Tekoäly eläinlääkärin työkaluna – hypeä vai hyvinvointia?

Kirjoittajat: Aino-Maija Palosaari & Sari Suominen

Tekoälyn povataan tukevan sekä eläinten että niitä hoitavien ammattilaisten hyvinvointia (Akinsulie ym. 2024, 2). Työn ja maailman muutosnopeuden vauhti ei kuitenkaan saisi sokaista eläinlääkintäalan ammattilaisia, vaan on syytä tiedostaa myös uuteen teknologiaan liittyvät haasteet ja riskit. Ihmisten terveydenhuoltoon verrattuna tutkimusresursseja on eläinlääketieteessä vähemmän ja tekoälyyn liittyviä julkaisuja saatavilla vielä rajallisesti.

Kiinnostus tekoälyratkaisuja kohtaan on kuitenkin kovaa. Etenkin englanninkielisessä maailmassa kielimalleihin pohjautuvia dokumentaatiotyökaluja alkaa olla markkinoilla ruuhkaksi asti. Avoimet kielimallit eivät nykyisellään hallitse riittävän hyvin kapean erityisalan suomenkielistä sanastoa, mutta englanniksi työskentelevä praktikkoeläinlääkäri voi jo varsin sujuvasti hyödyntää tekoälyä potilastyönsä ohessa. Edistyneemmät puheentunnistussovellukset kuuntelevat vastaanotolla käytävää keskustelua ja luovat asiakkaan ja eläinlääkärin välisen luonnollisen vuorovaikutuksen pohjalta valmiit tekstitiivistelmät potilaskirjanpitoa varten.

Kuvantunnistuksesta päätöksentukeen ja potilasdokumentaatioon

Tekoälyn avulla on jo mahdollista tehostaa esimerkiksi röntgen- ja laboratoriodiagnostiikkaa, epidemiologista seurantaa sekä laaja-alaista laboratoriotutkimusta virologiasta genomiikkaan ja lääkekehitykseen (Akinsulie ym. 2024). Hevosten ontumatutkimuksia voidaan tehdä tekoälyavusteisesti (Feuser ym. 2022). Eläinten kipuilmeitä tunnistavia sovelluksia tarjotaan myös kuluttajille, ja osa näistä sovelluksista pystyy tutkitusti tunnistamaan eläinpotilaan kivun ihmistä paremmin (Feighelstein ym. 2025). Humaanipuolella jo pidempään käytössä olleet päätöksen tuen työkalut tekevät tuloaan myös eläinlääkäreiden potilasohjelmistoihin.

Pilvipohjaisessa eläinklinikoiden potilasohjelmistossa on pilotoitu kotiutusohjeiden laatimista nopeuttavaa tekoälytoimintoa. Vaikka ensimmäinen versio ei vielä vastannut kaikkia odotuksia, ketterän kehittämistyön tuloksena markkinoille saadaan pian käyttökelpoinen työkalu. (Palosaari 2025.) Humaanilääketieteessä on tutkittu kattavasti potilasohjelmistojen vaikutusta henkilöstön hyvinvointiin. Vaikka työhyvinvointi on kovin monitahoinen kokonaisuus, erityisen kuormittavissa työympäristöissä pienilläkin parannuksilla voi edistää palautumista. Tekoälyn hyödyntäminen voi kohentaa kognitiivista ergonomiaa ja mahdollistaa mikrotaukoja. Pitkällä tähtäimellä kokonaiskuormituksen hallinta ehkäisee työuupumusta ja sairastumista. (Työterveyslaitos.)

Tekoäly koskettaa kaikkia sidosryhmiä

Näyttöön perustuvan lääketieteen harjoittaja kaipaa myös työkaluiltaan tieteellistä taustaa. Erilaisten tekoälyratkaisujen tieteellinen näyttö vaihtelee hyvin hatarasta vankkaan. Akatemia on onneksi uuden teknologian kehitystyössä mukana. Liverpoolin yliopistossa on kehitetty luonnollisen kielen käsittelyyn perustuva PetBERT-malli, jonka avulla tekstimuotoista potilasdataa saadaan luokiteltua ICD-diagnoosikoodiston mukaiseksi. Lemmikkieläimien terveyttä ei toistaiseksi ole pystytty tilastoimaan yhtä tarkasti kuin tuotantoeläinten. Strukturoitua dataa ei ole, sillä yhtenäisiä diagnoosikoodistoja ei ole saatu jalkautettua seuraeläinten lääkintään. PetBERT-ratkaisun avulla halutaan valvoa seuraeläinten taudinpurkauksia ja havaita mahdollisia zoonooseja mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. (Farrell ym. 2023.)

Viranomaistahoista esimerkiksi Euroopan lääkevirasto EMA on ryhtynyt hyödyntämään tekoälyä kerätessään eläinlääketieteen real-world dataa. Tavoitteena on helpottaa lääkkeiden sääntelyyn liittyvää työtä. EMA:n monialainen asiantuntijafoorumi Vet Data Hub edistää uuden teknologian hyödyntämistä. Vaikka esimerkiksi eläinten terveyttä seurataankin jo lukuisien eri seurantaohjelmien kautta, erilaisten tietokantojen yhteensovittaminen tai EU:n laajuisen tiedon saaminen on ennen tekoälyn aikakautta ollut vaikeaa, jopa mahdotonta. (European Medicines Agency.) Uuden teknologian avulla anonymisoitu data voi hyödyttää kaikkia sidosryhmiä aina kentältä konttoreihin ja teollisuudesta tutkimusryhmiin.

Kentällä kaivataan käytännön kokemuksia

Käytännön kokemusta tekoälyn hyödyntämisestä eläinlääketieteessä on toistaiseksi kertynyt vielä niukasti. Gabor ym. (2025) ovat kartoittaneet tuoreessa kyselytutkimuksessaan eläinlääkintäalan ammattilaisten kokemuksia tekoälystä. Tutkijaryhmä totesi, että käytännön kokemus tekoälysovelluksista lisää myönteistä suhtautumista, ja uuteen teknologiaan tutustuminen lisää myös suosittelualttiutta. Kun työkalut tulevat tutummiksi, niihin suhtaudutaan myönteisemmin. Kuitenkin laaja käyttäjäkunta kaipaa myös käytännön esimerkkitapauksia nimenomaan omalta alalta. Huolimatta siitä, minkä tyyppistä uutta teknologiaa ollaan ottamassa käyttöön, olisi oleellista tarkastella, miten se sopii omaan työnkulkuun. Tehokas tekoälyn käyttö kun nimenomaan sujuvoittaa työtä. Hienotkin ratkaisut jäävät käyttämättä, jos ne helpottamisen sijaan hankaloittavat eläinlääkärin arkea.

Lähitulevaisuudessa nähdään, millaisia vaikutuksia tekoälyllä on erilaisissa tehtävissä työskentelevien eläinlääkäreiden käytännön työhön, liiketoimintaan ja sen tuottavuuteen, asiakastyytyväisyyteen ja eläinten terveyteen. Ammattikunnan luottamus tekoälyä kohtaan rakennetaan tutkimustiedon, lainsäädännön, eettisten ohjeiden ja hyvien käytänteiden varaan. (Gabor ym. 2025, 68.) Tekoälyn turvallisen toimeenpanon viitekehystä ovat hahmotelleet muun muassa Basran ja Appleby (2024). Eettisiä kysymyksiä ovat puolestaan pohtineet Coghlan ja Quinn (2023). He nostavat esiin erityisesti eläinpotilaan heikomman aseman ihmiseen verrattuna.

Uteliaisuus on hyväksi, mutta turvallisuudestakin tulee huolehtia

Työtehtävistä riippumatta käsillä olevaan teknologiseen murrokseen on hyvä suhtautua avoimen uteliaasti. Vaikka omassa arjessa voimavaroja uuden oppimiselle ei tuntuisi riittävän, saattaa uuden sukupolven ratkaisuista olla hyötyä työkuorman keventämisessä. Terve skeptisyys on kuitenkin hyväksi: kun uutta ja prameaa sovellusta tullaan kaupittelemaan, on syytä kysyä ainakin, miten dataturvallisuudesta on huolehdittu ja millaisella materiaalilla tekoälymalli on koulutettu. Jos oma ymmärrys ei tahdo riittää, kannattaa turvautua työtovereihin. Samaan tapaan kuin klinikoilla on nimetty säteilyturvallisuusvastaava, voisi yrityksiin nimetä tekoälytiimin, joka huolehtii asianmukaisesta kouluttautumisesta ja tekoälyn vastuullisesta käytöstä (Basran & Appleby 2024, 1092). Potilastyössä on myös mietittävä, miten asiakkaille kerrotaan tekoälyratkaisujen käytöstä.

Eläinlääkärit ovat onneksi ammattikuntana hyvin maalaisjärkisiä. Kun jatkossakin pitää jalat maassa ja turvakengät tarpeen mukaan jalassa, voi tulevaisuuteen suhtautua luottavaisin mielin. Tekoälystä ei ole eläinlääkärin tai eläintenhoitajan korvaajaksi, mutta oivan assistentin siitä voi saada.

Lähteet

Akinsulie, O. C., Idris, I., Aliyu, V. A., Shahzad, S., Banwo, O. G., Ogunleye, S. C., Olorunshola, M., Okedoyin, D. O., Ugwu, C., Oladapo, I. P., Gbadegoye, J. O., Akande, Q. A., Babawale, P., Rostami, S. & Soetan, K. O. 2024. The potential application of artificial intelligence in veterinary clinical practice and biomedical research. Frontiers in Veterinary Science. Vol. 11, 1347550. Viitattu 17.5.2025. Saatavissa https://doi.org/10.3389/fvets.2024.1347550

Basran, P. S. & Appleby, R. B. 2024. What’s in the box? A toolbox for safe deployment of artificial intelligence in veterinary medicine. Journal of the American Veterinary Medical Association. Vol. 262 (8), 1090–1098. Viitattu 17.5.2025. Saatavissa https://doi.org/10.2460/javma.24.01.0027

Coghlan, S. & Quinn, T. 2024. Ethics of using artificial intelligence (AI) in veterinary medicine. AI & Society. Vol. 39 (5), 2337–2348. Viitattu 17.5.2025. Saatavissa https://doi.org/10.1007/s00146-023-01686-1

European Medicines Agency. Veterinary big data. Viitattu 17.5.2025. Saatavissa https://www.ema.europa.eu/en/veterinary-regulatory-overview/veterinary-big-data

Farrell, S., Appleton, C., Noble, P-J. M. & Al Moubayed, N. 2023. PetBERT: automated ICD-11 syndromic disease coding for outbreak detection in first opinion veterinary electronic health records. Scientific Reports. Vol. 13 (1), 18015. Viitattu 17.5.2025. Saatavissa https://doi.org/10.1038/s41598-023-45155-7

Feighelstein, M., Luna, S. P., Silva, N. O., Trindaade, P. E., Shimshoni, I., van der Linden, D. & Zamansky, A. 2025. Comparison between AI and human expert performance in acute pain assessment in sheep. Scientific Reports. Vol. 15 (626). Viitattu 17.5. 2025. Saatavissa https://doi.org/10.1038/s41598-024-83950-y

Feuser, A-K., Gesell-May, S., Müller, T. & May, A. 2022. Artificial Intelligence for Lameness Detection on Horses ­– A Preliminary Study. Animals. Vol. 12 (20). Viitattu 17.5.2025. Saatavissa https://doi.org/10.3390/ani12202804

Gabor, S., Danylenko, G. & Voegeli, B. 2025. Familiarity with artificial intelligence drives optimism and adoption among veterinary professionals: 2024 survey. American Journal of Veterinary Research. Vol. 86 (S1), S63–S69. Viitattu 17.5.2025. Saatavissa https://doi.org/10.2460/ajvr.24.10.0293

Palosaari, A-M. 2025. Exploring the Impact of AI on Veterinary Workflows and Occupational Well-being. A Pilot Study of AI-Generated Discharge Instructions in PMS. YAMK-opinnäytetyö. LAB-ammattikorkeakoulu, Liiketoiminnan digitaaliset ratkaisut. Lahti. Saatavissa rajoitetusti.

Työterveyslaitos. Palautumislaskuri. Mielenterveyden työkalut. Viitattu 17.5.2025. Saatavissa https://hyvatyo.ttl.fi/mielenterveyden-tyokalupakki/tyokalut/palautumislaskuri

Kirjoittajat

Aino-Maija Palosaari on asiantuntijaeläinlääkäri, joka on valmistumassa LAB-ammattikorkeakoulun liiketoiminnan digitaalisten ratkaisujen YAMK-koulutuksesta.

Sari Suominen toimii johtamisen ja yrittäjyyden lehtorina LAB-ammattikorkeakoulun liiketoimintayksikössä Lahdessa.

Artikkelikuva: https://pixabay.com/photos/dog-cute-pet-canine-animal-lab-3175810/ (Pixabay licence)

Viittausohje

Palosaari, A-M. & Suominen, S. 2025. Tekoäly eläinlääkärin työkaluna – hypeä vai hyvinvointia? LAB Pro. Viitattu pvm. Saatavissa https://www.labopen.fi/lab-pro/tekoaly-elainlaakarin-tyokaluna-hypea-vai-hyvinvointia/