratorio ja yhteistyötahona Health Proof Helsinki. Työpajaan oli kutsuttu mukaan edustajia terveysteknologian ja valmistavan teollisuuden yrityksistä kertomaan, kuinka TKI-infrat pystyisivät paremmin tukemaan yritysten T&K-työtä. VTT:n selvityksen mukaan yritykset pitävät asiakastarpeiden muutosten ennakoinnin kehittämistä ja siihen panostamista erittäin tärkeänä. Haastetta on usein siinä, että loppuasiakasta ei tunnisteta, asiakkaita ei tavoiteta, asiakkaiden vaatimuksia on vaikea tunnistaa ja järjestelmällistä työtä asiakastarpeiden kartoittamiseksi ei olla tehty. (Halttunen & Tuovila 2021).

Työpajaan osallistuneet infrastruktuurien tarjoajat haastattelivat yritysten edustajia niiden TKI-tarpeista palvelumuotoilun periaatteiden mukaan ottamalla palvelun käyttäjä mukaan kehittämistyöhön (Tuulaniemi 2011). Koska osallistuneet yritykset olivat erikokoisia ja liiketoiminnaltaan hyvin erilaisia, infrastruktuurien tarjoajat saivat monipuolisen näkökulman asiakastarpeista. Tämän jälkeen osallistujien tehtävänä oli peilata tunnistettuja TKI-tarpeita omaan infrastruktuuriinsa katsoen palvelutarjontaa asiakkaan näkökulmasta. Keskustelussa pohdittiin mm. miksi asiakas tarvitsee infrastruktuurin palveluita ja mitkä asiakkaan haasteet, toiveet tai tarpeet ratkaistaan infrastruktuuripalvelulla. Lisäksi tehtävänä oli tunnistaa, ketkä ovat ne asiakkaat, joiden tarpeeseen tarjottava TKI-palvelu vastaa.

Keskustelun pohjalta todettiin, että henkilökohtaiset suhteet korostuvat yrityksien ja TKI-infrastruktuurien yhteistyössä. Yrityksen näkökulmasta olisi hyvä, jos TKI-infrastruktuuri tarjoaisi kokonaispalvelua tuotekehitykseen, mukaan lukien myös rahoituksen hankkiminen. TKI-palvelutarjontaa olisi hyvä organisoida yhden luukun periaatteella yrityksille. Yritykset kaipaavat apua myös kansainvälistymiseen ja tukea oikeiden yhteistyökumppaneiden löytämiseen uusiin T&K-avauksiin. Keskitetystä TKI-infrastruktuurien palvelutarjonnasta toivottiin tähän apua.

Työpaja 2: TKI-infrastruktuurien palvelujen tuotteistaminen

VTT Jyväskylässä järjestetyn työpajan vierailukohteena oli biomateriaalien pilotti. Ennakkotehtävänä osallistujia pyydettiin tutustumaan muutamien TKI-infrastruktuurien palvelumalleihin ja pohtimaan, mitä palvelumallilla myydään ja kuka on niiden asiakas. Näitä pohdintoja jatkojalostettiin ryhmätyöskentelyllä. Puheenvuorojen avulla syvennyttiin Testbed Helsingin sekä VTT:n palvelumalleihin ja yritysyhteistyön muotoihin. Lopuksi pohdittiin Riitta Forsten-Astikaisen fasilitoimana ryhmien valitseman infrastruktuurin tuotteistamista ja siihen liittyviä haasteita. Jo aiemmissa selvityksissä tutkimusinfrastruktuurien käytön avoimuus on tunnistettu haasteeksi (Hirn 2015).

Ryhmätyöskentely keskittyi osallistujien edustamiin infrastruktuureihin, mm. E-urheiluun, älykkääseen asumiseen ja ihmisiin kohdistuviin mittauksiin. Keskustelussa pohdittiin, mikä on palveluiden tuoma lisäarvo ja potentiaaliset asiakasryhmät infrastruktuureille. Ryhmät tunnistivat infrastruktuurien toiminnassa esim. viestintään liittyviä ja palvelujen kaupallistamisen haasteita ja miettivät, miten tunnistaa palvelun kohderyhmät. Työpajasta saatiin kuitenkin eväitä oman infrastruktuurin palvelujen tuotteistamiseen.

Kuva 1. VTT Jyväskylässä tutustuttiin mm. mikrotomografian mahdollisuuksiin, esittelijänä Tuomas Turpeinen. (Kuva: Tanja Keskitalo)

Työpaja 3: TKI-infrastruktuurien palvelukuvaukset ja laatukriteerit

Kevään viimeinen työpaja järjestettiin Tampereen yliopiston Hervannan kampuksella yhteistyössä SIX Mobile Work Machines -klusterin kanssa. Vierailukohteena oli Innovative Hydraulics and Automation -yksikön mobiililaboratorio. Työpaja käynnistyi Tuomas Lahtisen puheenvuorolla siruteknologioiden infrastruktuurikehityksestä Tampereen yliopistossa. Työpajan ennakkotehtävänä oli tutustuminen muutamien TKI-infrastruktuurien palvelukuvauksiin sekä palveluiden laatukriteereihin. Ryhmissä käytiin keskustelua, miten malliksi jaetut palvelukuvauspohjat toimisivat asiakkaan ja palveluntarjoajan näkökulmista, ja mitkä ovat keskeiset laatukriteerit eri toimijoiden näkökulmasta. Lehtipuu (2023) on kirjoittanut, että yrityksen laatu muodostuu mm. vastaamisesta asiakkaiden tunnistettuihin tarpeisiin, johtamisesta, toiminnan taloudellisuudesta ja tehokkuudesta, systeemin ymmärtämisestä ja ohjaamisesta sekä toiminnan filosofiasta.

Palvelukuvauksista todettiin, että niissä käytettävän kielen tulee olla sellaista, että se puhuttelee asiakasta. Pelkät tekniset tiedot koneista ja laitteista eivät riitä, vaan asiakas tarvitsee myös selkeää palvelun toiminnan kuvausta. Laatutekijöistä nostettiin merkittäväksi asiakkaan näkökulmasta infrastruktuurien turvallisuus, käyttövarmuus ja luotettavuus. Työpajan päätteeksi Veli-Mikko Mäkelä esitteli SIX Mobile Work Machines -klusterin käynnissä olevaa TKI-infrastruktuurien kartoitusta, jossa infrastruktuurien tarjontaa peilataan yritysten ja tutkimusorganisaatioiden edustajien yhdessä laatimaan tiekarttaan.

Työpajojen tulokset yleiseen käyttöön

Työpajojen osallistujat olivat tyytyväisiä niissä saatuun vertaistukeen TKI-infrastruktuurien palvelujen kehittämisessä ja mahdollisuuksiin tutustua eri alojen infrastruktuureihin. Ryhmäkeskustelut osoittivat, että eri toimijat kohtaavat samanlaisia haasteita. Osallistujat myös toivoivat työkaluja ja mallipohjia tueksi oman TKI-infrastruktuurin palvelujen kehittämiseen. Työpajojen materiaalit jaettiinkin osallistujille kunkin työpajan jälkeen. Seuraavaksi työpajojen tehtäviä ja kehittämisprosessia työstetään oppaaksi, joka tulee TKI-infrastruktuurien tarjoajien hyödynnettäväksi.

Lähteet

Halttunen, M. & Tuovila, H. 2021. Tunnetko jo tulevaisuuden asiakkaasi ja hänen odotuksensa kestävästä kehityksestä? VTT. Viitattu 25.8.2025. Saatavissa https://www.vttresearch.com/fi/uutiset-ja-tarinat/tunnetko-jo-tulevaisuuden-asiakkaasi-ja-hanen-odotuksensa-kestavasta

Hirn, J. 2015. Selvitys korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten tutkimusinfrastruktuurien strategisesta kehittämisestä. Opetus- ja kulttuuriministeriö. Opetus- ja kulttuuriministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2015:22. Viitattu 28.8.2025. Saatavissa http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-263-385-9

Innoverkostot. 2025. TKI-infrastruktuurien kartoitus. Viitattu 2.9.2025. Saatavissa https://www.innoverkostot.fi/teema/tki-infrastruktuurit/

Jalonen, M., Rinkinen, S., Palo-oja, O.-M. & Mäkimattila, M. 2025. R&D Infrastructures as a Means of University–Industry Collaboration. Teoksessa: Bitran, I., Conn, S., Mitsis, A., Ritala, P., Torkkeli, M. & Trabelsi, M. Proceedings of the XXXVI ISPIM Innovation Conference. Bergen, Norway. June 15-18, 2025. The International Society for Professional Innovation Management.

Jalonen, M., Ihalainen, N. & Sarpo, V. 2024. TKI-infrastruktuurien palvelut pk-yritysten hyödynnettäväksi. LAB Pro. Viitattu 23.6.2025. Saatavissa https://www.labopen.fi/lab-pro/tki-infrastruktuurien-palvelut-pk-yritysten-hyodynnettavaksi/

Lehtipuu, P. 2023. Mitä on laatu? Excellence Finland. Viitattu 27.8.2025. Saatavissa https://www.excellencefinland.fi/mita-on-laatu/

Tuulaniemi, J. 2011. Palvelumuotoilu. 3. painos. Helsinki: Talentum Media.