Taloushallinnon työnkuva murroksessa – mitä tilitoimistoissa tehdään tänään?

Digitalisaatio ja automatisaatio ovat muuttaneet taloushallintoalan työnkuvaa viime vuosikymmeninä. Työn painopisteen siirtymisestä rutiinitöistä kohti vaativampia asiantuntijatehtäviä on puhuttu paljon. Talouden asiakaspalveluosaamisen simulaatiot -hankkeen työpajoissa päästiin kuulemaan ja pohtimaan, millaisista tehtävistä tilitoimiston työntekijän arki tänä päivänä koostuu ja miten työaika jakautuu rutiinitöiden ja muiden tehtävien kesken.

Kirjoittaja: Sirpa Varajärvi

Tilitoimistoala elää vahvana Suomessa

Digitalisaation on joissakin tutkimuksissa ennakoitu radikaalisti vähentävän työvoiman tarvetta taloushallinnon alalla (kts. esim. Frey & Osborne 2013). Suomessa ollaan digitalisaatiossa edelläkävijöitä, mutta työpaikkoja kehitys ei ole kuitenkaan alalta vienyt. Suomessa oli vuonna 2023 noin 6300 kirjanpito- ja tilinpäätöspalveluja tarjoavaa yritystä ja ala työllisti noin 13500 henkilöä, mikä on lähes 10 % enemmän kuin viisi vuotta aiemmin (Suomen virallinen tilasto 2024).

Alan työnkuva on kuitenkin muuttunut teknologisen murroksen myötä vahvasti. Esimerkiksi Hyöhtyän (2025) pro gradu -tutkielmassa todettiin, että kirjanpitäjän työ on muuttunut rutiinityöstä asiantuntijatyöksi. Teknologisen murroksen myötä manuaalisen työn osuus on pienentynyt, tehokkuus on kasvanut ja aikaa on vapautunut asiakkaan neuvontaan ja liiketoiminnan tukemiseen.

Osaamisprofiilien työstämistä hanketyöpajoissa

LABin hallinnoimassa Talouden asiakaspalveluosaamisen simulaatiot -hankkeessa toteutettiin alkuvuodesta 2025 työpajoja, joihin osallistui yhteensä noin 80 taloushallinnon ammattilaista seitsemästä eri Päijät-Hämeen alueen tilitoimistosta (LAB 2025; Talouden asiakaspalveluosaamisen simulaatiot 2025). Työpajoissa osallistujat työskentelivät tiimeittäin ja laativat tiimille osaamisprofiilin, jossa kuvattiin tärkeimmät työtehtävät ja niiden vaatimat keskeiset osaamiset.

Työtehtäviä tarkasteltiin ennalta määriteltyjen kahdeksan kategorian mukaisesti. Tiimit arvioivat työajan prosentuaalista jakautumista näihin kategorioihin ja listasivat kuhunkin kategoriaan kuuluvia tarkempia tehtäviä. Kaikista vastauksista laskettu työajan jakautumisen keskiarvo on esitetty kuviossa 1.

Kuvio 1. Työajan jakauma

Työajasta puolet kuluu säännöllisesti toistuviin tehtäviin

Kuvion 1 mukaan noin puolet työajasta kuluu erilaisiin säännöllisesti toistuviin tehtäviin. Tähän kategoriaan osallistujat listasivat keskeisimpinä tehtävinä muun muassa tiliöinnit, kirjanpidon, palkanlaskennan, laskutuksen, viranomaisilmoitukset sekä aineiston tallentamisen ja järjestämisen. Mainintoja saivat myös asiakkaiden ja henkilöstön neuvonta, sisäiset palaverit ja tiedon jakaminen – tosin nämä tehtävät esiintyivät useammin muiden kategorioiden yhteydessä.

Toiseksi eniten aikaa kuluu vuorovaikutukseen asiakkaiden kanssa – keskimäärin 14 % kokonaistyöajasta. Vaihteluväli oli 7–20 %. Asiakasvuorovaikutus sisältää neuvontaa ja ohjaamista, selvitys- ja raportointipyyntöihin vastaamista, tilinpäätös- ja kuukausipalavereita sekä kuulumisten vaihtoa.

Vuorovaikutus tapahtuu pääosin sähköisten viestimien, kuten sähköpostin, Teamsin, WhatsAppin ja tekstiviestien kautta. Myös puhelinyhteyksiä käytetään, ja useimmat tilitoimiston työntekijät tapaavat asiakkaita toisinaan kasvotusten joko toimistolla tai asiakkaan tiloissa.

Selvitystyöt vievät aikaa

Taloushallinnon asiantuntijan työssä tulee usein vastaan aikaa vieviä selvitystöitä. Työpajoissa tähän kategoriaan listattiin muun muassa puuttuvien aineistojen tiedustelu, jota eräs osallistuja kuvasi osuvasti ”kuittihässäkäksi”. Lisäksi uudet asiakkaat tai toimialat, lakimuutokset ja virheet aiheuttavat toisinaan aikaa vaativaa selvitystyötä.

Uuden toimialan haltuunotto oli mainittu myös kategoriassa ”Lainsäädännön/työehtosopimusten tulkinta”. Kirjanpitoon ja verotukseen liittyviä lakeja, kirjanpitolautakunnan lausuntoja ja eri toimialojen työehtosopimuksia joudutaan usein tarkistamaan ja tulkitsemaan, joskaan työpajan osallistujat eivät nähneet tämän osa-alueen vievän aikaa kuin noin 7 % työajasta.

Osaamisen kehittäminen, raportointi ja muut tehtävät

Osaamisen kehittämiseen käytetään keskimäärin noin 6 % työajasta (vaihteluväli 2–15 %). Omaa osaamista kehitetään osallistumalla esimerkiksi Eduhousen, Taloushallintoliiton, Verohallinnon, vakuutusyhtiöiden ja järjestelmätoimittajien koulutuksiin. Oppimista tapahtuu myös tiimin sisällä tietoa vaihtaen ja vaikeita asiakastapauksia yhdessä ratkoen.

Analyysit ja raportointi jäivät yllättävän pienelle painoarvolle. Keskimäärin näihin tehtäviin käytetään noin 5 % työajasta (vaihteluväli 2–8 %). Tähän kategoriaan kuuluivat muun muassa veroraportointi, asiakaskohtainen raportointi sekä täsmäytykset ja tarkistukset. Varsinainen analysointityö sai vain vähän mainintoja, ja vastuullisuusraportointi ei lainkaan.

Muita työtehtäviä olivat muun muassa yhteiset palaverit, vuorovaikutus ja neuvonta työyhteisön sisällä. Aikaa kuluu myös esimerkiksi uuden työntekijän perehdyttämiseen tai tiedon jakamiseen toisen tiimin kanssa.

Kohti konsultoivaa roolia

Taloushallinnon ammattilaisen työ tilitoimistossa on tänä päivänä monipuolista ja vaativaakin. Talouden asiakaspalveluosaamisen simulaatiot -hankkeen työpajoissa nousi esiin yllättävänkin pitkiä listoja tehtävistä, jotka kuuluvat tiimien toimenkuvaan. Säännöllisesti toistuvien tehtävien osuus työajasta arvioitiin noin 50 prosenttiin. Tämäkin pitää kuitenkin sisällään muutakin kuin yksinkertaisia rutiinitöitä, kuten tilinpäätösten laadintaa. Osa tiimeistä mielsi myös esimerkiksi asiakasneuvonnan säännöllisesti toistuvaksi tehtäväksi.

Työpajojen tulokset osoittavat, että taloushallinnon työn painopiste ei ole enää rutiininomaisessa ja itsenäisessä tietojen tallentamisessa ja kirjaamisessa, vaan työ sisältää yhä enemmän vuorovaikutusta asiakkaiden ja kollegoiden kanssa, selvittelyä, uusien järjestelmien omaksumista, opastusta ja oman osaamisen kehittämistä. Taloushallinnon työntekijän konsultoiva rooli ei kuitenkaan vielä nouse vahvasti esiin – mutta suunta on nähtävillä. Kun asiantuntijuus, asiakasymmärrys ja teknologinen osaaminen yhdistyvät, tilitoimiston työntekijä ei ole enää vain kirjanpitäjä, vaan liiketoiminnan kumppani, joka tuo arvoa tiedolla, tulkinnalla ja näkemyksellä.

Lähteet

Frey, C. B. & Osborne, M. A. 2013. The Future of Employment: How Susceptible are Jobs to Computerisation? OMS Working Papers, September 18. Viitattu 25.8.2025. Saatavissa https://oms-www.files.svdcdn.com/production/downloads/academic/The_Future_of_Employment.pdf

Hyöhtyä, J. 2025. Teknologisen kehityksen aiheuttama kirjanpitäjän työn kuvan muutos pk-yrityskentällä. Pro gradu -tutkielma. Jyväskylän yliopisto, kauppakorkeakoulu. Viitattu 22.8.2025. Saatavissa https://urn.fi/URN:NBN:fi:jyu-202506065006

LAB. 2025. Talouden asiakaspalveluosaamisen simulaatiot. Hanke. LAB-ammattikorkeakoulu. Viitattu 25.8.2025. Saatavissa https://lab.fi/fi/projekti/talouden-asiakaspalveluosaamisen-simulaatiot

Suomen virallinen tilasto (SVT). 2024. Yritysten rakenne- ja tilinpäätöstilasto – Yritykset toimialoittain (oikeudellinen yksikkö), 2018-2023, TOL 69201. Tilastokeskus. Viitattu 25.8.2025. Saatavissa https://pxdata.stat.fi/PxWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__yrti/statfin_yrti_pxt_13w3.px/

Talouden asiakaspalveluosaamisen simulaatiot. 2025. Taloushallintoalan osaamisen kehittämistä Päijät-Hämeessä. Viitattu 25.8.2025. Saatavissa https://taloudensimulaatiot.fi/